Kevään kuntavaaleissa on pelkona, että koronavirus sotkee suomalaisten aikeet äänestää.
Oikeusministeriöstä myönnetään, että kaikki eivät välttämättä pääse äänestämään koronatilanteen takia.
– Sellaisia tilanteita varmaankin valitettavasti tulee, sanoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.
Jääskeläisen mukaan hankalinta on niiden äänestämään pääsy, jotka ovat sairastuneet koronaan ja on määrätty eristykseen vaalien ajaksi.
– Näyttää siltä, että jos on määrätty kotiin eristykseen, ei ole käytännössä mahdollisuutta äänestää. Jos on määrätty eristykseen laitokseen, niin siellä saattaa olla mahdollista myös eristykseen määrätylle äänestää, mutta se jää laitoksen hoitohenkilökunnan päätösten varaan.
Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoo, että kaikille on turvattava mahdollisuus käyttää äänioikeutta. Hänen mukaansa sellaista linjausta ei voida perustuslain mukaan tehdä, että joillekin ryhmille äänestäminen ei olisi mahdollista.
Wassin mukaan kansalaisilla on nyt suuri huoli, ovatko vaalit turvalliset.
Vaalit ollaan järjestämässä ajallaan huhtikuussa, vaikka oikeusministeriön virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa koronan takia. Esityksen tyrmäsivät puoluesihteerit.
Suomen Kuvalehden mukaan puoluesihteerien keskuudessa on oltu tyytymättömiä, että tarvittavien poikkeusjärjestelyjen laajuus on ymmärretty oikeusministeriössä liian myöhään.
Poliitikot ovat ihmetelleet myös virkamiesten kannan muuttumista.
Arto Jääskeläinen selittää lykkäysesitystä sillä, että koronatilanne aiheuttaa vaaleihin suuria epävarmuuksia. Hänen mukaansa peruslinja on kuitenkin koko ajan ollut, että vaalit toimitetaan ajallaan, mutta tilannetta seurataan.
Jääskeläisen mukaan suurin uutuus kevään vaaleissa on nyt se, että vaalipaikoilla varaudutaan koronaan eli käytetään muun muassa kasvomaskeja, käsidesiä ja pidetään huolta turvaväleistä.
Lisäksi yritetään mahdollistaa, että tartuntatautilääkärin karanteeniin määräämät pystyvät äänestämään. He voivat tilata kotiäänestyksen, ja mahdollista pitäisi olla myös vaalipaikan pihalla äänestäminen eritysjärjestelyin vaalipäivänä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan karanteeniin asetettiin korona-altistumisen takia viime viikolla runsaat 10 000 ihmistä. Enimmillään karanteeniin on määrätty alkuvuonna vajaat 14 000 ihmistä viikossa.
"Tilanne voi räjähtää käsiin"
Oikeusministeriö lähetti kuntiin keskiviikkona kotiäänestyksestä uudet ohjeet, jotka ovat herättäneet ihmetystä.
Kauniaisten keskusvaalilautakunnan sihteeri Lena Filipsson-Korento sanoo, että ohjeen perusteella on täysin mahdotonta arvioida, kuinka monta vaalitoimitsijaa tarvitaan.
– Käytännössä pyydettyjen kotiäänestysten määrä selviää vasta päivää ennen kuin ennakkoäänestys alkaa. Tilanne on kunnille mahdoton ja kohtuuton, kun ei ole mitenkään tiedossa onko niitä 30, 300 vai 3 000.
Filipsson-Korento tulkitsee, että ohjeiden mukaan oikeus saada kotiäänestys perustuu äänestäjän omaan käsitykseen.
– Itse luen niin, että jos äänestäjä on syystä tai toisesta sitä mieltä, että haluaa kotiäänestyksen, tämän ohjeistuksen perusteella heillä olisi oikeus siihen. Käytännössä se tarkoittaisi, että joka ikinen äänestäjä voisi olla sitä mieltä, että ei halua tai uskalla tulla äänestyspaikalle.
Vaalijohtaja: Huoli koronasta ei riitä perusteeksi kotiäänestykselle
Helsingin keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Juha Viertola sanoo, että kotiäänestäjien määrä pääkaupungissa on normaalisti 1 500–2 100.
– Mitä isommaksi kotona äänestävien joukko kasvaa, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että joku saattaa tartuttaa vaalivirkailijoita ja he edelleen muita äänestäjiä, Viertola varoittaa.
– Kotiäänestys ei tarkoita sitä, että käydään kotoa hakemassa joku äänestyslippu, vaan se vie aika paljon aikaa.
Vaalijohtaja Jääskeläinen, miten laajaan kotiäänestämiseen Suomessa on varauduttu?
– Kunnat ottavat huomioon, että kotiäänestyksiä voi tulla lisää, mutta se on tarkoitettu vain niille, joille poistuminen kotoa äänestyspaikalle aiheuttaisi kohtuuttomia vaikeuksia, Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläisen mukaan pääsääntö on yhä se, että äänestämään mennään joko ennakkoäänestys- tai vaalipäivän äänestyspaikalle. Huoli tartuntariskistä ei riitä perusteeksi kotiäänestyksen saamiseen.
"Kukin ratkaisee itse, käyttääkö äänioikeuttaan"
Lain mukaan kotona saa äänestää, mikäli kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei äänestämään pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia.
Omaehtoista karanteenia noudattaville poikkeusjärjestelyjä ei sen sijaan ole, vaan heidän tulisi Jääskeläisen mukaan matkata äänestyspaikoille. Jääskeläinen ei ota kantaa siihen, millainen riski tästä syntyy.
