Moni toisen asteen opiskelija kokee jääneensä täysin oman onnensa nojaan. Niin myös Theresa Laaksonen.
Laaksosesta tuntuu, ettei kukaan välitä opiskelijoiden hyvinvoinnista.
– Ajatellaan, että nuoret kyllä jaksaa. Mutta ei se niin ole. Tässä on meidän tulevaisuus kyseessä, Laaksonen sanoo.
Laaksonen ja hänen luokkatoverinsa ehtivät olla syksyllä noin kuukauden ajan lähiopetuksessa, kunnes tuli käsky siirtyä etäopetukseen.
Se oli rankka tieto ensimmäistä vuotta lähihoitajaksi opiskeleville. Ainakin kaksi Laaksosen koulukaveria on jo jättänyt opinnot kesken.
Yksi syy nuorten kuormittumiselle on se, että etäopetuksen aikana tehtäviä on tullut valtavasti ja opetuksen taso on laskenut. Opettajien ja opiskelukavereiden tukea ei juuri ole.
Laaksoselle vaikein hetki oli se, kun luokka opetteli lääkelaskuja.
Matikasta oli tarjolla vain verkkotunteja. Lääkelaskut opeteltiin yhdellä tunnilla, jolla opettaja näytti kaavat ja antoi tehtäviä. Tehtävät piti palauttaa määräaikaan mennessä.
– Siinä jäi vähän omilleen, jos ei ymmärtänyt, Laaksonen sanoo.
Samaa viestiä kertovat reilut tuhat Ylen kyselyyn vastannutta toisen asteen opiskelijaa ja heidän vanhempaansa. Suurin osa Ylen kyselyyn vastanneista koki, että etäkoulu oli rankkaa ja vaikeutti opiskelua.
Vastauksissa toistuvat nuorten ja heidän vanhempiensa paha olo. On kurssien keskeytyksiä, uupumista ja katkeruutta päättäjiä kohtaan.
Moni miettii opintojen keskeyttämistä
Pahentuva koronatilanne siirsi syksyllä monet toisen asteen koulut eri puolella Suomea etäopetukseen. Theresa Laaksosen kotikaupungissa Turussa siirryttiin etätyöskentelyyn syyskuussa.
Viime viikolla pääkaupunkiiseudulla linjattiin, että toinen aste jatkaa etäopiskelua. Etänä opintoja on järjestetty myös muualla Suomessa – muun muassa Länsi-Pohjan alueella ja Kouvolassa.
Viimeisen vuoden aikana monilla paikkakunnilla opiskelijat ovat opiskelleet etänä useita kuukausia. Ja se näkyy tutkimuksissa – huonolla tavalla.
Tämä sukupolvi jää syrjään monesta asiasta.
Katariina Salmela-Aro, kasvatustieteiden professori
Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan yhä useampi opiskelija on uupunut. Into opintoja kohtaan on etäaikana vähentynyt.
Tämä näkyi myös Ylen kyselyssä.
Ahistaa, stressaa, itkettää ja kukaan ei anna kunnon apua tehtäviin. Jätin monta kurssia välistä sen takia, kun tiiän etten tule osaamaan tehtäviä yksin kotona. – Amisopiskelija
Olen keskeyttänyt kaksi kurssia, koska ne ovat minulle muutenkin vaikeita, mutta etäopetuksessa en opi mitään. – Lukiolainen
Koulutyöt ovat kesken koska kotona kerrostalokaksiossa ei voi hitsata ja juottaa. Luokkakavereista puolet on korona-aikana keskeyttänyt opinnot, koska heillä ei ole mahdollisuutta tehdä alan harjoitustöitä missään. – Amisopiskelijan vanhempi
Etäajalla voi olla merkittäviä vaikutuksia nuoren koko tulevaisuuteen. Nuoren itsetunto saattaa kärsiä, jos etäopiskelun aikana tulee kokemuksia, ettei hän pärjää. Tämä saattaa vaikuttaa nuoren asettamiin tulevaisuuden tavoitteisiin.
Yo-todistuksen ja -kirjoitusten arvosanojen merkitys jatko-opintoihin hakeutuessa on kasvanut viime aikoina. Penkin alle etäopetuksen takia menneet kirjoitukset saattavat muuttaa nuoren jatko-opintohaaveita.
