Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Perheenäiti neuloi 8 kuukaudessa 24 paitaa – esimerkki ilmiöstä, jota Islannissa ihmetellään: "Suomessa tapahtuu jotain hullua"

Islantilaislankojen menekki on niin suurta, että varastot alkavat huveta myös alkuperämaa Islannissa. Syy on suomalaisten.

Haapajärveläinen Kati Räisänen neuloi islantilaisvillapaidat koko perheelleen. Kuvassa koko perhe paidat päällä.
Haapajärveläinen Kati Räisänen hurahti islantilaisneuleisiin niin, että neuloi sellaisen kaikille perheenjäsenilleen. Räisänen yhteiskuvan etualalla keskellä, punasävyinen neule yllään. Kuva: Saara Kamula
Esa Koivuranta
Avaa Yle-sovelluksessa

Haapajärvellä asuva Kati Räisänen on neulonut lapsesta saakka.

Mutta vasta viime vuoden keväällä se häneen iski: neuloosi. Tila, jossa on melkein pakko neuloa lähes tauotta ja kaikkialla.

Räisäsen neuloosi on tosin vielä tarkempaa laatua. Hän on mieltynyt erityisesti värikkäisiin islanninneuleisiin.

Islanninneuloosia siis, tavallaan.

Räisänen tutustui islanninneuleisiin tuttavansa kehotuksesta. Hän tilasi ensimmäiset lankansa, kun oli perehtynyt eri neulemalleihin muutaman päivän.

Ja kahdeksan kuukautta myöhemmin, tammikuun puoleenväliin mennessä Räisänen oli ehtinyt neuloa 24 paitaa. Puolisolleen, lapsilleen, vävylleen, pari lahjaksi.

Nopeimmillaan paita on syntynyt viidessä päivässä. Se piti saada valmiiksi valokuvaa varten, jonka Räisänen otatti perheestään neulomansa paidat päällä.

Räisänen ei oikein osaa sanoa, mikä islantilaisneuleissa viehättää.

– Tykkään näistä ihan hulluna. Käytän tällaista joka päivä.

Haapajärveläinen Räisänen ei ole ainoa islantilaisneuleisiin hurahtanut. Jo syksyllä oli tilanne, että kun islantilaisvillaa tulee lankakauppaan, ovella on heti jono.

Nyt suosio on äitynyt niin suureksi, että lankavarastot alkavat huveta alkuperämaa Islannissakin.

Syy on pitkälti juuri suomalaisten, Islannista kerrotaan.

Tehdas kummissaan: Mitä Suomessa tapahtuu?

Islantilaisen Ístex-kehräämön toimitusjohtajaa Sigurður Sævar Gunnarssonia naurattaa etähaastattelussa.

Yritys kerää jopa 99 prosenttia kaikesta maassa tuotetusta villasta, ja Ístexin lankoja myydään Suomessakin.

Tai myytäisiin, jos olisi, mitä myydä. Toimitusjohtajan mukaan kysyntä on niin kova, että monet langat ja värit ovat loppuunmyytyjä. On helpompi sanoa, mitä on jäljellä kuin mitä ei ole.

– Suomessa tapahtuu jotain hullua, Gunnarsson ihmettelee.

Myyntiluvut ovat tuplaantuneet joka vuosi sitten vuoden 2017. Tällä hetkellä kysyntä Suomessa on suurempaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Gunnarsson kertoo, että yritys ei ole satsannut Suomen-markkinointiin euroakaan ja siksi lankojen äkillinen menekki tuli täytenä yllätyksenä.

– Kerro sinä, miksi me olemme yhtäkkiä niin suosittuja kaikista mahdollisista paikoista juuri Suomessa, hän sanoo selvästi kummissaan.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen. Juttuun upotetut kuvat on julkaistu Instagramissa #islantilaisneule-tunnisteella.

Neulominen auttaa korona-ahdistukseen

Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta.

Islannin perinneneuleista on toki kirjoitettu mediassa, ja ne ovat muutenkin räiskyneet ympäri sosiaalista mediaa. Yhteisöpalvelu Facebookissa Islantilaisneuleet-ryhmässä on noin 22 000 jäsentä.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

Käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta kytkee islantilaisneuleiden suosion osaksi laajempaa ilmiötä: neulominen ylipäätään on tällä hetkellä valtavan suosittua, sekä Suomessa että maailmalla.

