Muutama puhallus kädessä olevaan testeriin ja laitteen nanosensorit tunnistavat ihmisen hengitysilman ominaisuudet. Puhelimen sovelluksen kautta mittaustiedot siirtyvät pilvipalveluun, joka antaa muutamassa sekunnissa tiedon, onko testattavalla koronatartunta vai ei.
Tulos perustuu siihen, että hengitysilman tietyt biomarkkerit ovat tyypillisiä koronaviruksen aiheuttamille muutoksille kehossa. Uloshengityksessä ne purkautuvat keuhkoista ilmaan ja laitteen nanosensorit mittaavat eri pitoisuudet. Laite välittää mittaustuloksen puhelimen välityksellä palvelimelle, joka vertaa tulosta koronapotilailta saatuihin tuloksiin.
– Näytteenottoaika on keskimäärin 15 sekuntia ja näytteen tulkinta on noin kolme sekuntia eli me puhutaan ihan aidosti reaaliaikaisesta tutkimuksesta ja diagnoosista. Sykliaika on noin kaksi minuuttia eli uusi ihminen voi tulla kahden minuutin välein puhaltamaan, sanoo toimitusjohtaja Pekka Rissanen.
Laitetta kehittänyt tamperelainen Deep Sensing Algorithms (DSA) -yhtiö on saanut jo ennakkoon kyselyitä laitteesta, jonka mittaustarkkuutta on tutkittu laajoissa kenttäkokeissa Hollannissa. Näiden tutkimusten perusteella laite on saamassa sertifioinnin, joka on takuu testerin toimintavarmuudesta.
– Meidän pitäisi käytännössä helmikuussa saada tämä koko asia pakettiin ja sen jälkeen laitteella on medical-sertifikaatti ja voidaan aloittaa käytännön liiketoiminnat.
Laitteen testisarjoja on jo valmistettu turkulaisessa terveysteknologian alan sopimusvalmistajan tehtaalla. Tepcompilla on nyt valmius aloittaa laajempi tuotanto, kun CE-merkinnän vaatimat testaukset on valmiina. Rissasen mukaan myyntikanavat maailmalle on jo avattu.
– Meillä on käytännössä 130 maata sellaisessa tilanteessa, että meillä on jälleenmyyntijärjestelyt sinne tehty. Olemme saaneet tällä hetkellä näitten yli 20 maasta olevien ennakkotilausten lisäksi kyselyitä paristakymmenestä muusta maasta. Me itse nähdään, että tällaiselle laitteelle, tällaiselle teknologialle on suuri tarve ja me pystytään osa siitä paikkaamaan tällä tuotteella, Rissanen sanoo.
Prototyyppejä on tehty noin sata kappaletta ja niitä on toimitettu 40 paikkaan eri puolille maailmaa.
Mutkia matkaan ovat tuoneet koronapandemian takia katkeilleet tarvittavien komponenttien tuotanto- ja logistiikkaketjut. Samalla on havaittu esimerkiksi sähköautojen vaatimien akkujen hurja kysyntä ja alan teollisuuden kuumeneminen. Puhallustesteriin tarvittavien akkujen valmistaja on ilmoittanut jopa 40 viikon toimitusajoista.
Tällä hetkellä DSA:lla on kerättynä 20 000 laitteeseen tarvittavat osat, joiden avulla isompien sarjojen valmistus voi käynnistyä.
Tepcompin tehtaalla on lääkinnällisten laitteiden valmistukseen vaadittava ISO 13485 sertifikaatti. Toimitusjohtaja Pekka Leppälä arvioi tuotannon voivan alkaa jo helmikuussa nopeastikin.
– Varmaan aloitetaan 500 viikkovauhtia ja sitten lisätään tuhanteen, kahteen tuhanteen ja sen mukaan mitä markkinat vetää. Kyllä meillä on valmiudet aika isoihinkin sarjoihin, kun nähdään miten homma etenee, niin pystytään kyllä nostamaan kapasiteettia aika nopeasti.
Nopea testaaminen esimerkiksi lentomatkustajille
Koska puhallustesti antaa tiedon varsin nopeasti, se soveltuu esimerkiksi rajavalvontaan tai lentoasemille. Testerin tarkkuusarvot tulevat näkymään Deep Sensing Algorithms -yhtiön sivuilla, kun laitteen valmistus alkaa. Haastatteluhetkellä toimitusjohtaja Pekka Rissanen oli vielä varovainen vastauksessaan.
– Nyt täytyy olla varovainen sanoissansa, koska tämä on erittäin reguloitu toimiala. Siinä vaiheessa, kun me julkistetaan tarkkuusprosentit, niin ne ovat tiedossa meidän webbisivulla. Tässä vaiheessa voin sanoa, että tarkkuus on riittävä.
Rissanen kertoo yhtiön tavoitteena olevan testaamisen ulottaminen eri tilanteisiin. Kysyntää on ollut erityisesti matkailusta elävissä maissa, toki myös kotimaassakin erityisesti Lapissa.
– Kyllä olemme saaneet paljon kyselyitä myös Lapin matkailupuolelta. Helsinki-Vantaan lentosasema on sellainen paikka, joka on seurannut meidän tekemisiä tarkasti ja muutkin rajanylityskohteet on varmasti niitä ensimmäisiä paikkoja, missä Suomessa halutaan tätä käyttää, Pekka Rissanen kertoo.
DSA-yhtiössä on alusta asti suunniteltu sitä, ettei puhallustestaus ole niinkään sairaanhoitoa, vaan terveeksi itsensä uskovia, johonkin paikkaan haluavia ihmisiä testataan.
Näin rakennetaan Rissasen mukaan terveyskuplia, jossa voidaan hotellin tulevat asukkaat testattua ennen hotelliin tulemista. Samaan tapaan kaikki lentokoneeseen tai risteilyalukseen menevät ihmiset voidaan todeta terveiksi.
– Käytön päätarkoitus on nimenomaan tämmöinen varmistautuminen siitä, että olenhan minä terve ja sen jälkeen päästään jatkamaan elämää eteenpäin, kuvailee testin tavoitetta DSA:n toimitusjohtaja.
Puhallustestin uskotaan tunnistavan myös koronaviruksen eri mutaatioiden aiheuttamat biomarkkerit uloshengitysilmasta, sillä ihmiskehon solut toimivat samaan tapaan näidenkin kanssa kamppaillessaan.
– Mutaatiot ovat tällä hetkellä niin uusia, että testattua tietoa on valitettavan vähän, mutta ihmiskehon metaboliikkareaktioiden virukseen tällä hetkellä oletetaan tällä hetkellä olevan samankaltaisia ja pystytään mutaatiotkin löytämään, arvioi Pekka Rissanen.
Yhtiön innovaatio ei sinänsä ole uutta, koska maailmalla jo 60 eri sairautta on onnistuttu tunnistamaan uloshengityksestä.
– Me tunnistetaan korona ihmisen uloshengityksestä eli käytännössä ihmisen aineenvaihdunnan metaboliikan biomarkkereita eli sitä taistelua, mitä solutasolla käydään tulehdusta vastaan. Sen jäljet tulevat uloshengityksessä ihmisen keuhkoista ulos ja siitä voidaan tunnistaa ei pelkästään COVID vaan paljon muitakin erilaisia sairaustiloja.
Lue myös:
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:
Ilona Fröjd, 42, työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sen suljetuimmalla osastolla, osasto 10:ssä eli koronaosastolla. Yle pääsi poikkeuksellisesti kurkistamaan, miltä työ osastolla näyttää ja kuulostaa.