Tom Blom kunnostaa 11-metristä venettään silakankalastusta varten Vaasan Sundomin satamassa.
Blom osti Seinari 36 -nimisen veneen 1,5 vuotta sitten, mutta ei ole vielä vaihtanut sen nimeä.
– Kyllä tälle naisen nimi täytyy antaa, Blom kertoo pyyhkien lumia veneen päältä.
Blom on kalastanut pienestä pojasta pitäen. Viimeisen parinkymmenvuoden aikana hän on kalastanut myös päätyökseen, vaikkakin tällä hetkellä sivutoimisesti. Päätyö on kirjapainoalalla.
Aktiivisena kalastajana Blom on kuitenkin huomannut kalakannan muutoksen: siika-, ahven- ja silakkasaaliit ovat pienentyneet viime vuosina.
– Alkuvuosina kalastin silakkaa rysillä ja silloin tuli kalaa jopa 150 tonnia vuodessa. Sitä tuli paljon, Blom muistelee.
Kalastuksen saalismäärien tippumisen vahvistavat myös Luonnonvarakeskuksen tiedot.
Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli vuonna 2020 ennakkoarvion mukaan 112 miljoonaa kiloa. Määrä on 23 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista.
Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla. Saalis pieneni monien lajien osalta edellisestä vuodesta ja jäi pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin.
Kalastajat ja liitto toivovat merimetsokannan pienentämistä
Österbottens Fiskarförbundin toiminnanjohtaja Marina Nyqvist kertoo kalasaaliisiin vaikuttavan kolme asiaa: merimetsot, hylkeet ja ilmastonmuutos.
– Saaliiden määrien väheneminen on huolestuttavaa. Suurin syyllinen ahventen osalta on merimetso, Nyqvist kertoo.
Myös Blom nimeää suurimmaksi uhaksi merimetson.
– Ihminen kalastaa 250 grammaista ja ylöspäin. Merimetso kalastaa sekä vähän isompaa ja pienempää. Seuraavan vuoden kasvu häipyy siitä ja nyt se on häipynyt monta vuotta, Blom kertoo.
Merimetsojen pyyntiin pitää anoa poikkeuslupaa. Lupia on vaikea saada ja ehtoja paljon. Lupaprosessi on liiton mukaan liian hidas ja joustoa pitäisi löytyä.
– Lupaprosessi vaatii hakijalta paljon ja todistustaakka on iso. Myös toimenpiteet, jotka sallitaan, ovat meidän mielestämme liian riittämättömiä, että saataisiin vahingot ahvenkannassa kuntoon, Nyqvist kertoo.
Kalastajat haluavat eroon hyljetuotteiden kauppakiellosta
Toinen syyllinen on rannikon vahvistunut hyljekanta. Halli eli harmaahylje on kalastajille riesa, joka varastaa saaliita, rikkoo pyydyksiä ja karkottaa kaloja pelkällä läsnäolollaan. Myös itämerennorpan kanta on runsastunut alueella.
– Hylkeitä esiintyy myös sisäsaaristossa, mikä on uusi havainto, Nyqvist kertoo.
Kokonaisuudessa Itämeren alueella on laskennoissa todettu 40-45 000 harmaahyljettä. Blom uskoo määrän olevan jopa suurempi.
– Kyllä sen ymmärtää, että helikopterilaskennoissa he häipyy nopeasti paikalta pois, jos niiden päällä pörrää. En usko, että laskennat pitävät yhtään paikkaansa.
Harmaahyljettä ei tällä hetkellä voi metsästää. Metsästyskausi alkaa huhtikuun puolivälissä ja jää lyhyeksi petollisen heikkojen jäiden vuoksi. Nyqvist kertoo harmaahylkeidenpyynnin olevan siksi kaikkein vaativin metsästysmuoto, joka vaatii kalustoa ja kokemusta.
– Ilmastonmuutoksen takia meillä on nyt leudompia talvia ja jääpeite ei pysy niin kauaa, että hylkeitä pääsisi pyytämään, Nyqvist kertoo.
Myöskään hyljetuotteiden kauppakielto ei houkuttele metsästämään.
Suomi allekirjoitti vuonna 2015 kansainvälisen WTO-sopimuksen, jossa kaikenlainen hyljetuotteilla käyty kauppa on kiellettyä. Saaliin voi kuitenkin hyödyntää omiin tarpeisiin.
Kalastajat haluaisivat purkaa kauppakiellon.
– On olemassa kaksi muuta vastaavaa kauppakieltoa EU:ssa ja ne koskee ihmiskauppaa ja huumekauppaa. Kolmas on hyljetuotteidenkauppa. Se minusta näyttää aika hyvin, että miten järjetöntä tämä kauppakielto on, Nyqvist toteaa.
Ammattikalastajat vähentyneet
Saalismäärien vähetessä ovat myös ammattikalastajat vähentyneet.
Kun Rannikko-Pohjanmaan alueella oli kymmenen vuotta sitten reilu 200 päätoimista kalastajaa, nyt määrä on tippunut Marina Nyqvistin mukaan alle 90:n. Myös keski-ikä on 57 vuotta.
– Pelimarkkoja eli euroja pitäisi tulla takaisinpäin. Vaikka kalastajien määrä on tippunut, niin en usko siihen, ettei huvittaisi tai ei olisi resursseja. Pitää tulla rahaa. Jos satsaa tonnin ja saa viisisataa, niin se on tappiota, Blom muistuttaa.
Kalastajat ovat huolissaan siitä, mihin saalismäärien väheneminen johtaa. Varsinkin merimetsokanta pitäisi saada pienemmäksi.
– Kalastuspuolelta olemme sitä sanoneet monet vuodet, mutta en tiedä, että ollaanko me liian vähän koulutettuja ja liian tyhmiä, että meitä ei uskota, kun me sanotaan, että tää romahtaa tämä juttu, Blom toteaa.
Österbottens Fiskarförbund käynnisti viime vuoden lopulla Kalastajaa haetaan -kampanjan, jonka tavoitteena on luoda tulevaisuudenkuvaa kalastuksesta ammattina, auttaa ymmärtämään elinkeinon haasteet ja kertoa kalastajan elämästä juuri nyt.
Nyqvistin mukaan muutamia uusia kalastajia on saatu mukaan.
– Kalastus ammattina on hyvin vapaa. Saa olla luonnossa ja on paljon hyviä puolia. Päättäjiltä tarvitsisimme kuitenkin ratkaisuja ongelmiin, kuten kauppakiellon purkuun. Ne antaisivat tulevaisuudentoivoa kalastajille.
Vaikka Blomille kalastus on tällä hetkellä sivuelinkeino, aikoo hän panostaa kalastuksen tulevaisuuteen.
– Haluan, että Sundomista saadaan ruokapyötiin sitä, mitä täältä on aiemminkin saatu, eli savusilakkaa, sundom böcklingiä. Sen tulevaisuus pitää ehdottomasti pelastaa, Blom toteaa.
Artikkelia muokattu 7.2.2021 klo 14:26. Toisin kuin jutun alaotsikossa todettiin, ei merimetsojen kanta ole kasvanut.