Utsjoella kasvanut Áile-Risten Holmberg muutti kaupunkiin jo nuorena. Siellä hän huomasi nopeasti, ettei ole samanlainen kuin muut nuoret. Saamelaisuutta ei välttämättä näe päällepäin. Holmbergin kohdalla se kuitenkin paljastuu hänen nimestään, joka poikkeaa suomalaisista nimistä.
Kaverit saattoivat pilailla hänen saamelaisuudellaan, eikä hän nuorena uskaltanut sanoa vastaan.
– Kerran menin juhliin, ja siellä joku sanoi kuulleensa, että olen saamelainen ja miettineensä, tulenko paikalle porolla jotkin kummalliset tossut jalassa laulaen "hololoo". Silloin ajattelin, että olen kaikkien outojen ihmisten keskellä vain jokin pilailun kohde.
He olivat omasta mielestään hauskoja, mutta Holmberg koki pilailun ikävänä.
– Muistan esimerkiksi, kun olimme istumassa iltaa ja halusin kuunnella jotain hyvää musiikkia. Laitoin Sofia Jannokin kappaleen, ja he purskahtivat täyteen nauruun. Minä en voinut ymmärtää, mitä hauskaa siinä kappaleessa oli.
Holmberg kertoo joutuneensa usein yksin puolustamaan itseään suomalaisten keskuudessa. Tavallisesti hänelle vastattiin, ettei hän voi niin pienistä asioista pahoittaa mieltään. Hän on huomannut, miten vähän ihmiset tietävät saamelaisten kokevan rasismia.
Jotkut tilanteet saivat Holmbergin niin surulliseksi, että hän vetäytyi muiden silmistä yksin itkemään. Pyyhittyään kyyneleet hän jatkoi illanviettoa yhdessä pilkkaajiensa kanssa. Hän olisi toivonut kavereidensa puolustavan häntä ja ymmärtävän, miksi tilanteista tuli paha mieli.
– Ajattelin heidän olevan minulle todella tärkeitä ystäviä. Vanhempana aloin pohtia, olivatko he edes niin hyviä ystäviä, jos eivät halunneet edes tietää taustastani mitään.
Valtaväestön tiedot perustuvat tavallisesti stereotypioihin
Holmberg ei suinkaan ole ainoa, joka on kokenut syrjintää ja rasismia saamelaisalueen ulkopuolella.
Viime viikolla oikeusministeriön julkaisemassa Saamebarometri 2020 (siirryt toiseen palveluun) -selvityksessä tulee esille, että kolmasosa kotiseutualueen ulkopuolella asuvista saamelaisista on kokenut saamen kielten vuoksi syrjintää, ennakkoluuloja ja häirintää.
Vaikka kielibarometri selvittikin saamea äidinkielenään puhuvien kokemuksia tilanteista, joissa syrjintä on tapahtunut saamen kielten vuoksi, tuli tutkimusvastausten avoimissa kommenteissa esille, että kielen sijaan tai sen lisäksi syrjintä on liittynyt etnisyyteen.
Lapin yliopiston tohtorikoulutettava Tuuli Miettunen näkemyksen mukaan rasismi saamelaisia kohtaan perustuu paljolti siihen, että saamelaiset ovat melko näkymättömiä nyky-yhteiskunnassa. Asia tuli esille Miettusen opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemässä selvityksessä peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisten oppimateriaalien saamelaistiedosta (siirryt toiseen palveluun).
– Selvitystyössä tuli esille, että oppimateriaaleista puuttuu todella paljon tietoa saamelaisista. Sen lisäksi ne tiedot, jotka siellä ovat, perustuvat vanhoihin, toisinaan myös rasistisiin stereotypioihin, Miettunen kertoo.
Esimerkiksi historian oppimateriaalissa saamelaisista kerrotaan esihistorian osuudessa, mutta saamelaisten nykytilanteesta ei ole tietoa. Se vahvistaa Miettusen mukaan stereotypiaa, että saamelaiset ovat muinainen ihmisryhmä.
– Kun oikeat tiedot puuttuvat, se monella tapaa vahvistaa ja antaa tilaa rasistisille stereotypiolle. Myös suomalaisilla oppilailla on oikeus saada oikeaa ja asiallista tietoa saamelaisista.
Miettusen tutkimissa oppimateriaaleissa rasistiset stereotypiat näkyvät sekä siinä miten saamelaisista kirjoitetaan, että myös kuvissa.
– Kuvat olivat hyvin stereotyyppisia, esimerkiksi kuvia likaisista shamaaneista. Stereotypiat ja rasismi tulevat hyvin selvästi esille kuvien kautta, Miettunen kertoo.
Ministeriöiden ja saamelaiskäräjien johtajat lausuvat vihapuhetta vastaan
Norjan, Ruotsin ja Suomen ministerit ovat tietoisia saamelaisten kokemasta syrjinnästä ja rasismista. Ministerit, jotka edistävät saamelaisten asioita, ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat tekivätkin äskettäin yhteisen julkisen lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jossa he painottavat, että on tärkeää taistella saamelaisten kokemaa rasismia vastaan.
Lausunnon mukaan vihapuheella voi olla vakavia seurauksia niin yksittäiselle henkilölle kuin koko yhteisölle ja yhteiskunnalle.
Áile-Risten Holmberg kokee, että rasismi ja vihapuhe ovat vaikuttaneet hänen itsetuntoonsa. Hän on kuitenkin varautunut, että joutuu kokemaan niitä vastaisuudessakin. Saamelaisuuttaan hän ei silti halua enää piilottaa.
– Olen kokenut todella paljon rasismia ja varmasti tulen kokemaan sitä vielä tulevaisuudessa, koska olen saamelainen. Se tulee esille, koska se on identiteettini ja se, kuka olen. En halua enää piilottaa sitä, eikä minun tarvitsekaan, hän toteaa.
Holmbergilla on yksi neuvo nuorille ja kaikille, jotka joutuvat kokemaan rasismia arkipäivässään. Hän muistuttaa, että sellaista ei tarvitse kestää, eikä kukaan ole yksin sellaisten kokemusten kanssa.
– Nouse ja kävele pois, ja tiedä, että et ole tehnyt mitään väärää. Muut ovat tehneet vääryyttä sinulle, sanoo Áile-Risten Holmberg.