Isännöintialalta paljastunut laaja kartelli, kuudelle yritykselle vaaditaan yhteensä 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja – tarkoista kustannuksista taloyhtiöille ei tietoa

Mistä on kyse?

• Viraston mukaan alan yritykset ja Isännöintiliitto ovat pyrkineet nostamaan palveluiden hintoja.
• Hintojen korottamisesta ja hinnoittelun yhtenäistämisestä viestittiin jäsenyrityksille ja koko alalle vuosina 2014–2017.
• Seuraamusmaksuja esitetään noin 22 miljoonaa euroa. Maksajina ovat kuusi yritystä ja Isännöintiliitto. Päätöksen maksujen määräämisestä tekee markkinaoikeus.
• Isännöintiliitto pitää KKV:n tulkintaa kartellista virheellisenä.
• KKV kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa klo 11. Seurasimme tässä jutussa tilaisuutta ja kartellista epäiltyjen yritysten reaktioita.

Virasto paljastanut kartellin isännöintialalla

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää, että markkinaoikeus määrää yhteensä noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksut kuudelle isännöintialan yritykselle sekä Suomen Isännöintiliitto ry:lle.

Yritykset ja Isännöintiliitto sopivat viraston mukaan vuosina 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.

– Esityksemme mukaan kyse on pitkään kestäneestä, järjestelmällisestä kartellitoiminnasta, pääjohtaja Kirsi Leivo toteaa tiedotteessa.

– Esityksen kohteena olevat yritykset ovat tehneet yhteistyötä suunnitelmallisesti nostaakseen hintojaan ja vaikuttaakseen koko toimialan hintatasoon. Isännöintialalla korkeampien hintojen maksajina ovat viime kädessä taloyhtiöiden asukkaat.

Viraston mukaan hintojen korottamisesta ja hinnoittelun yhtenäistämisestä viestittiin jäsenyrityksille ja koko isännöintialalle aktiivisesti vuosina 2014–2017.

– Hintasuosituksia annettiin esimerkiksi tiedottein, tapahtumissa ja Isännöintiliiton verkkosivuilla. Tavoite erikseen veloitettavien lisäpalveluiden osuuden kasvattamisesta isännöintialan hinnoittelussa kirjattiin myös Isännöintiliiton strategiaan, virasto kertoo tiedotteessa.

KKV esityksessään: Yritykset pitivät hintatasoa liian matalana

Virasto kertoo seuraamusmaksuesityksen tiivistelmässään, että isännöintiyhtiöt saavuttivat yhteisymmärryksen hintojen vahvistamisesta Isännöintiliiton hallituksen kokouksissa, muissa tapaamisissa ja muussa keskinäisessä yhteydenpidossaan.

– Lisäksi asianosaiset toteuttivat kokonaissuunnitelmaansa tiedottamalla hintojen vahvistamista koskevista tavoitteistaan koko Suomen isännöintitoimialalle, esityksessä kirjoitetaan.

Näin yritykset pyrkivät yhdenmukaistamaan koko alan hinnoittelukäytäntöjä oman kokonaissuunnitelmansa mukaisiksi.

Esityksen mukaan isännöintiyhtiöt sopivat palveluiden hinnankorotuksista. Niiden mielestä hintataso oli liian matala ja että niiden täytyi korottaa hintojaan.

– Hinnankorotus sovittiin toteutettavaksi esimerkiksi viemällä kaikki kasvaneesta työmäärästä syntyneet kustannukset suoraan eteenpäin asiakashintoihin ja nostamalla asiakkailta perittyjä veloituksia, esityksessä kerrotaan.

Uudet tehtävät erillisveloitukseen

Lisäksi yhtiöt sopivat hinnoittelun yhdenmukaistamisesta. Ne pyrkivät lisäämään erillisveloitettavien palveluiden osuutta liikevaihdostaan.

Jos esimerkiksi lainsäädännön uudistaminen toi isännöintiin uusia tehtäviä, nämä uudet tehtävät pyrittiin veloittamaan kiinteän kuukausihinnan ulkopuolella erillisveloitettavana palveluna.

