Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kansanedustajat eivät innostu suomalaisten rokottamisesta koronavirusta vastaan pakolla.
Yle kysyi kaikilta kansanedustajilta, pitäisikö koronarokotteen ottaminen säätää pakolliseksi kaikille, joille rokote sopii. 141 kansanedustajaa vastasi kyselyyn.
Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että rokottamisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Sekä hallituksen että opposition edustajat tyrmäävät pakkorokottamisen.
Tiedotus toimii pakkoa paremmin
Pakko olisikin täyskäännös Suomen nykyiseen rokotuslinjaan.
Kielteisesti pakkoon suhtautuvat kansanedustajat huomauttavat, että Suomen rokotekattavuus on hyvällä tolalla ja tähän on päästy valistuksella ja vapaaehtoisuudella, ei pakolla.
Linjaa ei ole syytä muuttaa koronan tapauksessa.
Eva Biaudet (r.) korostaa, että Suomessa on vahva terveydenhuollon perinne vapaaehtoisista rokotuksista sekä tiedotukseen ja tietoon perustuvista rokotusohjelmien onnistumisista.
– Pakko voi herättää enemmän vastareaktioita ja toimia rokotustavoitteitamme vastaan. Nyt haaste on ollut nimenomaan, että ihmiset todella odottavat rokotteen saamista. Fokus saatavuuden parantamiseen nyt, Biaudet vaatii.
Kaisa Juuson (ps.) mielestä rokotepakko sotii kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja Suomen perustuslain 7. pykälää vastaan, jossa säädetään, että ihmisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti ilman laissa säädettyä perustetta.
– Kannatan siis ehdottomasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa rokottamista, Juuso sanoo.
Moni kansanedustaja uskoo suomalaisten toimivan järkevästi ja ottavan rokotteen, jolla suojaa sekä itseään että muita.
– On epäisänmaallista olla ottamatta koronarokotetta ilman terveydellistä syytä. Luotan suomalaisten järkeen tässä asiassa, Petri Honkonen (kesk.) kirjoittaa.
Kari Tolvanen (kok.) pitää rokotteen ottamista suorastaan moraalisena velvollisuutena.
– Vaikka rokotteen ottaminen olisi lain mukaan pakollista, ei vastentahtoisia ihmisiä saataisi kuitenkaan rokotettua. Asiassa on liian monta juridista ja käytännön ongelmaa, Tolvanen toteaa.
– Vierastan ajatusta, että ihminen vietäisiin käsiraudoissa koronapiikkiä vastaanottamaan. Luotan siihen, että jokaisen oma ymmärrys riittää, Pasi Kivisaari (kesk.) sanoo.
Rokotetodistus helpottaa arkea
Jouni Kotiaho (ps.) uskoo erilaisiin kannusteisiin pakottamisen sijaa. Rokotetodistuksella matkustaminen olisi helpompaa.
– Suomalainen on luonteeltaan sellainen, että kaikenlaisia pakkoja vieroksutaan. Uskon, että positiivisilla kannusteilla päästään riittävään noin 80 prosentin rokotekattavuuteen, jolla suomalaisten laumasuoja saavutetaan. Rokotteen saatavuuden parantuessa moni maa saattaa asettaa rokotustodistuksen maahantulon edellytykseksi. Se kannustaisi monia rokotteen ottoon, Kotiaho toteaa.
Myös Sandra Bergqvist (r.) tarjoaisi pakon sijaan porkkanaa.
– Ketään ei voida pakottaa ottamaan rokotusta. Sen sijaan rokotepassi voisi olla yksi tapaa avata yhteiskunta uudestaan. Esimerkiksi elokuvateatterit, ravintolat ja matkanjärjestäjät voivat vaatia rokotepassin asiakkailtaan, hän sanoo.
Osa kansanedustajista kamppailee koronaväsymyksen kanssa kuten kansakin. Koronapandemian ja sen takia säädettyjen rajoitusten kanssa on kärvistelty vuoden päivät. Rokotteet nähdään ulospääsynä tukalasta tilanteesta.
Saara Hyrkkö (vihr.) muistuttaa tavalliseen arkeen palaamisen edellyttävän sitä, että suurin osa väestöstä käy rokotuksessa
– Se toivon mukaan kannustaa ihmisiä toimimaan vastuullisesti. En usko, että pakkorokotukset tulisivat tässä tilanteessa kysymykseen. Olennaisinta on käydä faktapohjaista keskustelua, vastata ihmisten huoliin ja ehkäistä virheellisten tietojen leviämistä, Hyrkkö kirjoittaa.
Pekka Aittakummunkin (kesk.) mielestä rokote on tie kohti normaalia elämää.
– Uskon, että riittävä rokotekattavuus saadaan hyvän tiedottamisen avulla. Olennainen ongelma on nyt, että rokotteita ei ole riittävästi. Ihmiset odottavat saavansa rokotteen – rokotuksiin pitää saada vauhtia, hän hoputtaa.
Kieltäytyminen vapaamatkustamista?
