Hyppää sisältöön

Peltojen fosforikuormaa keventävä kipsikäsittely kiinnosti Varsinais-Suomessa – 9 000 hehtaaria peltoa on jo käsitelty

Seuraava haku maanviljelijöille alkaa maaliskuussa.

kipsikäsittely pelloille estää fosforin valumisen vesistöihin
Kipsikäsittely tehdään syksyllä tai keväällä. Arkistokuva. Kuva: Markku Sandell / Yle
Tarja Hiltunen

Lähes 400 maanviljelijää osallistui viime vuonna Varsinais-Suomessa alkaneeseen peltojen kipsikäsittely-hankkeeseen. Monivuotista hanketta rahoittaa ympäristöministeriö, joka on asettanut tavoitteeksi käsitellä kipsillä 50 000–80 000 peltohehtaaria.

Kipsi vähentää fosforin huuhtoutumista Saaristomereen.

Ensimmäisen hakukierroksen käsiteltävä peltomäärä on 10 500 hehtaaria, joista 9 000 hehtaarille kipsi on jo levitetty. Loppujen peltohehtaarien käsittely siirtyi viime vuodelta tälle vuodelle viljelykierron tai sääolosuhteiden takia, kertoo Varsinais-Suomen ely-keskus.

Innokkaimmin hankkeeseen tartuttiin Taivassalossa ja Vehmaalla, joissa pelloille levitettiin eniten kipsiä suhteessa soveltuvaan maaperään.

Tuloksia seurataan ottamalla vesinäytteitä Varsinais-Suomen joista.

– Ely-keskuksen omilla mittausasemilla tehostetaan manuaalinäytteiden ottoa. Hankkeelle on hankittu jokien sivuhaaroihin omia automaattiasemia, sanoo projektipäällikkö Pekka Salminen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.

Tavoitteena on saada kipsikäsittelyyn peltoja jokien varsilta.

Koealueena Savijoen valuma-alue

Suomen ympäristökeskus Syke on seurannut Liedon Savijoen kuntoa (siirryt toiseen palveluun) vuodesta 2014 saakka.

Savijoen valuma-alue on ollut kipsikäsittelyn koealueena. Alueella on peltoa käsitelty 1 500 hehtaaria. Savijokihankkeen seurannasta on tulossa vielä tämän talven aikana tuloksia.

Savijokihankkeen tutkijat jatkavat uusimman kipsihankkeen parissa.

– Tuloksilla kehitetään Saaristomeri-mallia, johon saadaan tarkennusta ja ymmärrystä, miten ravinteet kiertävät Saaristomeressä ja miten jokikuormitus vaikuttaa Saaristomeren tilaan, sanoo Salminen.

Suosittelemme sinulle