Hyppää sisältöön

Paimion parantola avataan matkailulle – “hotellihuoneen” saa Alvar Aallon suunnittelemasta tuberkuloosisairaalasta ehkä jo ensi talvena

Parantolasta kaavaillaan kansainvälistä kohtauspaikkaa.

Paimion parantola avataan kesäkuussa matkailulle. Kuva otettu helmikuussa 2021. Kuva: Katriina Laine / Yle

PAIMIO Varsinais-Suomessa sijaitseva Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola avataan matkailulle. Parantolan suojelemiseksi viime vuonna perustettu säätiö alkaa pyörittää kohteessa opastettuja kierroksia kesäkuun alusta lähtien. Säätiön toimitusjohtaja Henna Helander uskoo, että koronapandemian laukaisema kotimaan matkailun renessanssi heijastuu tulevana kesänä myös Paimion parantolaan.

Kohteessa on käynyt vuosittain muutama tuhat ihmistä, ja nyt säätiön tarkoituksena on moninkertaistaa kävijämäärä.

Parantola on avoinna kesäkuun alusta lähtien samaan tapaan kuin museot: tiistaista sunnuntaihin. Rakennukseen avataan kahvila.

Alvar Aalto kuuluu modernin arkkitehtuurin kirkkaimpiin tähtiin, ja vuonna 1933 valmistunutta Paimion parantolaa pidetään hänen mestariteoksenaan.

– Haluamme palauttaa parantolan takaisin suomalaisille. Tämä on tehty alun perin kaikille ihmisille, toimitusjohtaja Helander Paimion parantolan säätiöstä toteaa.

Luonto on voimakkaasti läsnä Alvar ja Aino Aallon suunnittelemassa Paimion parantolassa. Parantolan säätiön toimitusjohtaja Henna Helander istuu tubipotilaan sängyn laidalla helmikuussa 2021. Huonekalut ovat portaikossa esillä. Kuva: Katriina Laine / Yle

Paimion parantolan tulevaisuus jäi auki, kun rakennuksen omistaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, lähti kohteesta kesällä 2015. Siihen päättyi parantolassa 80 vuotta jatkunut sairaalatoiminta.

Kolme vuotta myöhemmin parantola sai laajaa kansainvälistä julkisuutta, kun sairaanhoitopiiri pani rakennuksen ja siihen liittyvät metsät myyntiin. Tilanne tyrmistytti arkkitehtuurin ystäviä, ja sekä Suomessa että ulkomailla alettiin kehittää Paimion parantolan pelastussuunnitelmia.

Varteenotettavaa ostajaa ei kuitenkaan löytynyt, ja lopulta Suomen valtio tuli hätiin. Paimion parantolan säätiö perustettiin valtion tuella, ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luovutti parantolan rakennukset ja irtaimiston ilmaiseksi säätiölle.

Parantolaan ei vielä ensi kesänä voi jäädä yöksi, mutta säätiön suunnitelmissa on aloittaa kohteessa myös majoitustoiminta.

– Se alkaa ehkä vuoden sisällä, Helander sanoo.

Potilashuoneita parantolassa on ainakin 150 ja asuntoja yli 20. Majoitustoiminnan volyymi on vielä auki. Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön sairaanhoitajien asuntoja, ja sen jälkeen potilashuoneita.

Parantolan avaaminen matkailulle on vasta ensimmäinen askel säätiön suunnitelmissa. Kun majoittuminen on mahdollista, parantolassa aletaan järjestää myös kursseja, ja siitä voi kasvaa kansainvälinen kohtauspaikka eri aloja ja eri taustoja edustaville ihmisille. Helanderin visiossa parantola voisi toimia keskustelualustana yhteiskunnan isoille, globaaleille kysymyksille.

– Siinä voisi syntyä uusia ajatuksia sille, miten yritämme ratkoa näitä isoja kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta tai pandemioita, Helander maalailee.

Hän muistuttaa, että parantolaa ympäröivä luonto on kiinteä osa koko parantola-kokemusta. Rakennuksia ympäröivät isot metsät, ja alueella on pihoja ja puistoja.

