Paperiin painetut hopeiset kirjaimet välkähtelevät, kun lähihoitaja Jenniina Sirkka, 31, esittelee lähes uunituoretta kotihoidon korkeakouludiplomia. 60 opintopisteen suorittaminen työn ohessa vaati puolentoista vuoden aherruksen.
Sirkka kiinnostui opinnoista heti, kun hänen esimiehensä mainitsi niistä keväällä 2019. Opintosisältö tuntui osuvan suoraan vanhusten asiakasohjaajana Hankasalmen kunnassa työskentelevän Sirkan päivittäiseen työhön.
– Valmistuin lähihoitajaksi lähes 10 vuotta sitten. Ajattelin, että jo sen vuoksi voisi olla ihan paikallaan päivittää ammattitaitoa.
Vuosi 2020 on jäämässä tilastoihin työssäkäyvien aikuisopiskelijoiden huippuvuotena. Kuinka korkea tilastopiikistä tulee, varmistuu maaliskuussa, jolloin tarkistetut luvut julkaistaan.
Ennakkotietojen mukaan avointen ammattikorkeakoulujen opintosuoritusten määrä lisääntyi vuodesta 2019 vuoteen 2020 yli puolella. Avoimissa yliopistoissa kasvua oli reilu neljännes.
– Työssä olevat on tällä hetkellä suurin opiskelijaryhmistämme. Uutta osaamista hankitaan joko laajoissa kokonaisuuksissa tai yksittäisillä kursseilla, sanoo suunnittelija Maarit Korva Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) avoimesta ammattikorkeakoulusta.
Lomautettujen opiskelu lisääntyi
Osaltaan aikuisten hakeutumista opintojen pariin selittää korona. Lomautukset ja irtisanomiset näkyivät heti avoimissa ammattikorkeakouluissa.
JAMKissa tehtiin ennen koronaa päätös tarjota maksuttomia opintoja avoimessa työttömille ja lomautetuille.
– Erityisesti lomautettujen määrä kasvoi huomattavasti, sanoo Korva.
Kiinnostus opiskeluun on kuitenkin kasvanut jo ennen koronaa. Esimerkiksi avoimissa ammattikorkeakouluissa opiskelijamäärät ovat yli kaksinkertaistuneet (siirryt toiseen palveluun)vuodesta 2015 vuoteen 2019, avoimissa yliopistoissakin kasvua on kolmannes (siirryt toiseen palveluun). (Opetushallituksen tilastopalvelu)
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Leena Liimataisen mukaan aikuisten opiskeluun vaikuttaa erityisesti työelämän kasvaneet vaatimukset.
– Yksi korkeakoulututkintokaan ei riitä, vaan osaamista on päivitettävä muutaman vuoden välein, sanoo Liimatainen.
Eikä kyse ei ole ainoastaan työelämän vaatimuksista, sanoo Liimatainen. Varmasta työpaikasta huolimatta omaan tulevaisuuteen halutaan satsata.
Monilla kova koulutustausta
Jenniina Sirkalla oli noin 30 opiskelukaveria. Suurin osa heistä teki opintoja työn ohessa, kuten Sirkkakin, mutta joukossa oli myös juuri lähihoitajaksi valmistuneita ja pian eläkkeelle jääviä.
Opintoihin kuului kaksi lähiopetuspäivää kuukaudessa, mutta koronan vuoksi nekin siirtyivät verkkoon opintojen loppumetreillä. Suurimmaksi osaksi opinnot koostuivat kirjallisista tehtävistä, raporttien kirjoittamisesta ja ryhmätöistä.
– Tahti oli aika kova, eikä aikatauluja voinut venyttää. Noin kolmannes porukasta ei saanut opintoja valmiiksi, sanoo Sirkka.
Haasteet opintojen ja työn yhdistämisestä ovat monille tuttuja, sillä viime vuonna JAMKin avoimen opiskelijoista työssäkäyviä oli noin puolet. Keski-ikä oli 35 vuotta ja 40 prosentilla opiskelijoista oli korkeakoulututkinto.
– Osalla on varmasti tarvetta uuden osaamiselle, mutta määrä voi viitata myös epävakaisiin työtilanteisiin, sanoo Korva.
Uusia välineitä työhön
Jenniina Sirkan työpäivät kuluvat ikäihmisten kodeissa, joissa hän selvittelee ikäihmisten palvelutarpeita. Hän on saanut opinnoista konkreettista apua työhönsä.
– Kävimme paljon läpi erilaisia arviointimittareita. Minun on entistä helpompi esimerkiksi arvioida ikäihmisen toimintakykyä.
Monet ryhmätehtävät esimerkkitapauksineen puolestaan opettivat asiakaslähtöisyyttä: miten asian voisi nähdä ikäihmisen silmin.
Sosiaali- ja terveysala on avointen ammattikorkeakoulujen kestosuosikki. Viime vuonna kiinnostivat myös liiketalous, palvelut, kulttuuri ja tekniikka.
