Vaasalainen Mika Björklund osti ensimmäisen asuntonsa alle kaksikymppisenä 1980-luvulla. Velkarahalla, kuten muutkin nuoret, hän sanoo.
Vähän erilaista kuin yleensä ensiasunnon ostajilla oli se, että Björklund laittoi asuntonsa vuokralle ja jatkoi asumista vanhempiensa luona.
Asuntoon sijoittamisen mahdollisti Björklundin isovanhemmiltaan saama pesämuna ja se, että hänellä oli jo tuolloin vakityö.
Pankissa asiaa ei kummemmin ihmetelty, mutta kaverit vähän vitsailivat, Björklund muistaa.
– Kaverit kyselivät, koska pidetään tuparit ja sanoin, että muutaman vuoden päästä. Lyhensin asunnon hankintaan ottamaani lainaa vuokratuloilla ja lisäksi laitoin kaiken ylimääräisen rahan sen lyhennykseksi, Björklund muistelee.
Nyt, joitain kymmeniä vuosia myöhemmin, Björklundilla on useampia sijoitusasuntoja.
Aiemmat hankinnat ovat kelvanneet uusien sijoitusten vakuuksiksi ja niin omaisuutta on kertynyt.
– Asuntoihin sijoittaminen vaatii säästämistä ja pitkäjänteisyyttä. Se ei ole pikajuoksua vaan maraton-tyyppistä toimintaa, Björklund sanoo.
Sijoittaminen mediassa
Suomessa on viime aikoina puhuttu sijoittamisbuumista.
Yle uutisoi viime lokakuussa osakkeisiin sijoittaneiden suomalaisten määrän kasvaneen koronapandemian aikana ennätystasolle, lähes 900 000 kotitalouteen.
Marraskuussa uutisoitiin naisten aktiivisuudesta sijoittajina. Ja samassa yhteydessä todettiin myös nuorten innostuneen sijoittamisesta.
– Selvä asenneilmapiirin muutos on ollut meneillään jo pidemmän aikaa. Etenkin nuorten suhtautuminen rahaan ja sijoittamiseen on muuttunut viime vuosina dramaattisesti, totesi tietokirjailija ja Elinkeinoelämän valiokunta EVAn johtaja Emilia Kullas haastattelussa tuolloin.
Kullaksen mukaan nuoret huomaavat, ettei heidän tarvitse muuttua erilaisiksi ihmisiksi, vaan sijoittamaan voi ryhtyä kuka tahansa ja sijoittamispätökset voivat olla keino vaikuttaa vaikkapa ilmastonmuutokseen.
Lue seuraavaksi: Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta
Somen kautta hyväksyttäväksi
Vaasan yliopiston professori, Osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja Timo Rothovius tunnistaa nuorten sijoitusbuumin.
– Viime vuonna nähtiin nuorten buumi yleensä sijoitusmarkkinoilla, esimerkiksi Osakesäästötileistä suuri osa on nuorilla. Näkyy myös Osakesäästäjien jäsenmäärissä, että nuorten osuus on kasvanut huomattavasti. Entistä enemmän myös asuntosijoittajissa näkyy nuoria. Tämä on kaiken kaikkiaan erinomainen kehityssuunta, Rothovius vastaa sähköpostitse kysymykseen nuorten sijoitusinnosta.
Rothovius arvelee, että aivan näin kovaa nuorten innostusta sijoittamiseen ei ole aiemmin nähty.
Hän kiittää nuorten sijoittamisinnosta kahta asiaa: osakesäästötiliä ja sosiaalista mediaa. Sijoittamisesta puhutaan ja Rothoviuksen mukaan on “in” olla sijoittaja.
– Somen kautta tuleva vertaistuki ja ”malli” on varmaan yksi selittävä tekijä, myös säästäminen ja sijoittaminen yleensä koetaan nykyään yhteiskunnallisesti hyväksytymmäksi kuin aiemmin. Nykyään demarinuorikin voi sijoittaa, tällaista ei kaksikymmentä vuotta sitten olisi voinut tapahtua, tai ainakaan he eivät olisi sitä myöntäneet.
Nykyään demarinuorikin voi sijoittaa, tällaista ei kaksikymmentä vuotta sitten olisi voinut tapahtua, tai ainakaan he eivät olisi sitä myöntäneet.
