Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Norjan tiedustelupalvelu on huolissaan Venäjän asekokeista pohjoisessa, Jäämeren alueelle keskitetään lisää tulivoimaa

Sekä Venäjä että Nato tuovat lisää lentokoneita pohjoiselle aluelle.

MiG-31 takaapäin kuvattuna jälkipolttimet päällä.
Venäjän Pohjoisen laivaston MiG-31-hävittäjä harjoituksissa viime vuonna. Kuva: Lev Fedosejev / AOP
Ahti Kaario
Avaa Yle-sovelluksessa

Norjan tiedustelupalvelu Etterretningstjenesten on vuosiraportissaan huolissaan Venäjän uusien aseiden kokeilusta sen lähialueilla, kertoo Barents Observer -uutissivusto.

Norjan tiedustelupalvelun vuosiraportti (norjaksi) löytyy täältä.

Raportissa todetaan, että Venäjä jatkaa asevoimansa kasvattamista Jäämeren alueella.

Erityisesti raportissa mainitaan ydinkäyttöinen ja ydinaseella varustettava vedenalainen ase Poseidon ja Burevestnik-risteilyohjus, jonka moottorina on ydinreaktori ja kantomatka käytännössä rajaton.

Burevestnikilla on tehty kokeita muutaman vuoden ajan. Toissa vuonna mitä ilmeisemmin ohjuksen moottoriin liittyvissä kokeissa sattui onnettomuus, jossa kuoli viisi ihmistä, ja säteilyä levisi läheiseen Severodvinskin kaupunkiin.

Poseidonin kokeiluista taas ei paljoa tiedetä, mutta Barents Observerin mukaan kokeisiin liitetty tutkimusalus Akademik Aleksandrov on kuvattu viime vuonna Severodvinskissa suuri vedenalainen laite kannellaan.

Kumpikin asejärjestelmä on erittäin monimutkainen, eikä likimainkaan valmis. Silti ne kuuluvat Venäjän ydinasepelotteeseen laajassa mielessä. Jo niistä puhuminen on osa pelotetta, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu.

Venäjän uusilla aseilla kehumisen aloitti presidentti Vladimir Putin vuoden 2018 puheessaan. Sen jälkeen asiaa on pidetty esillä toistuvasti. Viimeksi Poseidonia ja muuta kalustoa esitteli Izvestija-lehti sunnuntaina.

Putin toppatakki päällä.
Presidentti Putin vierailulla Franz Josefin maalla 2017. Venäjä haluaa pitää Jäämeren valvonnassaan. Kuva: Sergei Karpuhin / AOP

Käyttöönotto vielä kaukana

– Burevestnik-ohjus on aseena varsin kehitysvaiheessa, eikä ole mielekästä arvioida, koska se otetaan käyttöön vai otetaanko lainkaan, sanoo Pesu.

Veden alla osittain autonomisesti kulkeva ja vaikeasti havaittava Poseidon olisi hänen mukaansa pelotteena tehokkaampi.

– Tuleeko sekään koskaan käyttöön, jää nähtäväksi. Voihan olla, että tulevaisuudessa esimerkiksi se tekniikka, millä vedenalaisia laitteita havaitaan, kehittyy, sanoo everstiluutnantti Pesu.

Kehitysvaiheessakin kummastakin asejärjestelmästä saattaa koitua uhkaa mahdollisten ydinonnettomuuksien kautta.

Sukellusvene Gadžijevon sotilastukikohdassa Murmanskissa.
Venäjän ydinpelote perustuu Pohjoisen laivaston sukellusveneisiin. Tässä sukellusvene Tula Gadžijevon tukikohdassa. Kuva: Lev Fedosejev / AOP

Norjan tiedustelupalvelun johtaja, vara-amiraali Nils Andreas Stensønes sanoi Barents Observerille, että Venäjän ja Yhdysvaltain ydinaseiden rajoitussopimus New Start ei kata uusia asejärjestelmiä. Hänen mielestään pitäisi.

– Varsinkin tekoälyn ja muun informaatioteknologian nopea kehitys muuttaa uusiin ydinaseisiin liittyviä arvioita. On vaikeaa ennustaa, mitä valintoja valtiot tekevät ja mitä vaikutuksia eri järjestelmillä on. Siksi niistä on vaikea tehdä sopimuksia, sanoo Pesu.

Kartta Barentsinmeren alueesta.
Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Pohjoisessa lisää iskuvoimaa

Norjan tiedustelun raportti toteaa, että Venäjä pyrkii kontrolloimaan Jäämeren aluetta ja syyttää Norjaa ja muita Nato-maita Venäjän turvallisuuden uhkaamisesta. Venäjä myös katsoo Norjan houkuttelevan Ruotsia ja Suomea lähemmäs Natoa.

Venäjä on viime vuosina vahvistanut aseellista voimaansa pohjoisessa. Tuorein voimannäyttö on se, että MiG-31BM-torjuntahävittäjät aloittivat taistelupäivystyksen Rogatševon tukikohdassa Novaja Zemljalla.

– Venäjä on kehittänyt meri- ja ilmapuolustustaan torjumaan tavanomaisin asein tehtävää hyökkäystä pohjoisestakin suunnasta. Venäjä tulkitsee että Yhdysvalloilla on tällainen kyky olemassa, sanoo everstiluutnantti Simo Pesu.

Kaksi B-1 pommittajaa lumen peitossa.
Yhdysvaltain B-1 pitkän matkan pommikoneita lumimyrskyssä kotikentällään Yhdysvalloissa. Koneita tulee Norjaan lähiviikkoina. Kuva: Stella pictures / AOP

Jäämeren alue on Venäjälle tärkeä siksi, että pääosa sen sukellusveneisiin sijoitetusta ydinasepelotteesta sijaitsee siellä. Toinen syy on Jäämeren kasvava taloudellinen merkitys napajään sulaessa.

Läntinen sotilasliitto Nato on pyrkinyt vastaamaan Venäjän varustautumiseen. Naton sotalaivat ovat harjoitelleet Jäämerellä entistä enemmän, ja Yhdysvallat tuo lähiviikkoina B-1-pommikoneitaan Ørlandin lentotukikohtaan Norjaan.

Suosittelemme