Oman identiteetin rakentaminen saattaa viivästyä
Toiselle asteelle sijoittuu myös nuoren kehitykselle tärkeitä hetkiä – elinikäisten ystävyyssuhteiden solmimista, verkostoitumista ja oman identiteetin rakentamista.
Nyt kaikki tämä kehitys uhka viivästyä.
En oo nähnyt kavereita joulukuun jälkeen, koska kaikki ne on palanneet omille paikkakunnillensa kotiin. – Amisopiskelija
Lukiosta jää kaikki hyvät puolet pois, kuten kaverit ja tapahtumat. Jäljelle jää vain oman tietokoneen näytön tuijottaminen 6–8 tuntia päivässä yksin omassa huoneessa. – Lukiolainen
Kehityksen viivästyminen lisää nuoren pahoinvointia ja on jopa yhteydessä masennukseen.
Moni Ylen kyselyyn vastannut nuori koki olevansa eristyksissä omassa huoneessaan tai asunnossaan. Samasta puhuu myös Theresa Laaksonen. Hän asuu 30-neliöisessä yksiössä, joka on samaan aikaan luokkahuone, ruokala ja taukotila.
– Täällä vaan olen tietokoneeni kanssa. Minä ja minun tietokone. Liikun sängyn ja keittiön pöydän väliä, Laaksonen sanoo.
Laaksosen ainoa yhteys muihin opiskelijoihin on luokan oma WhatsApp-ryhmä.
Monelle Ylen kyselyyn vastanneelle etäopiskelu ja sosiaalisten suhteiden puute on käynyt mielenterveyden päälle.
Elämä tuntuu sekavalta mössöltä, joka vain etenee. Jokainen pikkuasia ärsyttää. Mikään ei tunnu miltään. - - Kukaan ei kysy minulta mitä kuuluu. Kaikki lukiolaiset ympärilläni ovat myös kamalan uupuneita. Tuntuu että olisin kuplassa, kumisessa masennuskuplassa. – Lukiolainen
Korona ei ole niin paljoa tuonut haittaa kuin mitä tämmöinen etäily tulee tuomaan. Huonolla ravinnolla eletään ja masennus päällä. Lisäksi kaikilla ei ole hyviä mahdollisuuksia pitää kotia kouluna. – Amisopiskelija
Nuoret elävät täysin ainutlaatuista aikaa
Viisi Helsingin yliopistollisen sairaalan lääkäriä vaati Helsingin Sanomissa helmikuun alussa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että lasten ja nuorten koulurajoituksista pitäisi luopua.
Heidän mielestään ainoa perusteltu syy etäopetukselle on se, että lasten ja nuorten vakavien koronatartuntojen määrä olisi lisääntynyt. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä.
Moni Ylen kyselyyn vastannut oli samoilla linjoilla lääkärien kanssa. Vastauksissa loisti katkeruus päättäjiä kohtaan.
En tiiä taloustieteestä mitään, mutta asetelmana ”talous ei saa kärsiä, mut meidän koulunkäynti ja tulevaisuus saa” tuntuu hassulta. – Amisopiskelija
Jos kahvilat, ravintolat ja baarit ovat auki normaalisti, en näe syytä miksi lukion pitäisi olla etäopetuksessa ollenkaan. – Lukiolainen
(M)inua huolestuttaa se, että jos etäopetus jatkuu koko kevätlukukauden ajan, niin pääkaupunkiseudun 2004-syntyneistä tulee todellinen väliinputoajaikäluokka (ja tietysti muuallakin, missä etäopiskellaan). – Opiskelijan vanhempi
Me valmistutaan etähoitajiksi, ei lähihoitajiksi.
Teresa Laaksonen
Helsingin yliopiston kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aro allekirjoittaa nuorten ja heidän vanhempiensa huolen. Hänen mukaansa nuoret ovat se väestöryhmä, joka kärsii koronakriisistä pahiten.
– Tämä sukupolvi jää syrjään monesta asiasta, Salmela-Aro sanoo.
Toiselle asteelle ja erityisesti lukioon liittyy useita elämän kohokohtia, joita ei voi korvata myöhemmin.
