Vaaterekit vinkuvat, kun Katriina Kontuniemi, 20, etsii itselleen pukineita. Kontuniemi kertoo hankkivansa kaikki vaatteensa käytettynä. Vintage-liikkeissä hän vierailee kerran tai kaksi kuukaudessa.
– Haluan olla varma siitä, että mä tarvitsen sitä vaatetta. Ei voi ajatella niin, että koska tämä on käytetty, niin voin ostaa niin paljon kuin haluan ja sitte myydä taas eteenpäin. Tarpeellisuuden harkinta on mulle tärkein osa ekologista ajattelua, pohdiskelee Kontuniemi.
Kätkö Vintage Tampereen Tammelassa on yksi seudun useista second hand -vaatteita myyvistä liikkeistä. Yrittäjä Henrik Ahosella on omaan kokemukseen perustuva teoria, että nuorten kuluttajien suosima vintage-muoti löytyy noin kahdenkymmenen vuoden takaa.
– Me sortataan ulkomailta laatu-brändejä jotka ovat nuorten mieleen. Isojen merkkien kuten Levi´s ja Dickies lisäksi hyllyiltä löytyy sporttimerkit kuten Reebok, Adidas ja Nike. Mukana on myös suosituimmat kotimaiset, kuten Marimekko, Vuokko ja Karhu. Lisäksi on vaatteita isojen brändien ulkopuolelta. Sellaisia jotka koemme valikoimaan sopiviksi.
Siviilissä opettajana toimiva Ahonen ei ole nuorten kuluttajien second hand -innostuksesta ihmeissään. Milleniaalit vaativat ekologisuutta.
– Parin viime vuoden aikana, kun ilmastoasiat on nostettu isosti esille, niin se näkyy nuorissa enemmän kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. On tullut selkeästi enemmän kiinnostusta kestävään kehitykseen.
Sovituskopista astuu ulos ylöjärveläinen Milla Kurjonen. Hänen matkaansa tarttui valkoiset Levikset.
– Vintage -liikkeistä löytää persoonallisia vaatteita. Nahkatakkeja esimerkiksi, niitä pitää aina olla ja täältä löytää hienoja. Harvemmin käyn missään ketjuliikkeissä. Kun tulee vanhemmaksi, niin uskaltaa ilmaista itseään paremmin.
Vintage ei enää pelkästään kivijalkaliikkeiden varassa
Vintagen menekki ei ole jäänyt isoilta toimijoilta huomaamatta. Kierrätysliike UFF on rynnistänyt Helsingissä markkinoille neljän liikkeen voimin. Tampereella ensimmäinen pelkästään vintageen erikoistunut myymälä avattiin elokuussa 2020. Paraatipaikalla Hämeenkadulla sijaitsevan myymälän ovista kulkee kaikenikäiset asiakkaat.
Mikä sitten erottaa kirpparivaatteet vintage -muodista?
– Myymme UFF:lla vintagea, johon sisältyy vähintään 20 vuotta vanhat vaatteet sekä uudempaa second hand -vaatetta. UFF:n myymälöiden valikoima koostuu suomalaisten vaatelahjoituksista, joten vaatevalikoimamme on sen myötä erittäin vaihtelevaa sekä ajallisesti että tyylillisesti, hahmottelee UFF:n visualisti Susanne Koskiniemi Kosunen.
UFF:n hyllyiltä katoavat ensimmäisenä suomalaiset brändit, denim sekä bändipaidat. Kosusen mukaan kaikki näyttävät ja erikoiset tuotteet ovat hyvin haluttua tavaraa. Toisaalta klassikot, kuten trenssit, isot boyfriend-bleiserit ja ja puvut kiinnostavat myös.
– Kasvu on varsinkin vintageen keskittyvillä myymälöillämme ollut suorastaan räjähdysmäinen.
UFF saa myytävät vaatteet lahjoituksena, mutta pienyrittäjä joutuu maksamaan niistä. Se vääristää osaltaan hieman kilpailua. Kaikki yrittäjät ovat vintage-alalle kuitenkin tervetulleita, muistuttaa Ahonen.
– Vaikka UFF laittaisi tavaratalon tuohon meidän viereen, meillä olisi silti eri tuotteet myynnissä. Se on vintagen hyvä puoli.
– Käyn täällä noin kerran kuukaudessa. Täältä löytyy muuta kuin henkkamaukasta. On kiva jos löytää jonkin vaatteen, mitä ei ole koulussa kenelläkään muulla, hymyilee 13-vuotias Otto Uusimaa.
"1990-luvun colleget on super-haluttuja"
Mistä yrittäjä tietää, minkälaista vaatetta rekkeihin kannattaa hankkia?
– Kyllä sitä pystyy ennakoimaan. Seuraan somessa trendsettereitä ja sitä kautta vähän mietin, mikä voisi olla sellainen seuraava bubbling under -juttu, paljastaa Ahonen.
Trendejä pystyy tutkailemaan myös matkustelemalla. Bangkokista liikeideansa aikanaan Tampereelle tuonut Ahonen matkustaisi vaikutteiden perässä ensimmäisenä kuitenkin Tukholmaan. Jos vain matkustelu olisi mahdollista.
– Katsoisin mitä porukalla on siellä päällä. Tampere tulee kuitenkin sen puoli vuotta jäljessä, niin siinä on aikaa reagoida, nauraa yrittäjä.
Niin, millainen vaate on vintage-skenessä nyt pop?
– Erityisesti kysyntää on 1990-luvun collegepaidoilla. Ne on super-haluttuja. Siihen aikaan vaatteet tehtiin kestäviksi ja hyvästä materiaalista. Paidat kestää useammankin käyttäjän. Jälleen kerran, ekologisuus, toteaa Ahonen
Kätkö käyttää vaatteidensa valikointiin ulkomaisia toimijoita, jotka poimivat kierrätysvaatteiden seasta ennakkoon tilattuja brändejä. 40 kilon lähetyksestä kaikki myydään, mutta helmiä on harvassa. Oikeanlaisten yhteistyökumppanien löytämiseen voi mennä aikaa. Vaatetta tilataan kilohinnalla.
Kuinka ekologista vintage lopulta on?
– Rahtia ei voi välttää, aina voisi tehdä asioita paremmin. Kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että on vaatealalla villimpääkin touhua kuin tämä. Me saatetaan ostaa collegepaita asiakkaalta, ja myydä se seuraavalle. Muistan eräänkin college-paidan, jonka olen myynyt useamman kerran. Joka kerta asiakas on ilahtunut siitä yhtä paljon, hymyilee Ahonen.