Täältä voi lukea viraston koko seuraamusmaksuesityksen.

Viraston selvitys: Liiton edustaja ohjasi pois kivikkoiselta hintakilpailun tieltä

KKV:n esityksessä viitataan muun muassa vuonna 2015 olleisiin Isännöintipäiviin, joissa Isännöintiliiton edustaja esitteli liiton strategiaa vuosille 2016–2021.

Puheessaan Isännöintiliiton edustaja totesi, että strategian avulla ”isännöinnin merkitys kasvaa ja Isännöintiliitto haluaa tukea jäseniä ja asiakkaita tässä muutoksessa. Kivikkoisen hintakilpailutien sijaan haluamme kulkea polkua, jossa hyvä isännöinti kannattaa."

Isännöintiliiton strategiaa esiteltiin myös Isännöinti-lehdessä joulukuussa 2015.

Artikkelin mukaan ”Asiakaskeskeisyys luo kierteen, jossa isännöinti paranee, asiakas on tyytyväinen, isännöitsijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja asiakas maksaa palvelusta hinnan, joka mahdollistaa jälleenkehitysinvestoinnit”.

KKV kertoo, että edelleen artikkelin mukaan ”matkaa tulevaisuuteen voi taittaa myös muutoksiin tarttumatta, mutta vaatii pitkiä päiviä uida hintakilpailun suossa”.

Tarkasta kustannusvaikutuksesta taloyhtiöille ei tietoa

KKV:n mukaan heillä ei ole antaa tarkkoja numeroita siitä, kuinka paljon taloyhtiöt ovat kartellin takia maksaneet ylihintaa. Virasto kertoo osoittaneensa pyrkimykset nostaa hintaa.

KKV:n johtaja Maarit Taurulan mukaan kansainvälisesti on havaittu, että kartellit nostavat hintaa yleensä kymmenen prosenttia, toisinaan jopa 30 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa kartellia ei olisi.

KKV:n mukaan toiminta on ollut omiaan vaikuttamaan isännöintialan hintatasoon koko Suomessa, sillä suurin osa kartellissa mukana olleista isännöintiyrityksistä on toiminut valtakunnallisesti.

Lisäksi Isännöintiliiton antamilla hintasuosituksilla on pyritty nimenomaisesti nostamaan koko Suomen isännöintitoimialan hintatasoa.

Näille yrityksille ja liitolle esitetään seuraamusmaksuja kartellista:

Realia Services Oy (Arenna Oy:n (ent. Colliers Isännöinti Finland Oy ja Ovenia Isännöinti Oy) osallisuudesta) ja Colliers International Finland Group Oy (ent. Ovenia Group Oy)

Esitetty maksu: 4 500 387 euroa

Isännöinti Ilkka Saarinen Oy

Esitetty maksu: 220 371 euroa

OP Koti Kainuu Oy (entinen OP Kiinteistökeskus Kainuu Oy)

Esitetty maksu: 302 075 euroa

Oulun kiinteistötieto Oy ja Suomen Kiinteistöhallinta Oy (Isännöintipalveluita tarjotaan alueellisten Kiinteistö-Tahkola -nimisten yritysten kautta)

Esitetty maksu: 1 693 950 euroa

Realia Services Oy (ent. Realia Isännöinti Oy), Realia Group Oy ja Realia Holding Oy

Esitetty maksu: 13  887 627 euroa

REIM Group Oy Ltd ja REIM Hämeenlinna Oy

Esitetty maksu: 1 300 285 euroa

Suomen Isännöintiliitto ry

Esitetty maksu: 73 106 euroa

Isännöintialalla ollut kartelli on viraston mukaan alkanut vuonna 2014. Siinä on ollut mukana yrityksiä eri puolilta Suomea.

KKV alkoi selvittää asiaa vuonna 2017, ja suoritti tällöin tarkastuksia isännöintiyritysten ja Isännöintiliiton toimitiloissa.

Näyttö hintakartellista perustuu osin näillä tarkastuksilla kerättyyn asiakirjanäyttöön ja osin Isännöintiliiton julkiseen viestintään.