Olo on hyvin turhautunut, sanoo Etelä-Suomessa asuva 25-vuotias Sofia. Hän on yksi psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron mahdollisista uhreista.
– Varsin todennäköisesti olen siinä joukossa, joiden potilas- ja henkilötiedot on varastettu. Näin minulle on Vastaamosta kerrottu, kun olen ollut sinne yhteydessä.
Tässä jutussa Sofia ei esiinny omalla nimellään, koska asiat, joista hän puhuu, ovat henkilökohtaisia.
Sofia oli Vastaamon asiakkaana kahdella paikkakunnalla vuosina 2016–2018. Hänen kokemuksensa Vastaamosta ja sen terapeuteista on myönteinen.
– Siitä ajasta ei ole mitään pahaa sanottavaa.
Varsinkin nuorelle ihmiselle verkossa olevat kuvat ovat yksi tärkeä osa identiteettiä.
Sofia, Vastaamon asiakas
Jotain alkoi tapahtua Sofian sähköpostitilillä lokakuuussa jo ennen kuin Vastaamon tietomurto tuli julkisuuteen.
– Sähköpostini sujettiin. Saamani ilmoituksen perusteella syynä sulkemiseen oli jonkinlainen liikehdintä epämääräisillä sivuilla.
Sofia ei tietenkään osannut yhdistää asiaa laajempaan tietomurtoon saati siihen, että hänen henkilötietonsa oli ehkä varastettu. Epäily kuitenkin heräsi, kun tieto Vastaamon tietomurrosta tuli julkisuuteen lokakuun 21. päivänä.
Sofia ei tiennyt, oliko hän saanut kiristysviestiä, koska hänen sähköpostinsa oli kiinni. Hän oli kuitenkin heti yhteydessä Vastaamoon.
– Sieltä kerrottiin, että murto osuu siihen ajankohtaan, jolloin olen ollut asiakkaana, muistelee Sofia vajaan neljän kuukauden takaisia tapahtumia.
Marraskuun lopulla alkoi näyttää entistä todennäköisemmältä, että Sofia on tietomurron uhri. Myös hänen Instagram-tilinsä suljettiin “epämääräisen liikehdinnän” vuoksi.
Sofia ymmärsi heti, että hänet oli hakkeroitu.
Korona lisäsi tuskaa
Alkoi soittorumba ja aikaavievä, välillä hyvinkin turhauttavalta tuntunut asioiden selvittely.
Kiireellisimpinä toimenpiteinä Sofia teki omaehtoisen luottokiellon ja jätti rikosilmoituksen poliisille.
– Ensimmäisten viikkojen ajan oli paniikki päällä.
Tilannetta ei helpottanut se, että korona muutti arkea. Yksin asuvalle nuorelle naiselle tietomurron jälkeinen aika on jäänyt mieleen raskaana.
Kun olisi edes joku taho, joka osaisi sanoa edes jotakin, mutta ei niitä oikein ole.
Sofia, Vastaamon asiakas
Sofia uskoo silti olevansa paremmassa asemassa kuin moni muu tietomurron uhri.
Hän tuntee myötätuntoa niitä uhreja kohtaan, jotka ovat alttiita ahdistumaan ja joille tieto potilastietojen päätymisestä Tor-verkkoon on tullut vaikeassa elämäntilanteessa.
Sofialla itsellään terapia-ajasta on kulunut jo aikaa.
– Minulla on ollut myös valmiuksia selvitellä asioita, vaikka en mikään asiantuntija olekaan.
Ihmisiä on kannateltu
Kun tietomurto paljastui ja uhrit alkoivat saada kiristysviestejä sähköpostiinsa, moni kääntyi hädässään Rikosuhripäivystyksen (RIKU) puoleen.
– Rikos on niin poikkleuksellinen ja kosketti niin valtavaa näärää ihmisiä, että oli syytä toimia nopeasti. Onneksi henkilökuntamme oli hereillä, kun yhteydenottoja alkoi tulla, toteaa Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.
Keskusteluapua tarjosivat muutkin, muun muassa kirkko ja SPR.
– Ahdistusta on ollut paljon, ja ihmisiä on jouduttu kannattelemaan.
Åberg huomauttaa, että ihmiset ovat olleet ja ovat edelleen myös eri tilanteissa. Toiset ovat saaneet Vastaamosta viestin, että heidän tietonsa on varastettu kun taas toiset ovat saaneet tiedon, että he kuuluvat mahdollisesti tietomurron uhreihin.
Olkoon kysymys tiedosta tai epäilystä, stressi on suuri.
– Se, että arkaluonteisia potilastietoja vuodetaan julkisuuteen, on erittäin traumaattista.
Tiedon tarve valtava
Rikosuhripäivystyksessä on korostunut tietomurron uhrien tarve saada tietoa ja neuvoja. RIKU:n sivuille on koottu kattava tietopaketti, jossa kertrotaan miten pitää toimia, jos tietoja on vuodettu verkkoon.
RIKU on myös julkaissut laajan artikkelin, jossa selvitetään, miten Vastaamo-tapaus etenee uhrin näkökulmasta.
– Tiedon jakamiseen on panostettu. Uskon, että se on helpottanut tilannetta.
Leena-Kaisa Åberg kertoo, että yhteydenottoja Vastaamon tiimoilta on alkuruuhkan jälkeen tullut tasaiseen tahtiin. Yhteydenotot ovat yksittäisiä, mutta niitä tulee edelleen jatkuvasti.
Ahdistusta on ollut paljon, ja ihmisiä on jouduttu kannattelemaan.
Leena-Kaisa Åberg, Rikosuhripäivystys
– Yhteydenotot liittyvät rikosprosessiin ja vahingonkorvauksiin, myös ryhmäkanneasiat pohdituttavat.
Kysymyksiä on auki vielä tuskastuttavan paljon, muun muassa se, onko Vastaamo rikkonut tietosuoja-asetusta ja kuinka pahasti Vastaamon hakeminen konkurssiin mutkistaa uhrien mahdollisuuksia saada mahdollisia vahingonkorvauksia Vastaamolta.
Piinaavaa odottelua
Sofia toivoo jossakin vaiheessa saavansa vahingonkorvauksia. Hän on kuitenkin realisti eikä odota, että asiat tapahtuisivat kovin nopeasti, kun uhrejakin rikoksessa on kymmeniä tuhansia.
Nyt hän sanoo lähinnä tarkkailevansa, mitä tapahtuu ja noudattaa Rikosuhripäivystyksenkin neuvoa, jonka mukaan tässä vaiheessa uhri voi lähinnä seurata poliisin tiedotusta ja odottaa mahdollisia ohjeita.
Poliisista ei ole kuulunut mitään rikosilmoituksen tekemisen jälkeen.
– Olen kyllä ajatellut jossain vaiheessa olla poliisiin yhteydessä, ellei mitään ala kuulua.
Poliisin viesti tietomurron uhreille on edelleen, että kärsivällisyyttä tarvitaan.
– Rikostutkintana tämä on vaativa ja sen suorittaminen menestyksellisesti vaatii, että se tehdään huolellisesti, toteaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisista.
Tammikuun tietovuoto toi lisää ilmoituksia
Poliisille on tähän mennessä tehty Vastaamon tietomurtoon liittyen vähän alle 25 000 rikosilmoitusta. Rikosilmoitusten saapuminen on syksyisen alkurysäyksen jälkeen hidastunut.
Leponen kertoo, että tammikuun lopussa ollut tietovuoto internetissä herätti jälleen Vastaamon asiakkaita ja poliisille tehtiin alkuperäisestä asiasta noin sata rikosilmoitusta.
Poliisille on tullut tietomurron uhreilta joitakin tutkinnan etenemiseen liittyviä yhteydenottoja.
Marko Leponen rauhoittelee. Vaikka poliisista ei vielä kuuluisi mitään, ei se tarkoita, että asia ei olisi hoidossa.
– Jokaisen rikosilmoituksen tehneen asia on saatettu mukaan prosessiin, joten poliisi on yhteydessä aikanaan, kun sen aika esitutkintaprosessissa koittaa.
Tulevaisuuden huolet
Sofian kannalta parasta olisi, että poliisitutkinnan etenemisen myötä hän saisi joskus varmuuden, mitä hänen tiedoilleen on tapahtunut. Itse hän ei ole lähtenyt onkimaan tietojaan verkosta.
– Olen ymmärtänyt, että jos niin tekisi, sekin olisi rikos.
Tulevaisuutta ajatellen Sofiaa huolestuttaa enemmän henkilötunnuksen varastaminen kuin potilastietojen vuotaminen julkisuuteen.
– Vaikka asiakaskäynnit ovat hyvin henkilökohtaisia ja vaatii rohkeutta puhua niistä avoimesti, oletan, että ne muistiinpanot, joita asiakaskäynneistäni on tehty, ovat hyvin simppeleitä.
Henkilötunnuksen vaihtamista hän on miettinyt ja aikoo senkin suhteen seurailla tilannetta: helpottaako eduskunnan käsittelyyn tuleva lakimuutos henkilötunnuksen vaihtamista siinä määrin, että siihen on järkevää ryhtyä.
Kun edes joku osaisi sanoa jotakin
Sofian puheessa toistuu kerta toisensa jälkeen sana turhautuminen. Lokakuun jälkeen seinä on tullut eteen monta kertaa.
Sofiaa harmittaa moni asia. Hänelle esimerkiksi Instagram-tilin hakkerointi oli kova paikka ja erityisesti kiukuttaa se, että suljettua tiliä ei voi poistaa.
– Tein tietenkin uuden tilin, mutta vanha suljettu tili on ja pysyy verkossa. Varsinkin nuorelle ihmiselle verkossa olevat kuvat ovat yksi tärkeä osa identiteettiä.
Sofia sanoo viime kuukausina kaivanneensa monta kertaa asiantuntevaa ihmistä langan toiseen päähän. Tai edes ylipäätään ihmistä, jolta voisi kysyä.
Hän kertoo tietäneensä, että verkossa asiat on automatisoitu, mutta silti hänelle on ollut jonkinlainen yllätys, että palveluntarjoajien kanssa asioita pääsee hoitamaan vain lomakkeiden kautta.
– Ne ovat valmiita lomakkeita, ja jos et pääse siitä eteenpäin, olet oman onnesi nojassa. Missään ei ole ihmistä, johon voisi ottaa yhteyttä.
Hakkerointia selvitellessään Sofia soitti jo Kyberturvallisuuskeskukseenkin, mutta laihoin tuloksin. Sieltäkin sanottiin, että ihan turha tehdä ilmoitusta, jos asia ei lomakkeen avulla etene.
– Kun olisi edes joku taho, joka osaisi sanoa edes jotakin, mutta ei niitä oikein ole.
Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.