Ennen pienelläkin kirkonkylällä oli pankki tai pari. 2020-luvulle tultaessa pankkikonttoreiden määrä on supistunut niin, että kaupunkien ja kuntien keskusta-alueelta ei välttämättä löydy pankkia lainkaan.
Finassialan keskusliiton mukaan pankeilla oli talletuskonttoreita vuosituhannen taitteessa yhteensä 1549. Kahdessakymmenessä vuodessa määrä on puolittunut ja lukema vuonna 2020 oli enää 769.
Konttoreiden määrä on vähentynyt Suomessa kahdessa aallossa, sanoo osastopäällikkö Samu Kurri Finanssivalvonnasta.
– Ensimmäinen oli 1990-luvun lamassa, pankkeja yhdistyi ja paljon konttoreita lopetettiin. Toinen hitaampi 2000-luvulla kun teknologia yleistyi ja pankkipalveluita alettiin käyttämään internetissä.
Lue lisäksi: Chatin suosio pankkiasioinnissa on noussut selvästi - käyttö on kasvanut jopa satoja prosentteja muutamassa vuodessa
Koronakriisi on kiihdyttänyt olemassa olevia trendejä. Samu Kurri pitää mahdollisena, että konttoreiden määrä hupenee edelleen. Suomen laissa on määritelty asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin, jossain vaiheessa tämä raja voi tulla vastaan.
– Ei ole täysin poissuljettua että näiden palvelujen tarjoamisessa voitaisiin jopa mennä tarkempaan lainsäädäntöön.
Lue myös: Setelin käyttö romahti - katoaako käteinen kokonaan korona myötä?
Henkilökohtainen palvelu voi olla kilpailuetu
Vielä joitakin vuosia takaperin 5500 asukkaan Ähtärissä asiakkaalla oli vara valita minkä pankin ovesta kävelee sisään. Vuoden vaihteessa jäljellä on enää Oma Säästöpankin konttori. Konttori on varsin tuore tulokas, sillä se avasi ovensa tammikuussa 2017.
Töysän Tuurista ponnistava Oma Säästöpankki on valinnut erilaisen strategian kuin useimmat kilpailijansa. Reilussa kymmenessä vuodessa pankkikonttoreiden määrä on kasvanut neljästä yli kolmeenkymmeneen.
Matkan varrella pieniä konttoreita on myös suljettu ja yhdistetty.
Lue lisää: Oma Säästöpankki sulkee kuusi pienempää konttoriaan – vuosittainen säästö miljoona euroa
Lähtökohtana on, että asiakkaalla on mahdollisuus valita digitaalisen ja henkilökohtaisen palvelun välillä, kertoo Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi.
– Edelleen suurin osa ihmisistä haluaa keskustella elämänsä suurimmista hankinnoista kasvokkain. Samaa pätee yrityspuolella.
Konttoreiden ja sen myötä fyysisen asiakaspalvelun vähentämistä on perusteltu muun muassa sillä, että asiat hoituvat digitaalisesti ja pankkiasiointi on muutenkin vähentynyt merkittävästi. Tiloista ja henkilöstöstä tulee kustannuksia, ja molempia tarvitaaan henkilökohtaiseen pankkipalveluun.
– Lähtökohta on, että pitää olla tervettä liiketoimintaa ja meillä se on onnistunut, sanoo Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi.
Oma Säästöpankin tase on vuodesta 2007 kasvanut 120 miljoonasta eurosta neljään miljardiin. Asiakassuhteita on 150 000 ja niitä syntyy Sydänlammin mukaan tuhat lisää joka viikko.
Pankki on asukkaille tärkeä
Ähtärin keskustassa kaikilla tuntuu olevan mielipide pankkipalveluista. Moni on siirtänyt tilinsä pankkiin, joka ainoana tarjoaa paikkakunnalla palvelua kivijalkakonttorissa.
– Kun täältä yksi valtakunnallinen pankki häipyi niin sehän oli suorastaan joukkopako, siinä sen näkee ihmisten arvostuksen paikallista kohtaan, sanoo Irma Kuoppala.
– Toki käytän näitä digitaalisia palveluita, mutta ei kaikkea voi siellä hoitaa. Jos ajatellaan vanhempaa väestöä niin, ei heillä nämä asiat digipuolella eivät ole hanskassa.
Ähtäriläinen yrittäjä Paavo Pakarinen kertoo henkilökohtaisten pankkiasioiden hoituvan pääosin digitaalisesti, mutta yrityksen asioissa henkilökohtainen palvelu on arvossaan.
– Kyllä vaikuttaa, pyrin suosimaan paikkakunnan pankkia. Lainan hinta vaikuttaa, mutta mieluummin se joka löytyy paikkakunnalta.
Kun palvelu on tarjolla, sille on käyttöä pienemmissäkin asioissa. Timo Kallioniemi tuli pankkiin selvittämään verkkokauppaan liittyviä rahaepäselvyyksia.
– Ei tarvitse jonotella puhelinpalvelussa. Siirretään ja siirretään ja puolen tunnin päästä yhdistetään samalle ihmiselle jolle soitit, eikä asia ei ole edennyt yhtään. Täällä se hoituu kun tulet ovesta sisään.
Isommat vähensivät eniten
Pohjalaismaakunnista konttoriverkoston harveneminen on ollut rajuinta Pohjanmaalla. Vuonna 2000 Pohjanmaalla oli toista sataa talletuskonttoria, kahdessakymmenessä vuodessa määrä on pudonnut alle puoleen.
Esimerkiksi Osuuspankilla oli vielä vuosituhannen taitteessa 44 konttoria Pohjanmaan alueella, 20 vuotta myöhemmin niitä on jäljellä 19.
Etelä-Pohjanmaalla tahti on ollut hieman maltillisempi. 2000-luvun 92 konttorista oli vuonna 2020 jäljellä 51. Myös Etelä-Pohjanmaalla pudotus on tapahtunut niiden pankkien verkostoissa joissa konttoriverkosto on ollut tihein.
Tihein konttoriverkosto Etelä-Pohjanmaalla on Paikallisosuuspankilla. Vuonna 2000 PopPankilla oli maakunnassa 45 konttoria, 2010 jäljellä oli 17.
Keski-Pohjanmaalla muutos on ollut vähäisin. Vuosituhannen alussa konttoreita oli maakunnassa 18. Kymmenen vuotta sitten niitä oli 20, ja nyt määrä on laskenut 17:ään.
Lue myös: Neljä Keski-pohjalaispankkia suunnittelee yhdistymistä
Jokaisessa keskipohjalaiskunnassa on tällä hetkellä vähintään yhden pankin konttori.
Tiedot käyvät ilmi Yle Pohjanmaan pankeille tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasivat OP-ryhmän pankit alueella, Nordea, Aktia, S-pankki, Säästöpankki, Oma Säästöpankki, Handelsbanken sekä POP-Pankki.
Toimittaja Petri Kuikka kävi jututtamassa pankkipalveluista Halsua-Ylipään Osuuspankin toimitusjohtajaa Heidi Pöyhöstä sekä muutamia halsualaisia.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.