– Paikoillanne valmiina, hep!
Lumi pöllähtää pikkupakkasessa, kun Katja Lehtinen työntää pulkan liikkeelle.
Aktiivinen, ruuhkavuosiaan elävä tamperelainen bloggaaja ja yrittäjä on kuin unelma-asiakas sairauskuluvakuutuksille. Sellaiset Lehtisellä ja hänen kahdella lapsellaan myös on.
Eivätkä Lehtiset ole poikkeus: joka neljännellä suomalaisella on sairauskuluvakuutus. Sen on ottanut yli 1,2 miljoonaa suomalaista.
Lapsista jo puolet on vakuutettu, mutta viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana nopeimmin on kasvanut aikuisten vakuuttaminen. Sinä aikana uusia sairauskuluvakuutuksia, joita kutsutaan myös terveyskuluvakuutuksiksi, on otettu miltei puoli miljoonaa.
Kauppa käy etenkin ruuhkavuosiaan elävissä keskiluokkaisissa perheissä.
Vakuutusten lisääntyminen on johtanut siihen, että suomalaisten mahdollisuudet käyttää terveyspalveluja ovat polarisoituneet. Parhaat palvelut ovat varakkailla kaupunkilaisilla, jotka maksavat vakuutuksista jopa tuhansia euroja vuodessa.
Tutkijat ovat huolestuneita ilmiön vaikutuksesta julkiseen terveydenhuoltoon. Vakuutusten suosio on johtanut myös siihen, että Suomessa on yhä enemmän perheitä, joissa vakuuttaminen periytyy sukupolvelta toiselle.
Näin kävi myös Lehtisten perheessä. 38-vuotiaalla Katja Lehtisella on ollut terveyskuluvakuutus vaippaikäisestä lähtien.
Vauvavakuutus oli itsestäänselvyys
Se oli jälleen kerran korvatulehdus.
Kipu oli niin kova, että neljävuotias Katja Lehtinen ei pystynyt olemaan pitkällään, vaan yritti pysyä istuvassa asennossa tyynyjen avulla.
– Sen yön nukuin äidin kainalossa, hän muistelee.
Lehtinen oli tuolloin samanikäinen kuin nuorempi tytär nyt. Elettiin 80-lukua.
Ja koska perheen kaikilla kolmella lapsella oli vakuutukset, vei virkamiesäiti tyttärensä yksityiselle lääkäriasemalle Helsingin Ympyrätaloon.
Isä oli tilintarkastaja ja usein työmatkalla, joten vakuutusten avulla haluttiin varmistaa nopea, omiin aikatauluihin sopiva hoitoonpääsy. Siihen aikaan lapsivakuutukset olivat halvempia kuin nyt eikä niissä ollut lainkaan omavastuuta.
Kun Lehtinen itse tuli raskaaksi, oli pienokaisen vakuuttaminen hänelle itsestäänselvyys. Siihen vaikuttivat omat lapsuuden kokemukset.
– Minut on muutaman kerran nukutettu ja leikattu. Siksi halusin omille lapsilleni laajan mahdollisuuden päästä nopeasti hoitoon.
Yksi syy vakuutusten suosioon on sote-uudistus, jota on soudettu ja huovattu 15 vuotta. Myös vakuutusyhtiöt ovat osanneet hyödyntää uudistuksen epäselvyyttä markkinoinnissaan. Niiden lupaus on hoitoonpääsy ilman jonotusta.
Toinen syy on se, että vakuuttamisesta on saattanut tulla normi etenkin suurten kaupunkien keskiluokalle. Kun lapsia syntyy yhä vähemmän, heille halutaan antaa parhaat mahdolliset eväät.
Vakuutukset voivat olla yksi keino osoittaa vastuullista vanhemmuutta.
– Jos et ota lapselle vakuutusta, voi tulla tunne ettet ole hyvä vanhempi, sanoo väitöskirjatutkija Maiju Tanninen Tampereen yliopistosta.
Jo nyt sairauskuluvakuutukset jakavat suomalaisia erilaisiin todellisuuksiin. Osalle ihmisistä julkinen terveydenhuolto on täysin vierasta.
– Suomessa on perheitä, joissa ei ole moneen sukupolveen käyty terveyskeskuksissa. On aina menty vain yksityislääkärille, sanoo Tanninen.
Tällöin kokemukset julkisesta terveydenhuollosta rakentuvat enemmän mielikuvien kuin omien kokemusten varaan.
Katja Lehtiselle tutuiksi ovat tulleet molemmat: sekä julkinen että yksityinen terveydenhuolto. Lapsuudenkodissa ei puhuttu siitä minne hoitoon mennään ja korvaako vakuutus.
Samaa hän yrittää opettaa omille lapsilleen, mutta myöntää, että yksityisten palvelujen käyttö on helpompaa.
– Vakuutuksella ostan turvaa, huolettomuutta ja valinnan mahdollisuutta.
