Pekka Turunen ei ehdi laittaa kunnolla siimaa takaisin reikään, kun kala jo nappaa kiinni. Reiästä nousee pikkuinen ahven.
Turunen taittaa ahvenelta niskat nurin ja heittää kalan istuimen alla olevaan astiaan. Pilkkipöntössä pikkukaloja on jo reilu 20 kappaletta.
Lappeenrantalaiset kalakaverukset Vesa Poutanen ja Pekka Turunen ovat pilkillä lähes aina kun aikaa löytyy.
Molemmat miehet ovat pitkän linjan kalamiehiä. Vesa Poutaselle värikoukkupilkkiminen on tuttua puuhaa jo parinkymmenen vuoden takaa. Pekka Turunen on vasta tänä talvena opetellut pilkkimään ilman syöttiä.
– 40 vuotta olen kalastanut ja tänä talvena opin. Vesa Poutanen antoi hyvät vinkit, kun käytiin yhdellä pienellä järvellä pilkkimässä.
Oikean värinen koukku löytyy vain kokeilemalla, siksi pilkkijällä on hyvä olla mukana monen värisiä koukkuja.
Yleensä Poutanen pilkkii kolmehaaraisella värikoukulla matalassa vedessä Saimaalla.
– Kun ongitaan pientä ahventa matalassa vedessä, niin silloin tämä on hyvä peli. Sitten kun mennään syvemmälle, pitää olla isompi pilkki ja tapsi sekä mormuska ja toukka syöttinä, valaisee Vesa Poutanen.
Poutasen onki eroaa tavallisesta pilkkiongesta. Se on pieni, kevyt ja suora. Tekniikalla on iso merkitys, kun pilkitään pelkällä värikoukulla.
– Ongen pitää olla pienessä liikkeessä koko ajan. Kun kala nykäisee, niin pitää heti nykäistä vastaan. Ei pidä jäädä odottamaan sitä toista nykyä, jos meinaa saada kalan ylös, kertoo Vesa Poutanen.
Tämä on mielenkiintoinen harrastus näin matalassa, toteaa Pekka Turunen.
Moni pilkkijä käyttää apunaan kaikuluotaimia tai digitaalisia karttoja hyvän kalapaikan löytämiseksi. Ilman niitäkin pärjää.
– Niemenkärjet, heinikonlaidat, saarten rantapenkat ja paikat luotojen vierestä, sieltä yleensä kaloja saa, neuvoo Vesa Poutanen.
Pari tuntia reilun 10 asteen pakkasessa toi miehille lähes viiden kilogramman yhteissaaliin.
–Pienet ahvenet sopivat hyvin pottikaloiksi, sanoo Vesa Poutanen.
Pekka Turunen puolestaan pistää pienet kalat purkkiin oman salaisen mausteliemen kanssa.