Jyväskylässä suosituimmaksi nousi ICT-ala: kyberturvallisuus, data-analytiikka ja tekoäly sekä web-kehitys. Top3:een pääsivät myös kasvatustieteet ja nuoren viljelijän aloitustuen opinnot.
– Suosittuja aloja yhdistää se, että opiskelu tapahtuu verkossa, kertoo Korva.
Työssäkäyviä kiinnostavat yksittäiset kurssit tai muuten aiheiltaan rajatut opintokokonaisuudet. Sellaisia ovat esimerkiksi korkeakoulututkintojen osista kootut korkeakouludiplomit.
– Ennen opiskelun tavoitteena oli tutkinto ja opiskelu kesti vuosikausia. Nyt osaamista haetaan täsmätarpeisiin, sanoo Liimatainen.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Petri Lempinen antaa JAMKin avoimelle ammattikorkeakoululle kiitosta.
– Jyväskylässä on osattu koota ja markkinoida opintokokonaisuuksia, jotka kiinnostavat myös työelämässä olevia.
Painetta työssäkäyvien opinto-ohjaukseen
Lempisen mukaan ammattikorkeakouluissa on selvästi nähtävissä painopisteen siirtyminen työelämässä olevien kouluttautumiseen.
– Tämä luo tietysti ammattikorkeakouluille painetta opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseen.
Sen vuoksi ammattikorkeakouluihin rekrytoidaan kuumeisesti jatkuvan oppimisen johtajia, jotka saavat kontolleen työssäkäyvistä opiskelijoista huolehtimisen.
Työssäkäyvät opiskelijat kiinnostavat myös opetus- ja kulttuuriministeriötä, sillä jatkuva oppiminen on keino, jolla työelämän muutokseen yritetään vastata. Jo vuosia on ollut tiedossa, että lähitulevaisuudessa sadattuhannet työtehtävät joko muuttuvat merkittävästi tai loppuvat kokonaan.
Korona on vauhdittanut muutoksen tuloa ja siksi jatkuvan oppimisen uudistus kirjattiin vuonna 2019 hallitusohjelmaan. Tehtävään asetettu parlamentaarinen työryhmä on jo selvittänyt suurimmat esteet ja uusia käytäntöjä luodaan kevään aikana.
Entä ne, joita ei kiinnosta opiskella?
Monet koulutuksen tarjoajat ovat jo yhdistäneet voimansa (siirryt toiseen palveluun), (Jyväskylän yliopisto) että jatkossa sopivien opintojen löytäminen olisi nykyistä helpompaa. Tällä hetkellä opinnot ovat vielä palasina maailmalla ja niiden löytäminen vaatii aikaa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta.
– Tavoitteena on, että vuoden 2023 loppuun mennessä kaikki opinnot löytyisivät verkosta samasta paikasta.
Myös joustavia opiskelumahdollisuuksia tarvitaan Heinivirran mielestä lisää. Jatkossa opiskelu työn ja perheen ohessa on monelle välttämättömyys.
– Lisäksi meidän pitää selvittää, millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan eli mitä kenenkin kannattaa opiskella.
Osaa suomalaisista ammattitaidon kehittäminen opiskelemalla ei kiinnosta lainkaan.
– He tuntuvat pikemminkin ajattelevan, että jättäkää meidät rauhaan. Kaikkein haastavinta on löytää juuri heille sopivat opiskelumahdollisuudet, sanoo Heinivirta.
Hengähdystauon vuoro
Opintojen valmistuttua viikonloput ovat tuntuneet pitkiltä.
Jenniina Sirkka on vasta jälkikäteen huomannut, miten paljon vapaa-aikaa opinnot vaativat. Sirkan puoliso ehtii töistä kotiin vasta illalla, joten opiskelu työpäivän jälkeen vaati hieman järjestelyjä: huomiota tarvitsi myös 9-vuotias Arttu.
– Koulun iltapäiväkerhon jälkeen laitettiin ja syötiin ensin ruoka ja sitten hoidettiin Artun lukuläksyt. Sen jälkeen minä kaivoin kirjat esille ja Artulla oli peli- ja leikkiaikaa. Jos Artulta kysytään, hän varmasti kiittää saamastaan peliajasta.
Perheen jouston lisäksi Sirkka antaa kiitosta tuesta myös työnantajalle: hän sai käyttää työpäiviä opintojen kuukausittaisiin lähiopetuspäiviin.
Vaikka välillä vaadittiin tiukkaa puserrusta, Sirkka ei pidä opintojen sovittamista työhön ja perhe-elämään vaikeana, eikä varsinkaan mahdottomana. Tärkein oivallus hänelle oli pitää kiinni aikatauluista: silloin tehtävät eivät ruuhkaudu.
Kokemus oli niin hyvä, että jatkossakin opinnot kiinnostavat.
– Mutta ei ihan vielä. Nyt on vedettävä henkeä ja keskityttävä työhön ja muuhun elämään.
Hengähdystaukoon kuuluu ainakin laskettelua, sillä Sirkka osti itselleen ja pojalleen kausikortit kotikylän laskettelukeskukseen palkinnoksi päättyneistä opinnoista.