Timo Rothovius
Sijoittamiseen käytetään myös lainarahaa, mutta Rothovius muistuttaa, että sen saamiseen tarvitaan omaa pääomaa.
– Rahan saatavuus ja hinta selittävät omalta osaltaan buumia.
Rothovius arvelee, että sijoittamalla säästämisestä ei ole innostuttu samalla tavalla vanhemmissa ikäluokissa, vaikka sielläkin aloittajia on.
– Pitkällä tähtäyksellä on kaikkien etu, että ihmiset säästävät ja säästöjä sijoitetaan, eikä makuuteta pankkitilillä.
Asuntoon vai osakkeisiin?
Mika Björklund arvelee, että osa ihmisistä haluaa nopeita tuottoja, nopeita ratkaisuja, myös sijoittamisessa. Asuntosijoittaminen on toisenlaista.
– Asuntosijoittamisen hyvä puoli on, että saat selkeää, tasaista kassavirtaa eli tilille tulee joka kuukausi tietty summa rahaa. Osakkeisiin sijoitettaessa meno on paljon kuoppaisempaa eikä tasaista kassavirtaa synny.
Rothoviuksen mukaan osakemarkkinoiltakin löytyy sellaisia osinkoa tuottavia osakkeita, joiden hinta ei juuri muutu ja osinkoa maksetaan tietyn verran joka vuosi. Pääomalle on luvassa tietty tuotto.
Mutta tarjolla on myös sijoituskohteita, joiden hinta muuttuu, eikä osinkoa makseta.
– Jos tuottoa mietitään, osakemarkkinoilla on tuotteita, joiden hinta vaihtelee enemmän kuin asuntojen.
Vaikka Rothoviuksen mukaan osakemarkkinoiden tuotto on keskimäärin parempi kuin asuntomarkkinoiden, jokaisen on mietittävä itselleen sopivin sijoittamistapa.
– Toisessa on pienempi riski ja pienempi tuotto, toisessa isompi riski ja isompi tuotto.
Sekä Rothovius että Björklund korostavat sijoittajille hajauttamisen merkitystä.
– Asuntosijoittajista moni on rahasto- tai osakesijoittaja, Rothovius sanoo.
Lue seuraavaksi: Meemiosakkeet saivat myös suomalaiset hullaantumaan – "Piensijoittajalle jää siinä luu käteen", sanoo espoolainen sijoittaja
Riskinsä kaikessa
Mika Björklund maksoi ensimmäisestä asuntolainastaan korkoa 14.5 prosenttia. Viime aikoina hänen lainojensa korko on ollut puolen prosentin luokkaa.
Timo Rothovius muistuttaa, että viimeiset kolmisenkymmentä vuotta Suomessa on eletty laskevien korkojen aikaa. Kuitenkin 1990-luvulla nähtiin, miten asuntojen hinnat laskivat nopeasti.
– Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä. Ja hyvä niin, koska ilman riskiä tuottoakaan ei olisi. Asuntojen hinnat voivat pudota, vuokralaisen kanssa voi tulla ongelmia, asunto voi vaatia remonttia, korot voivat nousta ja niin edelleen, Rothovius toteaa.
Asuntosijoittajan on tärkeää tietää, mihin sijoittaa: millaiseen alueeseen ja millaiseen taloyhtiöön. Esimerkiksi Vaasassa on opiskelijakaupunkina kysyntää pienille asunnoille, Mika Björklund tietää.
– Asunto kannattaa hankkia hyvältä sijainnilta ja tarkistaa, että taloyhtiö on hyvässä kunnossa ja talous hoidettu hyvin, Björklund sanoo.
Samaa sanoo Timo Rothovius, joka muistuttaa, että Suomessakin on jo alueita, joissa asuntojen hinnat ovat laskeneet huomattavasti.
Björklundilla on asuntosijoittajalle vinkki:
– Jos ostaa asunnon halvalla laitakaupungilta, se voi työllistää huomattavasti kantakaupunkia enemmän. Voi olla, että vuokralaiset vaihtuvat ja voi tulla tyhjiä [vuokralaisettomia] kuukausia väliin.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.