Hyppää sisältöön

Forssan viime viikon tulipalo oli niin raju, että kaupungin vesi ei ollut riittää – suurpalon sammutus voi viedä vedet pesukoneista

Suomessa on paljon paikkoja, joissa suuren tulipalon sammuttaminen voi vaikuttaa tavallisten ihmisten vedenkäyttöön.

brand i åbo
Pitkään jatkuvassa tulipalossa sammutukseen voi kulua satoja kuutioita vettä. Arkistokuva suurpalosta Turussa viime lokakuussa. Kuva: Arash Matin / Yle
Timo Leponiemi

Romuvaraston tulipalon sammutukseen tarvittiin niin paljon vettä viime viikolla Forssassa, että sen vaikutukset tuntuivat vesijohtoverkostossa. Kaupungin vesilaitoksen vedenkulutus kasvoi 700 kuutiolla normaalista. Tavallisena arkipäivänä Forssassa käytetään vettä 5000 kuutiota.

Äärimmäisessä tilanteessa suuri vedenkulutus voi vaikuttaa esimerkiksi pyykinpesuun. Vesijohtoverkoston paine saattaa laskea niin paljon, että pyykin- tai astianpesukone ei toimi kunnolla. Suihkussa saman voi huomata siinä, että vettä ei tule yhtä kovalla paineella kuin aiemmin.

Runsas vedenkäyttö vesijohtoverkostosta vaikuttaa putkistossa tapahtuvaan veden virtausnopeuteen. Kovempi virtaus irrottaa putkistoon kertynyttä sakkaa, joka lähtee veden mukana liikkeelle, kertoo Forssan vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen. Sakkavesi voi värjätä pyykin tai pahimmassa tapauksessa tukkia koneen.

vanha vesijohtoputki
Vesijohtoputkiin kertyy sakkaa, joka irtoaa putkistosta veden runsaan käytön tai virtaussuunnan muutoksen seurauksena. Arkistokuva. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

"Kaikki pelastuslaitokset ovat pohtineet asiaa"

Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä kertoo, että ministeriö ja Kuntaliitto ovat yhdessä tehneet ohjeistuksen, että kunnat ja pelastuslaitokset laativat sammutusvesisuunnitelman.

– Kaikki pelastuslaitokset ovat pohtineet asiaa ja tehneet paikallisten vesilaitosten kanssa suunnitelman. Siinä mielessä asia on kunnossa, mutta jos ongelmia tulee, siihen reagoidaan. Tällä hetkellä ongelmia ei ole tiedossa, sanoo Ruuska.

Suomessa ei ole selvitetty, paljonko sammutustöiden vuoksi vedenkäyttöä on jouduttu rajoittamaan, kertoo johtava asiantuntija Kari Telaranta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK).

Savupatsas nousee palopaikalta Forssan Kiimassuolla.
Forssassa romuhallin sammutus jatkui lähes vuorokauden. Sammutusveden käyttö tuntui vesijohtoverkostossa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

– Ääritilanteissa vettä ei riitä loputtomasti. Kyllä jossain vaiheessa tulee kynnys vastaan. Suuremmissa kohteissa on omat sammutusvesivarastot.

Forssan tapausta Telaranta pitää harvinaisena, mutta ei ainutkertaisena.

Muuta vedenkäyttöä voidaan rajoittaa

Äärimmäisessä tilanteessa pelastustöiden johtaja voi rajoittaa kiinteistöjen vedenkäyttöä. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Petri Talikka ei ole urallaan tällaiseen tilanteeseen joutunut.

– Vuosittain tulee joitakin tapauksia, joissa vedenkulutus on suurta. Esimerkiksi Forssan tapaus on harvinainen, että vettä tarvittiin näin paljon.

Petri Talikka pelastusajoneuvon kyydissä Riihimäellä.
Forssan hallipalon kaltaiset tilanteet, joissa vettä kuluu paljon, ovat harvinaisia, mutta mahdollisia monessa muussakin paikassa, toteaa Kanta-Hämeen pelastuspäällikkö Petri Talikka. Kuva: Dani Branthin / Yle

Sammutustöissä pullonkaulaksi saattaa muodostua vesijohtoputkiston koko. Pienistä putkista vettä ei saada määräänsä enempää. Talikka kertoo, että tällaisia paikkoja ovat monet taajamat. Toisaalta niissä on harvemmin suurempia sammutuskohteita.

Vesijohtoverkoistoissa huomioidaan sammutusveden tarve.

– Sen vuoksi niissä on hieman kapasiteettia siihen, että me otamme sieltä vettä. Normaaleissa rakennuspaloissa verkostot sietävät tarvittavan veden oton, mutta isommissa paloissa vesijohtoverkoston mitoitus ei riitä meidän tilapäiseen käyttöön, pelastuspäällikö sanoo.

Automaatio apuna

Riihimäellä vedenkulutusta seurataan automaatiolla. Jos vedenpinta vesitornissa laskee, vesilaitoksen kaivopumput alkavat lisätä veden pumppausta.

– Tämän pitäisi reagoida hyvin tulipalotilanteisiin, uskoo Riihimäen vesihuoltojohtaja Jarmo Rämö.

Paloautoja Riihimäen pelastusasemalla.
Sammutustöiden aluksi käytetään yleensä aina verkostovettä, mutta mahdollisuuksien mukaan vettä otetaan myös luonnonvesilähteistä. Kuva: Dani Branthin / Yle

Poikkeuksellisesta vedenkulutuksesta menee myös hälytys vesilaitoksen päivystäjälle. Jos vedenkäyttö on pitkään tavallista suurempaa, se voi laskea pohjaveden tasoa.

– Jollain viiveellä tämä vaikuttaisi yksityisten ihmisten kaivoihin, huomauttaa Rämö.

Samanlaisia seurauksia aiheutuu suurista vesijohtovuodoista.

Luonnonvettä käytetään, jos sitä on saatavilla

Sammutustöiden alkuvaiheessa käytetään yleensä aina vesijohtoverkostosta otettua vettä, mutta mahdollisuuksien mukaan sen käyttöä korvataan luonnonvedellä. Tuhansien järvien maassakin on paljon paikkoja, joissa nämä vesilähteet ovat kaukana.

Forssassa vettä voidaan ottaa Loimijoesta, mutta esimerkiksi Riihimäellä Vantaanjoki on vielä niin pieni, ettei siitä juurikaan riitä sammutusvedeksi.

Palomiehen haalarit.
Kanta-Hämeen pelastuslaitos on laatinut yhdessä kuntien kanssa sammutusvesisuunnitelmat. Kuva: Dani Branthin / Yle

Pelastuspäällikkö Petri Talikka huomauttaa, että sammutustöissä vettä käytetään aina harkinnan mukaan. Vesi itsessään aiheuttaa palokohteessa vahinkoja, mutta se tuottaa myös ympäristöongelmia.

– Sammutusveteen voi sekoittua kemikaaleja, joten sammutusvedet tulisi saada talteen ja puhdistettua. Se on aina tasapainoilua riittävän sammutustehon ja haittapuolien välillä. Pyrimme sammuttamaan tulipalot muutoin kuin hukuttamalla.

Suosittelemme sinulle