Euroopan unionin kemikaalivirasto julkaisi helmikuun alussa ehdotuksensa lyijystä valmistettujen luotien, haulien ja kalastuspainojen käytön rajoittamiseksi. Virasto esittää totaalikieltoja ja rajoituksia niin metsästyksessä kuin urheiluammunnassakin.
Kemikaaliviraston ehdotus on noin 900-sivuinen. Tarkoituksena on vähentää lyijyn päätymistä maastoon, eläimiin ja ihmisiin. Toteutuessaan se veisi metsästäjät, ampujat ja reserviläiset uudenlaisen tilanteen eteen. Viranomaiset on rajattu ehdotuksen ulkopuolelle, joten esimerkiksi Puolustusvoimat ja poliisi saisivat käyttää lyijyä toiminnassaan.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola kertoo, että lyijyä korvaaviin ammuksiin siirtyminen voi nostaa merkittävästi patruunoiden hintaa.
– Reserviläisillä on paljon kalustoa, joka ei kestä esimerkiksi teräshauleilla ampumista. Hinnan nousu voi johtaa siihen, että reserviläiset ampuvat vähemmän ja ampumataito heikkenee, Pohjola summaa.
Nyt pyritään Pohjolan mukaan vaikuttamaan eurokansanedustajiin, koska reserviläiset näkevät vielä mahdollisuuden kansalliseen poikkeamiseen. Esimerkiksi vuoden 2019 aselain muutoksessa jäi tietyin edellytyksin lupa pidemmille lippaille reserviläisyhdistyksissä tapahtuvalle ampumatoiminnalle.
Samoilla linjoilla on Kajaanin ampujien puheenjohtaja Ahti Kärkkäinen.
Kärkkäinen nostaa esiin myös sen, että lyijyä korvaavista vaihtoehdoista teräs on edullisin, mutta se voi tulla kynnyskysymykseksi maanomistajille.
– Voi olla, että maanomistajat haluavat kieltää teräshauleilla metsästämisen maillaan. Uusissa motolaitteissa on tunnistimet, jotka laittavat teräksen takia puita hylkäykseen. Silloin pitäisi metsästää kalliimmilla korvaavilla hauleilla.
Osa aseista voi muuttua romuraudaksi
Kemikaaliviraston esityksen lisäksi EU:ssa on menossa toinen prosessi lyijyn käytön vähentämiseksi.
Prosessi on edennyt siihen vaiheeseen, että Suomen täytyy päättää, ottaako se lyijyn totaalikiellon vai niin sanotun Ramsarin sopimuksen käyttöön. Päätös on tehtävä 15. elokuuta mennessä. Sopimus kieltäisi metsästyksen kosteikoilla lyijyhauleilla. Kosteikoksi lasketaan Suomessa myös turvealueet, joten sen vaikutus on suuri.
Suomen metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen kertoo, että helmikuussa julki tullut Kemikaaliviraston esitys tekisi ampumaharjoittelun vaikeaksi. Suomessa on 670 ampurataa ja lyijyn kieltäminen vaikuttaisi niiden käyttöön kokonaan tai osittain.
Partasen mukaan ongelmaksi koituu se, että lyijylle on vaikea tehdä korvaajaa pienempiin kaliipereihin, esimerkiksi pienoiskiväärille. Pienoiskiväärillä metsästetään myös pienriistaa ja esimerkiksi haitallisia vieraslajeja. Partanen näkee, että osa aseista muuttuu romuraudaksi.
– Meillä Suomessa pitäisin esimerkiksi juuri pienoiskivääriä uusille metsästäjille tärkeänä. Se on hyvä harjoittelukaliiperi.
Osa vanhemmista haulikoista on myös sellaisia, etteivät niihin sovi korvaavista hauleista esimerkiksi teräshaulit.
Lyijyhaulipatruunoita voitaisiin saattaa markkinoille urheiluammuntaan, jos jäsenvaltio sen hyväksyy. Alustavan käsityksen mukaan ampumaradat, joissa lyijyhauleja saisi vielä käyttää olisivat hyvin säädeltyjä ja niissä tulisi kerätä talteen vuosittain yli 90 prosenttia ammutusta lyijystä.
Suomen ampumaradat ovat kuitenkin pieniä ja niitä huoltavat paikalliset seurat. Esimerkiksi lyijyloukun asentaminen hirviradalle on hintavaa. Lyijyloukku asennetaan ampumaradan penkkaan keräämään lyijyt.
Voit osallistua keskusteluun aiheesta 12.2. kello 23:een saakka.
Lue myös:
EU:n kaavailema lyijykielto uhkaa tehdä vanhoista haulikoista arvottomia