Se ei ole yllättänyt professoria. Jo aiemmin on todettu, että vaikeissa elämäntilanteissa käsitöiden suosio kasvaa.

Maailmanlaajuinen koronapandemia jos jokin täyttää tämän kriteerin.

Pölläsen mielestä trendi on tervetullut, sillä käsitöillä on tutkitusti useita psyykkisiä, kehollisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Neuloessa esimerkiksi sydämensyke tasaantuu ja neuloja rentoutuu.

– Käsityöt sopivat tällaiseen stressaavaan aikaan, Pöllänen summaa.

Hän toteaa monen harrastajan kutsuvan neulomista aivojoogaksi tai arjen mindfulnessiksi.

– Se voi olla vaikkapa perheessä keino saada oma tila tai pieni hetki, jonka voi ottaa itselleen ja jonka aikana rauhoittua.

Islantilaisneuleiden suosiota saattaa Pölläsen mukaan selittää se, että niiden ohjeet ovat selkeitä, malli yksinkertainen ja kirjoneule itsessään näyttävää. Paksusta langasta paidan myös neuloo varsin nopeasti.

Toisaalta taustalla voi olla toinenkin korona-ajan ilmiö eli ulkoilu. Pöllänen kehuu villan soveltuvan paremmin ulkoiluun kuin moni muu materiaali.

– Villa siirtää kosteutta pois iholta, jolloin iho on kuiva. Kylmällä ilmalla vaate tuntuu lämpimältä.

Ulkoiluominaisuuksien puolesta puhuu myös haapajärveläinen Kati Räisänen.

– Tällainen neule on todella lämmin. Eikä se kastu, kun ulkoilee, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

Sen, miksi niin moni suosii Räisäsen tavoin juuri islantilaista villaa, Sinikka Pöllänen arvelee liittyvän ainakin osittain autenttisuuteen. Islantilainen paita ei ole islantilainen, jollei villakin ole.

Villaa riittää kyllä, kehräämö vakuuttaa

Islannissa sikäläisten neuleiden suuresta Suomen-suosiosta ollaan luonnollisesti hyvillään.

Toimitusjohtaja Gunnarsson sanoo Ístexin olevan pieni, noin 50 hengen yritys. Tehtaalla on jo lisätty työvuoroja, jotta kasvaneeseen kysyntään pystyttäisiin vastaamaan.

Hän vakuuttaa, että villaa Islannissa riittää, vaikka osa langoista ja väreistä pääsikin loppumaan. Tuotannon kasvattaminen ei käy kuitenkaan käden käänteessä.

– Pari seuraavaa viikkoa ovat haastavia.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

Kati Räisäsellä Haapajärvellä on tälläkin hetkellä islantilaisneule työn alla. Se on valmistumassa hänen puolisolleen, tällä kertaa hieman paksummasta langasta.

Paidan hän tekee niistä väreistä, joita kotona sattui olemaan.

– Netistä ei löydy mitään. Koko eilisillan yritin metsästää.

Sekoitelangasta hän ei suostuisi villapaitaa enää neulomaan.

– Ei näitä voi verrata toisiinsa.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 9. helmikuuta kello 23:een asti.

Kuuntele seuraavaksi:

Islantilaisneuleiden suosio on havaittu myös oululaisessa käsityöliikkeessä. Yrittäjä Ulla-Maija Pietilä kertoo, riittääkö lankoja yhä vai joudutaanko myymään ei-oota. Haastateltavina myös yrittäjä Pentti Pietilä ja käsityöharrastaja Satu Kosamo. Toimittajana Päivi Seeskorpi.

Lue myös:

Tiedätkö, mistä neulomasi villalanka on peräisin? Kokosimme vastuullisen ostajan muistilistan neuloosista kärsiville

Kun yksi opettajanhuone hurahti neulomiseen, syntyi 44 islantilaisvillapaitaa: "Toisin kuin työssä, käsillä tehdessä näkee tuloksen"

Opi uusi käsityö – tänne on koottu Strömsön videokoulut yhteen paikkaan

Suosittelemme sinulle