On valmistujaisjuhlia, vanhojen tansseja, penkkareita ja yo-kirjoituksia. Monella nuorella kaikki nämä kokemukset uhkaavat jäädä välistä.
Etäopetuksen laatu vaihtelee
Kavereiden merkitys toisella asteella on suurempi kuin missään muussa iässä.
Theresa Laaksonen pitää yhteyttä koulun ulkopuolella kavereidensa kanssa. Uusien luokkakavereiden kanssa hän ei ehtinyt kunnolla tutustua. Etäopintoihin siirtyminen tapahtui niin nopeasti heti koulun alun jälkeen.
Laaksonen on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hänellä on oma tietokone, millä opiskella. Kaikilla kavereilla ei ole.
– Jos kännykästä seuraat tuntia ja tulee joku tekstari – opetus menee ohi ja putoaa kärryiltä, Laaksonen kertaa kavereiden kokemuksia.
Vastaavia tarinoita tuli vastaan myös Ylen kyselyssä. Nuorten mahdollisuudet etäopiskeluun eivät ole yhtäläiset.
Minulla ei ole tietokonetta kotona. Kännykällä opiskelen. Äiti on yksinhuoltaja ja ei ole rahaa. Kysyin koululta, mutta sieltä sanottiin, ettei heillä ole antaa konetta. – Amisopiskelija
Hyvästä sosio-ekonomisesta taustasta tulevat oppilaat pärjäävät todennäköisesti paremmin etäopinnoissa. Heillä on usein laitteet ja paikka etäopiskelua varten sekä vanhempi, joka laittaa ruokaa ja pitää huolta lapsen päivärytmistä.
Yksi etäopiskelusta pitävistä oppilaista on Jani Koponen.
Etäkoulu antaa vapautta
Vihdissä lukiossa opiskeleva Koponen pitää etäopetuksen mahdollistamasta vapaudesta.
Hän nauttii siitä, että voi nukkua aamuisin tunnin normaalia pidempään. Vaikka koulu ei ole kaukana, kouluun valmistautumiseen ja matkoihin kuluu oma aikansa. Nyt sen voi käyttää nukkumiseen.
Liian lyhyiden yöunien jälkeen olo koulussa on usein väsynyt.
– Itsensä kasassa pitäminen lähiopetuksessa vaatii eri tavalla ponnisteluja. Kotona stressaa vähemmän kuin luokassa, etenkin väsyneenä.
Etäaikana Koponen ei stressaa, vaan uskaltaa osallistua vapaammin tunneilla käytävään keskusteluun. Hän jopa väittelee mielellään etätunneilla yhteiskunnallisista asioista.
Vaikka abiturientti Jani Koponen pitää kotona opiskelusta, hänen mielestään etäopetuksen laatua pitäisi parantaa.
Vaikeasti seurattavien etäluentojen sijaan itsenäiseen etäopiskeluun pitäisi kehittää omanlaistaan sisältöä. Koponen ehdottaa valtakunnallista etäopetuspankkia tulevaisuutta varten.
– Opiskelija voisi edetä sen avulla itselleen parhaassa aikataulussa.
Ylen kyselyssä Jani Koposen tapaan etäkoulusta pitävät ovat selvässä vähemmistössä.
Kärsin sosiaalisesta ahdistuksesta ja etäkoulu on parasta mitä opiskelulleni on tapahtunut. – Amisopiskelija
Kerkeää juoda aamukahvit ja katsoa aamuohjelmia sisarusten kanssa. Ahdistuneisuutta ilmenee vain kun joutuu lähikouluun. – Lukiolainen
Meillä on suhtauduttu (etäkouluun) erittäin positiivisesti. Kouluun on 20 km matkaa ja nyt saa nukkua pidempään ja vapaa-aikaa on enemmän. - - Lapset ovat lähentyneet vanhempiensa kanssa. Yhtäkään riitaa ei ole ollut, ei myöskään mielialalaskuja. Arki on iloista aherrusta; lapset pitävät siitä, että saavat itse ottaa vastuuta opiskelustaan. – Opiskelijan vanhempi
Professori Katariina Salmela-Aro sanoo, että etäopinnot sopivat erityisesti oppilaille, joilla on hyvät emotionaaliset taidot sekä hyvä keskittymistaito.