Parantolan ympäristöön on tarkoitus avata kesällä luontopolku.

– Paimion parantola tehtiin aikoinaan kokonaisvaltaiseksi parantavaksi instrumentiksi. Lähdemme säätiönä samoista lähtökohdista, Helander sanoo.

Hän uskoo, että parantolan alkuperäinen idea arkkitehtuurin ja luonnon parantavasta voimasta kantaa yhä.

Ikoninen ruokala on yksi parantolan hienoimmista tiloista. Kuva: Katriina Laine / Yle

Maailmanperintölista on “turistiautomaatti”

Paimion parantola nousi helmikuun alussa jälleen julkisuuteen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö päätti esittää Alvar Aallon arkkitehtuuria Unescon maailmanperintölistalle. Kyse on yli kymmenen Aallon suunnitteleman kotimaisen kohteen kokonaisuudesta (siirryt toiseen palveluun), johon myös Paimion parantola kuuluu.

Parantolaa alettiin lobata itsenäisenä kohteena maailmanperintölistalle jo vuonna 2000, mutta nyt onnistumisen mahdollisuuksia pidetään parempina, kun kyse on laajasta Aallon arkkitehtuuria esittelevästä kokonaisuudesta.

Helander puhuu innoissaan Unescon maailmanperintölistasta, koska uskoo listalle pääsyn tuovan Paimioon turisteja jatkuvalla syötöllä. Maailmanperintölistalle pääsy auttaisi myös kansainvälisen rahoituksen hankkimisessa, Helander arvioi. Ja rahaa Paimion parantolan pyörittämiseen tarvitaan.

Varainkeruu on yksi parantolan säätiön tärkeimmistä tehtävistä, sillä rakennusta ja sitä ympäröivää aluetta ei pidetä yllä pelkästään parantolan tulevilla toiminnoilla.

Rakennuksen sisätilojen värityksen Aalto suunnitteli yhdessä koristetaiteilija Eino Kaurian kanssa. Kuva: Katriina Laine / Yle

Helander uskoo, että Aallon kohteet ovat Unescon maailmanperintölistalla viiden vuoden päästä.

– Optimistisen aikataulun mukaan se tapahtuisi vuonna 2026.

Listalle pääsyyn tarvitaan vielä merkittävää kansainvälistä lobbausta, kotimaista tutkimustyötä sekä rahaa.

Jokaisesta listalle esitetystä Aallon kohteesta täytyy teettää parin tutkijan tekemä tyhjentävä esiselvitys. Sellaisen tekemiseen menee muutama vuosi. Paimion parantolasta esiselvitys on jo tehty. Työn rahoitti amerikkalainen Getty-säätiö.

– Aallon humanistinen ja moderni arkkitehtuuri on Suomelle hienoa maakuvaa. Suomalaisten kannattaisi hyödyntää sitä, Helander toteaa.

Paikalliset mukana pelastusoperaatiossa

Säätiön toimitusjohtaja Helander kertoo, että parantolan pelastusoperaatiossa tarvittiin myös paikallisten apua.

Entiseen tuberkuloosisairaalan liittyvät metsät ehdittiin myydä yksityiselle maanomistajalle, mutta varta vasten perustettu yhdistys osti ne takaisin. Ilman metsää Paimion parantolan taru mahdollisena Unescon maailmanperintölistan kohteena olisi ollut ohi.

Helander herkistyy, kun hän puhuu “Paimion paikallisesta voimasta”.

– Metsän ostaminen takaisin on todella hieno osoitus siitä, mitä yksityiset ihmiset voivat tehdä, ja vielä maailmanperinnön eteen.

Unescon maailmanperintölistalle pääsy tekisi Paimion parantolasta todennäköisesti suositun kohteen. Kuva: Katriina Laine / Yle

Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan tulevaisuus kirkastuu – funkkishelmen kehittämiseksi perustettiin säätiö

Paimion parantola myynnissä - tuhoutuuko ainutlaatuinen kokonaisuus? (Yle Areena)

Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola myydään tarjoushuutokaupassa

Paimion parantolaa lämmitellään Unescon maailmanperintökohteeksi

Suosittelemme sinulle