– Save Salla, save the planet.
Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen katsoo suoraan kameraan videolla, joka on tavoittanut sosiaalisessa mediassa jo 250 miljoonaa ihmistä.
Ilmastonmuutoksen vastaisessa kampanjavideossa (siirryt toiseen palveluun) Sallan kunta kertoo tavoittelevansa 2032 kesäolympialaisia. Videon pointti ei kuitenkaan ole todellinen kisaehdokkuus, vaan huoli arktisen alueen ja koko maapallon tulevaisuudesta.
– 2032 on se käännekohta. Jos Salla on silloin paras paikka järjestää kesäkisat, niin on menty pahasti pieleen, tiivistää videolla esiintyvä sallalainen Timo Tuuha.
Save Salla -video voi tuntua hauskalta vitsiltä, mutta sen tarkoitus on suurempi: pieni kunta voisi tehdä vaikka kaikki ilmastoteot mitä tehtävissä on, mutta silti sen vaikutus koko Suomen mittakaavassa jäisi lähes häviävän pieneksi.
Maailmanlaajuisesti leviävällä kampanjavideolla kunta ottaa kokoaan suuremman roolin.
– Tietoisuuden lisääminen isossa mittakaavassa on hirveän merkityksellistä työtä. Sitä ei tehdä vain sallalaisille – ilmastokysymys on laajempi kysymys. Tarvitaan koko yhteiskunnan ajattelutavan ja toimintatavan muutosta, sanoo kuntaliiton ympäristö- ja ilmastoasioista vastaava johtaja Miira Riipinen.
Kunnilla on kovat tavoitteet
Sallan maailmanlaajuinen ilmastokampanja on esimerkki siitä, että kun kunnissa tartutaan ilmastoasioihin, tavoitteet voivat olla hyvinkin kunnianhimoisia.
Suomi on saanut huomiota maailmalla tavoittelemalla hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mutta monissa kunnissa tavoite on vielä tiukempi.
– On laskeskeltu, että yli puolet suomalaisista asuu kunnissa jotka tähtäävät hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Eli ne noin puolet kunnista, joissa ilmastotavoitteita on valtuustotasolla asetettu, ovat hyvin kunnianhimoisia, sanoo Miira Riipinen.
Kunnilla onkin keskeinen rooli ilmastotyössä. Niissä tehdään viikoittain lukemattomia päätöksiä, jotka koskevat jokaista suomalaista. Kuntien etu valtioon nähden on, että toiminta on lähempänä ihmisten arkea, sanoo Kuntaliiton asiantuntija Pauliina Jalonen.
– Jos otetaan esimerkiksi kansainvälinen ilmastopolitiikka, kunnilla on tärkeä rooli palastella isoa kuviota ymmärrettäväksi, Jalonen sanoo.
Arkipäivän ilmastoratkaisuja janotaan
Toinenkin esimerkkikunta tästä löytyy sekin pohjoisesta: Ii. Kunta teki kymmenen vuotta päätöksen luopua öljyn käytöstä lämmityksessä ja on sen jälkeen kerännyt kansainvälistäkin kuuluisuutta (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) ympäristöteoillaan.
Satsaukset maalämpöön, jätteiden vähentämiseen ja vaikkapa sähköautoiluun ovat ilmastotyötä arkipäivän tasolla. Niitä on käyty ihmettelemässä brittien yleisradioyhtiö BBC:n lisäksi kymmenistä kansainvälisistä mediataloista.
– Ei olis ikinä uskonut, että tällainen tulee kun 10 vuotta sitten tätä mietittiin. Se kuvastaa maailman tarvetta löytää konkreettisia ratkaisuja, sanoo kunnanjohtaja Ari Alatossava.
Iissä ja monissa muissa kunnissa kehitettyjä ratkaisuja jaetaan toisinaan mielikuvituksellisestikin nimetyissä yhteistyöelimissä, kuten Hinku- tai Fisu-verkostoissa.
– Verkostoissa opitaan toisilta ja hyödynnetään muiden tekemää työtä. Selkeästi kuntien rooli on myös huomattu, mikä näkyy kansallisessa keskustelussa ja ilmastopolitiikan valmistelussa, Pauliina Jalonen sanoo.
Sallan kesäkisakampanja oli esillä Ylen Aamussa tiistaina 16.2. Voit katsoa jutun klikkaamalla kuvaa alta.
Ilmastohuoli on hiipinyt sallalaistenkin arkeen
Kunnanjohtaja Erkki Parkkisen mukaan Sallan kampanjavideo on huomioitu jo ainakin 61 maassa (siirryt toiseen palveluun) (The New Daily, Australia) ja yli 800 nettiartikkelissa (siirryt toiseen palveluun) (The Guardian). Sometavoittavuus lasketaan sadoissa miljoonissa, eivätkä televisio- ja radiojutut ole siinä luvussa mukana.
Näkyvyys ei tehne pahaa pienelle itälappilaiselle kunnalle, mutta Parkkinen vakuuttaa että kärki ei ole kuntamarkkinoinnissa vaan ilmastossa.
– Me tehdään täällä pieniä ja isoja tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tässä tuli mahdollisuus olla esimerkiksi maailmalle ja saada ihmiset ja yritykset tekemään asioita. Se näkyy sitten täällä pohjoisessakin.
Videon viesti saa kannatusta myös monilta kuntalaisilta.
– Olemme tottuneet neljään vuodenaikaan, ja jos niistä joutuu luopumaan, niin se on ihan hirveää. Kun ajattelee esimerkiksi talvia, niin ne eivät ole enää samanlaisia keskenään, 40 vuotta Sallassa asunut Paula Virkkula sanoo.
Pinja Vuonnalan mielestä video vetoaa huumorillaan varsinkin nuoriin, sillä taustalla on vakava kannanotto luonnon puolesta, ilmastonmuutosta vastaan.
– Se on hauska video, mutta herätti kyllä paljon ajatuksia. Meidän kaikkien pitäisi herätä miettimään kuinka täällä maailmassa toimitaan, Vuonnala miettii.
"Antaa uskoa siihen, että pakkaset pysyvät"
Globaalissa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa vajaan 3500 asukkaan Sallalla tai alle 10 000 asukkaan Iillä ei päästöjen vähentämisessä voi olla kokoaan suurempaa merkitystä.
Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava muistuttaa kuitenkin, että esimerkin näyttämiselle – ja aivan konkreettisille ilmastoteoille – on yhä tarvetta.
– Keskiverto suomalainen rasittaa ilmastoa 10 tonnilla hiilidioksidia vuosittain, kun kestävä taso olisi 2,5 tonnia. Meidän elämäntapa rasittaa luontoa paljon, ja meillä on vielä paljon tehtävää.
Kunnanjohtaja Erkki Parkkisen mielestä kisahakemusvideosta tullut palaute osoittaa, että kampanjan viesti on tavoittanut ihmiset oikealla tavalla. Vakava asia ei jäänyt huumorin jalkoihin.
– Palaute on ollut sellaista, että emme halua että Salla voi järjestää ne kisat. Se lämmittää sydäntä ja antaa uskoa siihen, että pakkaset pysyvät tulevaisuudessakin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin 18.2. kello 23 saakka.