– Vaikea sanoa, mutta näin on THL:n kanssa ohjeistettu, että koronasta johtuva kotona äänestämisen mahdollisuus koskisi vain viralliseen karanteeniin määrättyjä.
Jääskeläisen mukaan jokaisen on ratkaistava itse, miettiikö taudin tartuttamisriskiä vai äänioikeutensa käyttämistä.
Ihmisten tilanne voi muuttua vaalien alla nopeasti, mutta kotiäänestys edellyttää kuntavaaleissa ennakkoon ilmoittautumista samoin säännöin kuin ennenkin, eli viimeistään vajaat kaksi viikkoa ennen vaalipäivää.
– Sitten äänestäminen vain jää, jos ei ole lain mukaisessa määräajassa ilmoittautunut, Jääskeläinen toteaa.
Jääkö iäkkäitä kotiin? "Jää nähtäväksi"
Vaalien alla on esitetty pelkoja, että varsinkin tartunnasta huolestuneet iäkkäät suomalaiset jättäisivät äänestämättä kuntavaaleissa.
– Se jää nähtäväksi, ja näkökohtia on esitetty aika paljon puolesta ja vastaan. Me ja kunnat teemme kaikkemme, että äänestysjärjestelyt voitaisiin toteuttaa niin, että jokainen joka haluaa käyttää äänioikeutta voisi sen tehdä turvallisin mielin, Jääskeläinen sanoo.
Tutkija Hanna Wass on huolissaan, että osa kansalaisista ei pääse äänestämään kuntavaaleissa.
– Poikkeusjärjestelyt, joita on tehty, kuten kotiäänestäminen, ovat erityistilanteisiin soveltuvia. Mitä jos suuret massat tarvitsisivat järjestelyjä? Nämä ovat hyvin vakavia asioita, koska oikeus osallistua vaaleihin on perustuslaissa turvattu. Se on viranomaisten tavalla tai toisella järjestettävä.
"Demokratian kannalta vakava ongelma"
Wass painottaa, että kaikilla täytyy olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää äänioikeutta.
– Se on demokratian kannalta vakava ongelma, jos jotkin ryhmät kokevat, että heidän huoliaan ei oteta vakavasti tai äänestämään meneminen on riski. Heille täytyy tulla viesti siitä, miten asia on hoidettu niin että heidän osallistumisensa turvataan.
– Jos vanhemmat ikäryhmät jättävät äänestämättä, se alkaa nakertaa luottamusta hallitukseen, vaaliviranomaisiin ja koko demokraattiseen järjestelmään.
Hanna Wass sanoo, että viranomaisilta tarvittaisiin nyt selkeä viesti ja yksityiskohtaiset toimenpidelistat siitä, mihin on ryhdytty ja miten huoliin vastataan.
– Onko äänestyspaikoilla maskipakko, onko omat kynät, miten vaalikoppeja desinfioidaan, pidennetäänkö ennakkoäänestysaikaa, porrastetaanko sitä, miten kotiäänestys järjestetään, mitä tapahtuu niille, jotka ovat karanteenissa?
Ministeriö täydensi keskiviikkona vaalitoimitsijoille suunnattuja koronaohjeita vaalisivuillaan.
Tutkija arvostelee varautumista
Tutkija Wass arvostelee, että kriisisuunnitelmien olisi pitänyt olla jo aiemmin käytössä.
– Nyt on huomattu, että vaaleja ei voi tilanteen mukaan siirrellä tai alkaa pohtia järjestelyjä, kun tilanne on päällä.
Wass miettisi sitä, pitäisikö esimerkiksi kirjeäänestys ottaa käyttöön myös kotimaassa. Nyt se on mahdollista vain ulkomailla oleville.
– Kirjeäänestys oli ensi kertaa käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Jos kuntavaaliasioita olisi suunniteltu jo viime keväänä, kun pandemia puhkesi, kirjeäänestys olisi voitu ehtiä saada käyttöön täksi kevääksi myös kotimaassa asuville erikseen määritellyille ryhmille.
Arto Jääskeläinen sanoo, että aikataulu olisi ollut liian kireä kirjeäänestyksen laajentamiseen kotimaassa asuville.
– Se olisi ollut perustavanlaatuinen muutos vaalijärjestelmäämme ja vaatinut huolellista harkintaa. Sitä tuskin olisi pystytty tässä aikataulussa tekemään asianmukaisesti lakimuutoksin.
Jääskeläinen sanoo, että mahdollinen ongelma koronan takia olisi ollut myös se, että ulkomailla kirjeitse äänestävät tarvitsevat kaksi todistajaa.
Jääskeläinen vakuuttaa, että vaalien järjestämiseen poikkeusoloissa on valmistauduttu tarpeeksi ajoissa.
– On ehdottomasti, me ja kunnat olemme tehneet kovasti töitä syyskuun alusta lukien, hän sanoo.
Wass harkitsisi myös nettiäänestämisen käyttöönottoa.
– Kun nettiäänestystä vuonna 2017 edellisen kerran pohdittiin, kenellekään ei tullut mieleen että se voisi olla pandemia- tai poikkeusoloissa tapa, joka voisi mahdollistaa erityis- tai riskiryhmien osallistumisen.
Wassin mukaan Suomessa on kehitetty vaalilainsäädäntöä liian varovaisesti.
– On lähdetty siitä, että kynä ja paperi on menetelmä, joka aina ja ikuisesti toimii. Nyt on sellainen tilanne päällä, että tätä tulee kriittisesti arvioida uudelleen ja alkaa kehittää ennakkoluulottomasti ja rohkeasti erilaisia joustavia menetelmiä, jotta ei enää oltaisi tämän tilanteen edessä tulevissa vaaleissa.
Lue lisää: