Oppositiossa ei olla lainkaan vakuuttuneita siitä, että elpymispaketti jää kertaluonteiseksi ratkaisuksi.
Keskustelu EU:n budjetista ja elpymispaketista jatkuu vielä hetken aikaa. Lopetamme seurannan tässä vaiheessa, sillä varsinainen debatti on nyt ohi.
Perussuomalaiset varmisti päivällä jättävänsä EU:n elpymispaketista välikysymyksen, johon myös kristillisdemokraatit ja Liike nyt liittyivät.
Kokoomus ilmoitti EU-keskustelussa, että myös se suhtautuu pakettiin varauksellisesti.
Oppositio oli huolissaan ennen kaikkea siitä, mihin suuntaan EU on kehittymässä. Perussuomalaiset puhuvat "velkaunionista".
Myös Suomen pienentyvä saanto-osuus elpymispaketista herätti kritiikkiä.
Alla olevalta videolta voit katsoa, mitä perussuomalaisten Halla-aho ja kokoomuksen Orpo vastaavat, kun keskustan Kurvinen penää heidän kantaasa EU:hun ja elpymispakettiin:
Hallitus taas painotti kantaansa, että kunnon elvytys EU:ssa on Suomelle vientimaana elintärkeää.
Hallitus pyrki vakuuttamaan, että kyseessä on kertaluonteinen ratkaisu.
Kiitos seurasta!
Keskustelu on jo loppusuoralla ja suurin tunteen palo alkaa hiipua.
Vaikuttaa siltä, että eduskunnassa on halua keskustella EU:n suunnasta yleisemminkin.
Oppositiosta tuodaan esiin, ettei EU:hun liityttäessä ajateltu, että unionissa alettaisiin elää velaksi.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen toivoo, että keskustelussa ei vääristellä asioita.
– Ei saa syntyä sellaista mielikuvaa, että tässä jotenkin Suomea pienenä maana erityisesti hyppyytettäisiin.
Mitään sellaista rakennetta ei ole, joka sorsisi Suomea tai Suomen kaltaisia maita, Vanhanen katsoo.
Vielä kerran eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vakuuttaa eduskunnalle, että kyseessä on kertaluonteinen ratkaisu.
– Varat käytetään Euroopan uuteen nousuun ja kasvuun.
Perussuomalaisten Leena Meri ihmettelee, tiesikö hallitus, että Suomen saanto paketista voi pienentyä.
– Tiesittekö te, että tämä summa voi pienentyä? hän kysyy hallitukselta.
Pääministeri Sanna Marin vastaa, että oli tiedossa, että taloudellinen kehitys vaikuttaa maiden osuuksiin.
Tämä on ollut asiaa käsittelevissä valiokunnissa tiedossa, Marin sanoo.
Perussuomalaisten Halla-aho vastaa Tytti Tuppuraisen aiempaan puheenvuoroon. Hän sanoo, että hänen tekisi mieli kysyä Tuppuraiselta, kenen asialla tämä on.
SDP:n Matias Mäkynen vastaa Meren kysymykseen.
– Niin kokoomus kuin perussuomalaiset ovat viime keväänä vaatineet, että pitäisi vielä vahvemmin sitoa tämän rahanjako siihen, miten talous kehittyy. Koettakaa nyt päättää, mitä mieltä te olette.
Kokoomuksen Elina Lepomäki vastaa Marinille.
Lepomäen mielestä paketin merkitystä ei kannata vähätellä, mutta ei liioitellakaan.
Hän kysyy, miksi Suomen hallitus ei päätynyt samanlaiseen ratkaisuun kuin Ruotsi ja ottanut nämä elpymispaketin varat suoraan budjettiin?
– Nythän meidän bujdettimme on hyvin elvyttävä jo lähtökohtaisesti ja tässä tapauksessa varoja olisi voinut käyttää esimerkiksi veronalennuksiin.
Keskustan toisinajattelijana pidetty Hannu Hoskonen on nyt vuorossa.
– Totuus on tässä asiassa se, että suomalaisten verorahat kuuluvat suomalaisten hyväksi. Jos perustamme tulonsiirtounionin, se on tälle maalle valtava virhe. Peruuttamaton virhe. Tätä virhettä Suomi ei missään nimessä saa tehdä, Hoskonen lataa.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kohdistaa sanansa perussuomalaisille.
– Kenen pussiin te oikein pelaatte? Tässä oli kyseessä EU:n yhtenäisyys. Tässä oli paljon pelissä. Teidän linjallanne edessä olisi väistämättä heikko ja hajanainen Euroopan unioni.
– Suomalaisten! kuuluu perussuomalaisten joukosta.
Heikko Euroopan unioni hyödyttää vain EU:n haastajia ja muita vieraita valtoja, Tuppurainen lisää.
Tuppurainen sanoo, että häntä ihmetyttää myös "kokoomuksen kangertelu".
Pääministeri Sanna Marin sanoo, että nyt on parempi elvyttää, luoda talouskasvua ja työllisyyttä.
