Hunajan myynti kiihtyi viime vuoden maaliskuussa rajusti. Esimerkiksi Kesko kertoo myynnin kasvaneen 30 prosenttia edellisvuodesta maalis-huhtikuussa.
Alkurynnistys selittynee sillä, että hunajan tiedetään säilyvän pitkään ja koronaepidemian alussa moni pelkäsi, että kaupat suljetaan.
– Kokonaisuudessaan hunajan myynti kasvoi vuonna 2020 yli 10 prosentin vauhdilla, Aki Erkkilä jatkaa.
Akaassa K-kauppias innostui hunajasta niin, että asetti mehiläispesiä markettinsa katolle. Niissä ahkeroivat paikallisen tarhaajan mehiläiset. Nyt kattohunajaksi nimetty hunaja on kaupan hyllyllä.
– Miten mahtavaa että hunaja on valmistettu vain muutaman metrin päässä tuossa ylhäällä, K-kauppias Satu Kettunen iloitsee.
Kettunen on vannoutunut lähihunajan kannattaja. Hän on havainnut että korona-aika on muuttanut asiakkaiden ostotottumuksia muissakin tuoteryhmissä.
– Ilahduttavinta on se, että on alettu ajatella enemmän kotimaisuutta ja lähituotteita.
Myös S-ryhmässä huulet hunajalla
S-ryhmässä hunajan myynti kasvoi viime vuonna euroilla mitattuna 10 prosenttia ja kiloina laskettuna 11 prosenttia. Juokseva hunaja meni parhaiten kaupaksi. Sitä myytiin lähes neljänneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiteisen hunajan menekki kiihtyi vähiten.
–Myyntidatan valossa on vaikea arvioida, onko korona lisännyt erityisesti hunajan myyntiä. Samanlaista myynnin kasvua tapahtui maalis-huhtikuussa 2020 kaikissa muissakin säilyvissä elintarvikkeissa, Nina Paavilainen SOK:n Marketkaupan ketjuohjauksesta kertoo.
Eli hunajan myynnin kasvu saattaa mennä yleisen myynnin kasvun piikkiin.
Kova hunaja ei käy tamperelaisille
Suomalainen syö keskimäärin hieman alle kilon hunajaa vuodessa. Suomen Mehiläishoitajain liiton tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2019. Silloin Suomessa kulutettiin hunajaa 785 grammaa henkilöä kohden.
Suomen Mehiläishoitajain Liitto teetti Tampereella syyskuussa 2020 kuluttajatestin. Se paljasti, että raatilaiset pitivät pehmeää, hienokiteistä hunajaa hieman houkuttelevampana kuin juoksevaa hunajaa.
Myös kirkas ulkonäkö lisäsi luottamusta. Karkeakiteinen hunaja tuotti sen sijaan makunystyröille mielipidehajontaa. Hännänhuipuksi jäi kova hunaja.
Foodwestin toteuttamassa tutkimuksessa 55 tamperelaista arvioi neljää rakenteeltaan erilaista hunajaa ja yhdeksää hunajapakkausta.
Kaupan hyllyllä hunajaa valitessa ostaja pitää kaikkein tärkeimpänä kuitenkin pakkauksen kätevyyttä.
Tuotemerkintöihin vilkaisu auttaa
Hiljattain vuoden mehiläistarhaajaksi valittu Risto Niilimäki toivoo, että kuluttajat kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota hunajan alkuperään.
– Kannattaisi tarkkailla, löytyykö tuotteesta Suomen lippu- merkki tai Hyvää ruokaa kotimaasta - merkki. Kolmas uusi tuotemerkintä on tulossa. Näiden kolmen avulla pystyy kyllä haarukoimaan, onko se kotimaista, Risto Niilimäki kertoo.
Suomen Mehiläishoitajain liitto kantaa huolta siitä, että maailmalla yleistynyt hunajahuijaus kantautuu Suomeen. Niilimäki tuo esiin myös toisen näkökulman. Mitä vähemmän suomalaisella hunajalla on menekkiä, sitä vähemmän mehiläistarhaajat pitävät mehiläisiä. Mitä enemmän Suomessa on mehiläisyhdyskuntia, sitä enemmän on luonnossa pölyttäjiä.
– Mehiläisten päätyöhän on pölyttäminen, Niilimäki muistuttaa.
Kuningatar-purkki pitää pintansa
Tamperelaisessa makuraadissa ja akaalaisessa K-Supermarketissa on huomattu, että kuningatar-etiketillä varustettu pakkaus koetaan edelleen turvallisimmaksi. Purkki vakuuttaa, koska se on pysynyt samannäköisenä kymmeniä vuosia. Purkkimallia käyttävät lukuisat suomalaiset mehiläistarhaajat ja hunajan pakkaajat.
Markkinointiväki on tiedostanut purkin vetovoiman ja sen mielikuvalla kaupataan myös tuontihunajaa.
–Joskus pakkaus voi erehdyttävästi olla kotimaisen hunajan näköinen, K-kauppias Satu Kettunen toteaa.
Vitamiinimässäily otti kirin
Koronan levittyä Suomeen myös ravintolisien myynti lähti lentoon. Vitamiinikauppa kasvoi hunajaakin hurjemmin. Keskolla varsinkin D-vitamiinin myynti ryöpsähti.
– [D-vitamiinin] myynti on viime vuoden osalta lisääntynyt noin 60 prosenttia edellisestä vuodesta, myyntipäällikkö Aki Erkkilä Keskosta kertoo.
S-ryhmässä nähtiin sama ilmiö. Myyntipäällikkö Juhani Haaran mukaan ravintolisien myynti kasvanut viime vuonna 15 prosenttia ja vitamiinien myynti peräti yli 30 prosenttia.
–Erityisesti C- ja D-vitamiinien kysyntä ovat kasvanut koronatilanteen vaikutuksesta, kertoo myyntipäällikkö Juhani Haara SOK:n Marketkaupan ketjuohjauksesta.