Hinta tuhansia euroja vuodessa
Sairauskuluvakuutukset ovat eräänlainen ohituskaista erikoislääkärille. Niiden avulla voi varata ajan ilman lähetettä suoraan spesialistille, esimerkiksi lastenlääkärille. Tutkimusten mukaan juuri tämä on vanhemmille tärkeä syy lasten vakuuttamisessa.
Verovaroin kustannetuissa sote-palveluissa soitetaan ensin sairaanhoitajalle, joka tekee oirearvion. Vasta sitten voi päästä terveyskeskuslääkärille, josta voi saada lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Julkisessa terveydenhuollossa hoitoonpääsy perustuu siis asiantuntijoiden arvioon, yksityisessä asiakkaan omaan arvioon.
– Onhan se yksinkertaisempaa, kun voi valita pudotusvalikosta meneekö silmälääkärille vai ihotautilääkärille, kertoo Lehtinen.
Eniten vakuutuksia otetaan keskiluokkaisissa perheissä, joissa aika on rahaa. Niissä tehdään uraa ja pyöritetään samalla harrastusrumbaa. Vakuutuksilla etsitään hallinnan tunnetta.
Myös vaatimustaso on noussut: kaikki eivät suostu kuuntelemaan julkisen terveysneuvontapuhelimen jonotusmusiikkia vaan lääkäriin halutaan heti.
Katja Lehtiselle on tärkeää, että ajan voi varata helposti. Usein digitaaliset palvelut ovat yksityispuolella kehittyneempiä kuin julkisella.
– Kun on vakuutus, ei tarvitse olla olla standardipalvelujen armoilla, vaan voi saada piirun verran parempaa, sanoo professori Turo-Kimmo Lehtonen, jonka ryhmä on tutkinut muun muassa lasten vakuuttamista Tampereen yliopistossa.
Terveyskuluvakuutusten tarkkaa hintahaarukkaa on mahdotonta selvittää, koska taksoihin vaikuttaa muun muassa se minkä ikäisenä vakuutus otetaan.
Halpoja ne eivät ole.
Ylen haastattelema viisikymppinen kahden lapsen isä kertoo, ettei hänellä olisi varaa koko perheen vakuuttamiseen ilman hyväpalkkaista työtä. Nelihenkisen perheen terveyskuluvakuutuksiin menee vuodessa tuhannesta eurosta useaan tuhanteen euroon.
Silti kauppa käy.
Osa vakuutuksen ottajista on Katja Lehtisen kaltaisia yksinyrittäjiä, joilla ei ole työterveyshuoltoa.
Hänen vakuutuksessaan on sadan euron vuotuinen omavastuu, jonka jälkeen lääkärikäynnit ja lääkkeet ovat ilmaisia. Lehtiselle se on pitkä penni, eikä hän siksi mene vastaanotolle tuosta vaan. Hän käy säännöllisesti ihotautilääkärillä tarkistuttamassa luomet sekä sisätautilääkärillä ja verikokeissa alhaisen hemoglobiinin takia.
Suosiostaan huolimatta terveysvakuutukset eivät ole mieluisa kahvipöytäkeskustelun aihe. Niiden hinnoista Lehtinen ei halua puhua edes tässä haastattelussa. Miksi?
– En kysy kavereiden palkkoja enkä heidän vakuutuksiaan. Se on yksityisasia.
Vakuutusyhtiöille Lehtinen ja hänen tuttavapiirinsä ovat ydinkohderyhmää. Nyt heitä kalastellaan asiakkaiksi täysin uudenlaisilla jipoilla.
Sohvaperunalle huonompi vakuutus
Lehtisen perheessä liikutaan joka päivä: uidaan, pyöräillään ja juostaan.
Molemmilla vanhemmilla on ranteessa sykemittarit. Kuvauspäivänä niihin on kertynyt jo tuhansia askeleita, perheen isälle Timo Lehtiselle himpun verran enemmän kuin äidille.
– Mutta se johtuu siitä, että hän vei lapset aamulla pulkalla päiväkotiin ja kouluun, nauraa Katja Lehtinen.
Mittaaminen on tullut myös vakuutusbisnekseen: mitä enemmän liikut, sitä enemmän hyödyt. Se on on juju, jolla asiakkaiksi haetaan juuri Lehtisten kaltaisia hyvinvoinnista kiinnostuneita nuoria ihmisiä.
Yhdysvalloissa ja Britanniassa aktiivisuuteen kannustavat henkivakuutukset ovat iso trendi, Suomessa markkinoilla on vasta yksittäisiä tuotteita.
Nordean aktiivisuudesta palkitsevassa henkivakuutuksessa yli 10 000 askelta päivässä ottava saa 25 prosenttia paremman turvan kuin sohvaperuna, jos hän sairastuu vaikkapa syöpään. Esimerkiksi 70 000 euron henkivakuutuksen ottaneelle se tuo 17 500 euroa suuremman vakuutusturvan.
Vakuutusyhtiöt eivät tee hyväntekeväisyyttä, joten aktiivisuuteen kannustetaan siksi, että se parantaa tuottavuutta.
– Näinhän se tietysti on, myöntää Nordea Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Pekka Luukkanen.
Kun vakuutettu kävelee, juoksee tai hiihtää, hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee ja todennäköisyys ennenaikaiseen kuolemaan vähenee.
Se tarkoittaa vähemmän korvauksia ja parempaa tulosta yritykselle.
Myös toimitusjohtaja Luukkanen hyötyliikkuu ja sauvakävelee yli tunnin päivässä. Vakuutusyhtiön kielenkäytössä se tarkoittaa aktiiviliikkujan tasoa, sillä yritys luokittelee asiakkaansa sykedatan perusteella joko aktiivi- tai arkiliikkujiksi.
– Emme edellytä triathlonistiksi ryhtymistä. Jo portaiden nousu kannattaa.
Väitöskirjatutkija Maiju Tannisen mukaan uudentyyppisillä tuotteilla pyritään erottautumaan ja esiintymään edelläkävijöinä. Samalla niillä uudistetaan asiakassuhdetta ja tullaan iholle.
– Miten laajaan käyttöön mittaaminen leviää, riippuu kuluttajista. Monet datatalouden innovaatiot ovat myös epäonnistuneet, sanoo Tanninen.
Lehtisen perheessä uudenlaisista vakuutuksista ei innostuta, vaikka koko perhe ylittäisi kirkkaasti aktiiviliikkujan tason.
– Toivoisin, että ihmiset liikkuisivat hyvän olon, eivätkä rahan takia, sanoo Katja Lehtinen.
Nuoria aikuisia houkutellaan vakuutusasiakkaiksi nyt myös sosiaalisen median suosituksilla.
Sellaisista on maksettu myös Katja Lehtiselle.
Blogikirjoituksia syöpävakuutuksesta
Keittiöön tulvahtaa vastakeitetyn teen tuoksu. Punaiset vadelmat kruunaavat aamupala-asetelman. Kun kaikki on valmista, Lehtinen napsauttaa rengasvalon päälle ja nousee jakkaralle kuvaamaan.
Bloggaajan työpäivä alkaa.
Katja Lehtinen kirjoittaa perhe- ja lifestyle-blogia nuorille aikuisille. Lisäksi hän suunnittelee viestintää ja markkinointia yrityksille ja yhteisöille.
Viime vuonna Lehtinen kirjoitti kaksi blogipostausta, joissa hän osallistui syöpävakuutusten mainostamiseen. Tällainen vaikuttajamarkkinointi on yleistynyt myös vakuutusalalla. Palkkioista hän ei halua puhua.
Lehtisen blogi tavoittaa kuukaudessa noin 20 000 lukijaa, yleisimmin 25–45-vuotiaita naisia. Juuri he ovat vakuutusyhtiöiden parasta kohderyhmää. Lehtinen ei näe kaupallisessa yhteistyössä eettistä ristiriitaa.
Mutta onko hyväkuntoisten nuorten ihmisten vakuuttaminen kansanterveyden kannalta järkevää vai kermankuorintaa?
Jo nyt lähes puoli miljoonaa lasta käy yksityisillä lääkäriasemilla vakuutusten turvin. Se tarkoittaa, että he voivat esimerkiksi korvatulehduskierteessä päästä nopeasti erikoislääkärille.
Aikuisista 1,9 miljoonalla on käytössään työterveyshuolto ja 800 000:lla vakuutus.
Loput kaksi miljoonaa aikuista ja lasta käyvät terveyskeskuksissa.
Sosiologian väitöskirjatutkija Maiju Tanninen on ilmiöstä huolissaan, koska se voi johtaa yhä syvenevään kahtiajakautumiseen.
– On ihmisiä, joilla asiat ovat hyvin ja ihmisiä, joilla ne eivät ole. Varakkaammat voivat alkaa kyseenalaistaa, miksi heidän pitää rahoittaa myös verovaroin hoidettua järjestelmää.
Juttua varten on haastateltu hyvinvointivakuutuksista vastaavaa Päivi Lunaa Finanssiala ry:stä, johtaja Tero Hoikkalaa vakuutusyhtiö Ifistä, kehitysjohtaja Harri Ahoa Lähitapiolasta ja Pohjola vakuutus Oy:n toimitusjohtaja Olli Lehtilää.
Onko sinulla terveysvakuutusta? Voit keskustella aiheesta 28.1. klo 23:een asti.
Aiheesta keskustellaan keskiviikon A-studiossa. Vieraina kehitysjohtaja Harri Aho LähiTapiolasta, sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta ja THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.
Lue lisää:
Jo puolella Suomen lapsista on sairauskuluvakuutus
Vanhemmat laittavat satoja euroja lastensa vakuutuksiin, pian se voi olla turhaa