– On parempi korjata nyt tätä tilannetta kuin ajautua sellaiseen pahempaan tilanteeseen, jossa yksi tai useampi jäsenmaa ajautuisi erittäin voimakkaaseen ja vaikeaan taloudelliseen kierteeseen, jonka jälkeen me keskustelisimme täällä sellaisista paketeista, joita esimerkiksi perussuomalaiset ovat olleet Kreikalle myöntämässä ja luomassa.
Hän kehottaa laittamaan painoarvoa myös siihen, mihin elpymispaketin rahat käytetään.
Vihreiden Jenni Pitko sanoo, että Suomi ja suomalaiset hyötyvät EU:sta enemmän kuin pelkässä rahassa voi mitata.
Hänen mukaansa Suomi hyötyy taloudellisesti elpymispaketista, se voidaan mitata rahallisesti.
Kristillisdemokraattien Essayah kummastelee puheita, että vaihtoehtoja ei olisi.
Hänen mukaansa EU:n kehityssuuntaa voidaan muuttaa.
Kokoomuksen Kai Mykkänen huomauttaa, että oppositiossa on paljon epäluottamusta pakettiin liittyen.
Hän kysyy pääministeri Sanna Marinilta (sd.), että miten tämä vakuuttaa eduskunnan siitä, että velkavastuu saatetaan EU:ssa takaisin voimaan.
Kokoomuksen Petteri Orpo sanoo, että kokoomus on EU-jäsenyyden voimakas puolustaja.
Hänen mielestään paketin taloudellinen merkitys ei ole kuitenkaan suuren suuri, kun kuuntelee asiantuntijoiden puheita.
– Paketti on huonosti neuvoteltu.
Orpon mukaan nyt pitää varmistaa se, että EU:ssa noudatetaan sääntöjä.
SDP:n Antti Lindtman sanoo, että oppositiosta ei kuulu vaihtoehtoja, miten EU:ssa pitäisi elvyttää.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmettelee puheita, että jos pakettia ei hyväksytä, pitäisi EU:sta erota.
– Jos Suomi ei nyt voi kieltäytyä yhteisestä velasta, miten Suomi voi kieltäytyä vastaavista järjestelyistä tulevaisuudessa?
Keskustan Kurvinen kysyy Halla-aholta, kannattaako perussuomalaiset Suomen EU-jäsenyyttä vai eroa EU:sta.
– Ja kysyisin tuosta vierestä edustaja Orpolta, kannattaako kokoomus tätä elvytyspakettia vai ei.
Halla-aho sanoo vastaavansa kysymykseen mielellään. Hän sanoo, että Euroopan on järkevää hoitaa tiettyjä asioita yhdessä eikä erikseen.
Hän sanoo, että perussuomalaiset haluaa kuitenkin muuttaa unionin kehityssuuntaa. Puolue ei halua olla mukana "poliittisessa integraatiohankkeessa".
Orpokin vastaa ja toistaa, että kokoomus on voimakas EU:n kannattaja.
– Meitä korpeaa suunnattomasti, että tämä paketti on huonosti neuvoteltu. Siinä poiketaan meidän perusperiaatteista vastuullisessa talouspolitiikassa, että jokainen maa huolehtii omista veloistaan ja taloudestaan.
Nyt valtiovarainministeri Vanhanen vastaa opposition kritiikkiin.
Hän tulkitsee, että erimielisyyttä ei ole siitä, etteikö EU:ssa pitäisi elvyttää.
Vanhanen päättelee, että oppositiota vaivaa pikemminkin Suomen nettomaksuosuus. Hän pitää muihin nettomaksajiin verrattuna Suomen osuutta kohtuullisena.
Hän sanoo, että kukaan tuskin haluaa uutta pankkikriisiä.
Vielä on jäljellä muutamia ryhmäpuheita.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheessa Anders Norrback sanoo saman kuin keskustan Kurvinen, että kaikki maan suurvallat elvyttävät.
Norrbackin mukaan olisi pään työntämistä pensaaseen, jos EU:ssa ei elvytettäisi.
Kristillisdemokraatit siis liittyivät keskiviikkona perussuomalaisten välikysymykseen aiheesta.
– Koronakriisin keskellä EU:ssa tehtiin viime kesänä päätöksiä, joilla se on muuttumassa yhä enenevästi tulonsiirto- ja velkaunioniksi höystettynä yhteisillä EU-veroilla, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.
Kristillisdemokraatit katsoo, että suomalaisille veronmaksajille tämä tarkoittaa kasvavaa maksurasitusta moneksi vuosikymmeneksi eteenpäin ja portin avaamista EU:n verotusoikeudelle.
– EU-elvytyksen maksajat mukaan lukien Suomi ovat korkeamman veroasteen maita, kun taas siitä hyötyvät maat ovat useiden tilastojen valossa varsin lieviä verottajia. Taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat jälleen kerran asiansa heikommin hoitaneiden maiden laskun.
Kun velkahana on kerran avattu, sitä on vaikea tai mahdotonta sulkea, Essayah sanoo.
Liike nytin Hjallis Harkimo katsoo, että Suomea höynäytettiin neuvotteluissa. Hänen mielestään paketti pitäisi neuvotella uudelleen.
Hetkinen...