Vain pieni vähemmistö, noin viisi prosenttia vastaajista olisi halukas turvautumaan rokotuspakkoon. Keskustassa on muita puolueita enemmän halua säätää rokottaminen pakolliseksi.
– Koronaroketteesta kieltäytyminen ilman lääketieteellistä syytä on epäisänmaallista vapaamatkustamista. Nopein, helpoin ja vähiten ihmishenkiä vaativa tapa päästä rajoitteista eroon on laumasuojan takaava rokotekattavuus, Mikko Kärnä (kesk.) kirjoittaa.
– Ihmisten suojaaminen näin vakavalta taudilta on perusteltua, Hannu Hoskonen (kesk.) toteaa.
Hanna-Leena Mattila (kesk.) perustelee rokottamisen olevan vastuullista toimintaa itseään ja kanssaihmisiä kohtaan. Samaan mieltä on rokotepakkoa puoltava Ari Torniainen (kesk.).
– Ensiksi on oltava varma tietous, että rokote ei aiheuta vakavia sivuvaikutuksia. Mielestäni sen ottamiseen tulee olla ainakin erittäin vahva suositus. Kyse ei ole ainoastaan omasta vaan myös muidenkin ihmisten terveydestä, Torniainen sanoo.
Outi Alanko-Kahiluodon (vihr.) mielestä pakollinen rokotus tukee yhteistä turvallisuutta samalla tavoin kuin eduskunnan toimeenpanemat rajoitukset.
– Rokotus parantaa vastustuskykyä epidemiaa vastaan. Miksi nyt pitäisi jättää ottamatta, koska meitä on rokotettu tauteja vastaan pienestä pitäen, Raimo Piirainen (sd.) ihmettelee.
Jukka Kopra (kok.) turvautuisi vaikka pakkoon, koska tauti kukistuu kun sen leviäminen estetään rokotteella.
– Jos tosiasiassa haluamme päästä eroon tästä painajaisesta, Ilkka Kanerva (kok.) perustelee pakkorokottamista.
Voiko sote-henkilöstö kieltäytyä?
Muutama kielteisen kannan pakkorokottamiseen ilmaissut kansanedustaja harkitsisi kuitenkin poikkeusta tiettyjen työntekijäryhmien kohdalla.
Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) sanoo, ettei hän kannata pakollisia rokotuksia, koska katsoo sen olevan voimakas kansalaisten itsemääräämisoikeutta rajoittava toimenpide.
– Sitä vastoin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön velvoitetta ottaa rokotus on tarkasteltava huolellisesti. Rokottamaton henkilö ei voi työskennellä työpaikoissa, joissa voi tartuttaa potilaita tai riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, Mäkisalo-Ropponen painottaa.
Myös Iiris Suomelan (vihr.) mielestä on ammattiryhmiä, joilla on kohonnut koronariski ja jotka olisi syytä velvoittaa ottamaan rokote.
– Pakkoa tärkeämpää olisi kuitenkin varmistaa rokotteiden saatavuus ja tehdä rokotteen ottamisesta mahdollisimman helppoa jokaiselle suomalaiselle, Suomela sanoo.
Tartuntatautilain 47. pykälässä säädetään pakollisesta rokotuksesta, mutta sen käyttö on erittäin korkean kynnyksen takana. Kyseeseen tulisi lähinnä kansalaisten suojaaminen biologiselta sodankäynniltä tai terrorismilta.
Riitta Mäkisen (sd.) mukaan lainsäädäntö mahdollistaa pakkorokotuksen yleisvaarallisten tautien estämiseksi äärimmäisissä tilanteissa kuten jos väestöön levitetään hyvin tappavaa taudinaiheuttajaa.
– Koronan kaltaisen yleisen pandemian osalta laki ei salli pakkorokotusta. Suomessa jaetaan nyt väärää tietoa, joka lisää rokotevastaisuutta. Tämä on hyvin vaarallista. Oikean tiedon välittämiseen tarvitaan paljon työtä, Mäkinen (sd.) sanoo.
– Pakkorokottamisen kynnys on syystä korkea. Lakia säädettäessä on esimerkkinä käytetty bioterrorismitilannetta. Pakkorokottaminen puuttuu yksilön perusoikeuksiin, etenkin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Rokotekattavuus pitää taata ensisijassa muilla keinoin, Veronika Honkasalo (vas.) kirjoittaa.
Juttua korjattu 3.2.21 klo 10.30: Sekä hallituksen että opposition edustajat tyrmäävät pakkorokottamisen yli 90 prosenttisesti. Aiemmin jutussa kerrottiin että, hallituksen edustajista kolme neljäsosaa ja opposition edustajista yli puolet tyrmää pakkorokottamisen.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 3.2.2021 kello 23 asti.
Lue lisää:
Tilaa täältä Ylen kuukausittainen uutiskirje kansanedustajasi toiminnasta
Ylen kysely: Koronarokotteen ottaisi varmasti tai todennäköisesti jo 86 prosenttia suomalaisista