Hyppää sisältöön

Etäopetus vähäväkisillä seuduilla ei innosta puoluejohtajia – "Vain täydentävänä, jos on pakko"

Puolueiden puheenjohtajat ottivat kantaa koulutuskysymyksiin Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kuntavaalitentissä.

Ala-asteen koululaisia tunnilla.
Puoluejohtajat totesivat kuntavaalitentissä, että kuntia yhdistyy ja kouluja lakkautetaan jatkossakin. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle
Annu Passoja

Pandemia-aika on herättänyt ainakin keskustapuolueessa ajatuksen, että etäopetusta kannattaisi suosia harvaan asutuilla seuduilla myös normaalioloissa. Keskustan kuntavaaliohjelmassa todetaan, että virtuaalisia oppimisympäristöjä tarvitaan lisää.

Etäkoulun pitää keskustan mukaan olla "ainakin osittaisena mahdollisuutena" harvaan asutuilla alueilla. Syrjäseudulla koulumatkat voivat olla jopa sata kilometriä suuntaansa.

OAJ:n järjestämässä puheenjohtajatentissä muut puolueet eivät olleet innokkaita lisäämään etäopetusta normaalioloissa. Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) muistutti että jo nykylainsäädännön mukaan on mahdollista opiskella esimerkiksi harvinaisia kieliä etänä, ja näin monissa kouluissa tehdään.

– Mutta se ei ole lapsen etu, että aluepoliittisista syistä mentäisiin laajamittaiseen etäopetukseen. Etäopetus voi olla täydentävää, mutta se ei voi olla pääsääntö, Saramo sanoi.

Myös kokoomuksen Petteri Orpo puolusti lähiopetusta ja sen tarjoamia sosiaalisia kontakteja.

– Etäopetusta voidaan käyttää täydentävänä opetuksena, jos on pakko.

Suomesta on lakkautettu 1700 peruskoulua viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja satoja kouluja tullaan hyvin todennäköisesti lakkauttamaan tällä ja ensi vuosikymmenellä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesi, että näin tulee tapahtumaan riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat päättämässä.

Halla-aho sanoi, että ikäluokkien pieneneminen ei ole ainoa syy.

– Kunnat sulkevat kouluja myös säästösyistä. Jos kunnille annetaan lisää tehtäviä osoittamatta niiden hoitoon riittävää rahoitusta, niin kunnat joutuvat hakemaan säästöjä sieltä, mistä ne lain puitteissa voivat niitä hakea.

Puoluejohtajat olivat samaa mieltä siitä, että ainakin pienimpien koululaisten pitää voida käydä lähikoulua kaikkialla Suomessa. Keskustan Annika Saarikko esitti kokeilua, jossa esiopetus ja peruskoulun 1. ja 2. luokka olisi tiiviimmin nivottu yhteen.

– Tehdään pienten lasten koulumalli niin, että voidaan turvata opinnot lähellä ainakin sinne kolmanteen luokkaan asti.

Ainakin vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kannatti esitystä.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah uskoi, että kuntarajojen lähellä sijaitsevia kyläkouluja voitaisiin säilyttää, jos kunnat tekisivät enemmän yhteistyötä.

– Joku pieni kyläkoulu voidaan säilyttää, kun siitä kantaa vastuun useampi kunta. Tiedän, että tällaisia ratkaisuja on kunnissa tapahtunut.

Suosittelemme sinulle