Myös jotkut sellaiset nuoret hyötyvät Salmela-Aron mukaan etäopetuksesta, joilla on taustalla kiusatuksi tulemisen kokemuksia tai erilaisia pulmia mielenterveyden kanssa.
Salmela-Aron mukaan suurin osa kärsii etäopiskelusta – eikä se koske vain nuoria.
Monen nuoren turvaverkko rakoilee
Kun koko yhteiskunta on koronaviruksen takia kriisitilassa, aikuisille jää vähemmän voimavaroja tukea nuoria.
Tukiverkkoina toimivilla aikuisilla voi olla omia huolia. Pelko työpaikan menettämisestä, lomautukset tai irtisanominen näkyvät vanhempien voimavaroissa.
Lisäksi opettajien ja rehtorien jaksaminen on koetuksella.
Moni Ylen kyselyyn vastanneista kertoi, että ymmärtää opettajien kuormituksen. He eivät halunneet syyllistää opettajia, mutta kertoivat osan opettajista järjestävän etäopetusta huonosti.
Mielestäni oppiminen ja mielekkyys on myös paljon kiinni tuntia järjestävästä opettajasta. Jotkut pitävät mielekkäitä luentotyylisiä tunteja, joihin on helppo osallistua mikin kautta. Toiset lätkäisevät tehtävät ja sanovat, että perehtykää asiaan ja palataan kahden tunnin päästä tarkistamaan tehtävät. – Amisopiskelija
Nyt opettajat eivät enää meinaa jaksaa, ote lipsuu, oppilaat ovat ruudun ääressä aamusta iltaan. – Lukiolaisen vanhempi
Jatkuvia excel-sulkeisia, monotonista luennointia, pakotettuja ryhmätöitä Teamsin kautta… Nukuin sohvalla jorinat taustalla tai katsoin Netflixiä koko syksyn. – Amisopiskelija
“Me valmistutaan etähoitajiksi, ei lähihoitajiksi”
Theresa Laaksonen ei tiedä, miten hän olisi selvinnyt lääkelaskujen tentistä, jos omalla äidillä ei olisi ollut mahdollisuutta auttaa.
Laaksosen äiti työskentelee sairaanhoitajana. Joululoman kaksikko käytti matematiikan tehtävien laskemiseen.
Suurin etäopetuksessa oleva puute on Laaksosen mukaan teoriapainotteisuus. Ammattikouluun se ei vain sovi.
Ylen kyselyyn vastanneet ammattikoulun opiskelijat ja heidän vanhempansa olivat huolissaan samasta asiasta.
Miten opiskella hitsausta ja sorvausta kunnolla kotoa käsin – ei mitenkään. – Ammatillisen opiskelijan vanhempi
Opinnot venyvät, koska turvallisuusalaan kuuluu pakollista käytännön treeniä, joka nyt puuttuu. – Ammatillisen opiskelijan vanhempi
Theresa Laaksonen joutui lähtemään harjoitteluun niin, että opetusta oli järjestetty pääosin etänä.
Hän oli ehtinyt harjoitella kädestä pitäen oikeastaan vain potilaan siirtämisiä ja neulalla pistämistä. Esimerkiksi virtsan katetrointi oli pitänyt harjoitella pelkästään opetusdioja katsomalla ja verkosta googlaamalla.
Työssäoppimiseen lähteminen ahdisti. Harjoittelussa Laaksosta pyydettiin syöttämään vanhusta. Hänellä ei ollut aavistustakaan, miten se tehdään.
–Moni asia on jäänyt opettamatta etäkoulun takia. Me valmistutaan etähoitajiksi, ei lähihoitajiksi.
Ylen kysely julkaistiin tammikuun lopussa Ylen verkkosivuilla. Siihen on tähän mennessä vastannut 1 060 lukiolaista, ammatillista opiskelijaa ja heidän vanhempaansa. Yhteensä vastauksia on tullut 1 700 kappaletta.
Aiheesta keskustellaan A-studiossa maanantaina 8. helmikuuta. Studiossa vieraina opetusministeri Jussi Saramo (vas.), Stadin ammatti- ja aikuisopiston opettaja Niina Srbinoska ja abiturientti Atte Front.
Pääset keskustelemaan aiheesta tämän artikkelin lopussa tiistaihin 9. helmikuuta kello 23 saakka.