Kol’tankul’tuurufondu on suannuh kaikkiedah 200 000 euron abudengat Suomen kul’tuururahastospäi. Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle – kielipezäspäi školah -projektu sai abudengat kahtekse vuottu kol’tansaamelazien lapsien da nuorien omakielizen školatroppazen tugemizeh niškoi da kol’tansaamenkielizen školaopastuksen kehitändäh näh. Projektan finansiiruičendu on suuri iloviesti nenga 300 pagizijan kol’tansaamen kieliyhtehistöle.
Kol’tankul’tuurufondan aziimies Mari Korpimäki sanou, gu kol’tansaamenkielizet kielipezät libo kielikylyy tariččijat päivykoit ruatah jo hyvin Ivalos da Sevettijärvel. Vaigevuttu roihgi vaste päivykoin jälles.
– Kielipezäs lapset opastutah kol’tansaamen kieleh ylen hyvin. Nygöi probliemannu on se, gu kielitroppaine katkieu, konzu lapset mennäh školah, nenga sanou Korpimäki.
Sluadniekkuopastajat abuniekoinnu lapsien opastundas
Kol’tansaamen kieli iellehgi on ylen varavonalaine. Suuri vuitti kol’tansaamelazis aiguhizis ei malta lugie libo kirjuttua omal kielel, sendäh gu kirjukieldy on ruvettu kehittämäh da opastamah sih školah vaste 1970-luvul. Nygözel aigua kol’tansaamenkielizien lapsien oigevus suaja kol’tansaamenkielisty opastustu ei tävvy.
Projektah niškoi on planiiruitu uvvenluaduine opastundan malli. Tavoittehennu on, gu lapset voidas kol’tansaamenkielizen sluadniekkuopastajan vuoh suaja opastustu äijäs opastunduainehes.
Projektan hantuzis opitah sluadniekkuopastajuttu sego kehitetäh opastusmaterjualua da ruadotaboi, kuduat annettas mahtuo kol’tansaamenkielizen opastuksen todevuttamizeh.
Mostu mallii aijemba ei ole opittu saamelazes opastukses, nenga sanou ičegi kielen opastai, kol’tansaamen kielijavoston paginavedäi Tiina Sanila-Aikio.
– Tahtonemmo, gu kol’tansaamen kielenopastus kehittys, pidäy tämä askel luadie. Sluadniekkuopastajan malli roih školile da kunnile avukse, uskou Sanila-Aikio.
Pyrgimyksenny on sežo kehittiä varavonalazeh kieleh niškoi ainehenopastustu, kudamua enne ni vouse ei ole olluh.
– Gu kol’tansaamen kieli eistys edehpäi da voizimmo tarita lapsile mahtoloi levendiä omua kielenmaltuo kielenopastuksen ulgopuolele, on ainehopastuksen kehitändy ylen tärgei dielo, painottau Sanila-Aikio.
Tavoittehennu lujembi kol’tansaamenkieline opastundutroppaine Suomes
Jo tuliel kuul otetah ruadoh kaksi sluadniekkuopastajua, da nenga piästäh algamah terväzeh.
– Tuliel sygyzyl meil verkosto roih valmis. Sit roimmokseh jo ravies ruavos. Piäzemmö luadimah opastusmaterjualua yhtes opastajienke juuri sit tilandehes da ottajen huomavoh net toivot, midä opastajil roih, sanou Mari Korpimäki Kol’tankul’tuurufondaspäi.
Vahnembat äijäl tahtotah keräle kol’tansaamenkielizen školatroppazen luajindah. Tarkoituksennu on paiči muudu sellittiä, mindäh vuitti vahnembis ni vouse ei valliče omile lapsile kol’tansaamenkielisty opastustu.
Suomen kul’tuururahasto jagoi miärydengua äijile saamelazile toimijoile
Suomen kul’tuururahasto andoi saamelastu kul’tuurua tugijoile projektoile kaikkiedah kymmene abudengua.
Kol’tankuul’tuurufondan abudengoin ližäkse professoru Arja Rautio da ruadojoukko, kuduah kuulutah saamelazet, suomelazet da kanadalazet tutkijat, suau 100 000 euron abudengat saamelazien poronhoidajien hyvinvoindua da väinvaroi sellitettäväh tutkimukseh niškoi.
Saamelazen käziruavon yhtistys Sámi Duodji ry suau 22 000 euruo Saamelaine kul’tuuru taijonnu Utsjoven hoidolaitoksih -projektah näh. Tugi juatah Taiduo hoidolaitoksih -abudengannu.
Sevettijärven pravoslaunoile kalmoile annetah ilmai pakičustu 4 000 euruo jägälän ostandah niškoi. Tämän summan vuoh kohendetah vuozi tagaperin poroloin täh kalmoil roinnuzii vahingoloi porojen vuosi sitten hautausmaalla aiheuttamia tuhoja.