Turkissa asuvat uiguurit tuntevat kasvavaa huolta siitä, että he joutuvat kärsimään, kun Turkki käy kauppaa koronarokotteista Kiinan kanssa.
Turkinsukuista kieltä puhuville, enimmäkseen muslimitaustaistaisille uiguureille Turkki on ollut luonteva pakopaikka. Se on kuitenkin muuttunut turvattomaksi Turkin ajautuessa entistä enemmän taloudellisesti riippuvaiseksi Kiinasta.
Turkissa vuodesta 2014 asunut uiguuri Abdurehim Paraç kertoo, että suhtautuminen alkoi muuttua muutamia vuosia sitten.
Hän on työskennellyt uiguurien netti-tv-kanavalla ja puhunut uiguurien ahdingosta.
– Olen ollut kiinniotettuna kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla minut ehdittiin lähettää karkotuskeskukseen, mutta asianajajani sai minut ulos sieltä, Paraç kertoo puhelimitse Istanbulista.
Ensimmäisellä kerralla poliisit tulivat kotiin, toissavuonna Paraç vietiin ravintolan pöydästä.
Abdurehim Paraç ei ole saanut selville mistä häntä epäiltiin, mutta pitää selvänä, että kiinniottojen taustalla on Kiina. Hänen asiakirjoistaan löytyi merkintä ilmiannosta, joka mukaan hän on vaaraksi myös Turkille.
Uiguureja on asunut pitkään Turkissa ja maahan on saapunut entistä enemmän Kiinan sortotoimia pakenevia uiguuripakolaisia. Arviot Turkissa olevien uiguurien määrästä vaihtelevat 50 000 ihmisen molemmin puolin.
Monella pakolaisella on synkkiä tarinoita kohtelusta Kiinassa. Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että ainakin miljoona uiguuria on suljettu vankileireihin, joita Kiina kutsuu koulutuskeskuksiksi. Kiinan tulkinnan mukaan se käy terrorismin vastaista taistelua uiguurien asuttamassa Xinjiangin maakunnassa.
Abdurehim Paraç istui vankilassa Kiinassa, eikä hän tällä hetkellä tiedä missä hänen vanhempansa, puolisonsa ja lapsensa ovat.
– En edes tiedä ovatko he hengissä.
Lue tästä juttu Turkin uiguureista, jotka etsivät jälkiä Kiinan leireille kadonneista omaisistaan.
Turkki otti pitkään avokätisesti vastaan turvaa hakevia uiguureja ja Abdurehim Paraç kiittääkin aiempaa kohtelua, mutta tilanne on nyt muuttunut. Monet uiguurit sinnittelevät turkkilaisen yhteiskunnan reunalla ilman oleskelulupaa ja oikeutta tehdä töitä. Kertomukset yöllisistä ratsioista ovat tavallisia, vaikka tarkkoja lukuja kiiniotetuista ei ole.
Uiguurit turvattomia Turkissa
– Päällimmäinen tunne ihmisillä on pelko. Monet ovat täällä lainsuojattomina ilman papereita, Abdurehim Paraç sanoo.
Oikeusprosessin päätteeksi hän on saanut oleskeluluvan, mutta ei tunne olevansa erityisen turvassa siitä huolimatta.
Toistaiseksi Turkista on karkotettu ilmeisesti vain yksittäisiä uiguureja.
Paraç kertoo yhdestä tapauksesta, jossa uiguurinainen ja hänen kaksi lastaan päätyivät Turkista Tadžikistaniin. Sieltä heidät toimitettiin eteenpäin Kiinaan. Sen jälkeen naiseen ja lapsiin ei saatu yhteyttä ja naisen on myöhemmin väitetty kuolleen kiinalaisessa vankilassa.
Uutistoimisto AP:n tietojen mukaan Turkin karkotuskeskuksissa on tällä hetkellä 50 uiguuria odottamassa ratkaisua kohtalostaan.
Turkki toivoo taloudellista hyötyä
Olemalla Kiinalle mieliksi Turkki toivoo muun muassa houkuttelevansa lisää kiinalaisia turisteja ja esimerkiksi Istanbulin lentokenttä yrittää profiloitua kiinalaisystävällisenä porttina Turkkiin (siirryt toiseen palveluun).
Kiina myös investoi Turkkiin, esimerkkinä Kiinan miljardirahoituksella rakennettava suuri hiilivoimalaitos lähellä Adanan kaupunkia.
Kiina-yhteyksien kasvavan merkityksen taustalla on myös suhteiden heikkeneminen Eurooppaan presidentti Recep Tayyip Erdoğanin yksinvaltaisten otteiden takia. Kiina on kumppani, joka ei kysele ihmisoikeuksien perään. Erdoğan on puolestaan lopettanut Kiinan uiguuripolitiikan tiukan arvostelun.
Erityisen huolissaan Turkin uiguurit ovat vajaat neljä vuotta sitten solmitusta sopimuksesta, joka mahdollistaa rikoksesta epäiltyjen luovuttamisen. Luovutussopimus uinui käyttämättömänä pitkään, mutta viime vuonna Kiina ratifioi sen, ja nyt asia on myös Turkin parlamentin asialistalla.
Turkissa rikoslakia tulkitaan varsin notkeasti, kun maan omia väkivallattomia toisinajattelijoita, kuten kriittisiä toimittajia, leimataan terroristeiksi.
Uiguurien kohtelu saattaa jatkossa perustua samanlaiseen poliittiseen käytännöllisyyteen, jossa oikeusturvaa ei juuri ole.
Turkissa ei edelleenkään ole varsinaista turvapaikkajärjestelmää, joten uiguurit ovat poliittisten suhdanteiden armoilla, kuten monet muutkin pakolaiset.
Rokotteita epäillään painostuskeinoksi
On epäilty, että Kiina painostaa Turkkia viivyttelemällä Turkin ostamien Sinovac-koronarokotteiden toimituksissa.
Ensimmäiset toimitukset viime vuonna viivästyivät joitakin viikkoja. Uutistoimisto AP:n haastattelema oppositiopuolue CHP:n parlamenttiedustaja Yıldırım Kaya sanoo, että Kiina on toimittanut vain kolmanneksen tammikuun lopulle luvatusta 30 miljoonan rokotteen erästä.
– Tämä ei ole normaalia, olemme jo maksaneet rokotteista, kiristääkö Kiina Turkkia, Kaya kysyy.
Turkin hallituksen mukaan viivästykset eivät liity uiguureihin, eikä Turkki ole muuttamassa suhtautumistaan maassa oleviin uiguureihin.
Asioita monimutkaistaa se, että uiguureja on taistellut Syyriassa muun muassa uiguurien perustaman islamistiryhmän riveissä. Syyriassa käyneiden kohdalla voi hyvinkin olla perusteltua tutkia terrorismiepäilyjä.
Huoli karkotuksista on jo saanut uiguureja pyrkimään Turkista Saksaan, Hollantiin, muualle Euroopaan ja Pohjois-Amerikkaan.
– Kulttuurin ja kielen kannalta Turkki on meille hyvä maa, mutta nyt se on muuttunut vaaralliseksi paikaksi, Abdurehim Paraç sanoo.