Patrick Tiainen perusti uuskarismaattisen Uskon sana / Word of Faith Finland -seurakunnan parikymppisenä. Hän oli saanut asiasta näyn opiskellessaan armeijan jälkeen raamattukoulussa Keniassa.
Word of Faith –liike liitetään yleensä niin sanottuun menestysteologiaan, johon evankelis-luterilainen kirkko suhtautuu kriittisesti.
Tiaisen usko oli kuitenkin vahva, kunnes hän irtisanoutui seurakunnan johdosta henkilökohtaisten ongelmien ja uupumuksen vuoksi. Nyt miehestä on julkaistu Yle Areenassa ruotsinkielinen dokumentti. Se on tekstitetty suomeksi.
Toimittuaan kolme vuotta uuskarismaattisen liikkeen pastorina Patrick Tiainen romahti ja päätyi psykiatriseen päivystykseen.
Siellä hän kertoi, ettei ole nukkunut kolmeen yöhön eikä tunne kehonsa rajoja, ja että hän pettää vaimoaan miehen kanssa.
Psykiatrisessa hoidossa Tiainen kertoi, kuinka läheiset halusivat häätää hänestä homoseksuaalisuuden pahan hengen. Tiainen oli sanoutunut irti tehtävästään seurakunnan johtajana eikä tietänyt enää, minne oli matkalla.
Tiainen on kiitollinen siitä, että hänet otettiin vakavasti ja häntä autettiin taas ankkuroitumaan todellisuuteen. Silti hän muistaa myös otsikot: "Pastori eli kaksoiselämää – Tiainen jättää seurakunnan".
Lue seuraavaksi: Uskon sana -seurakunnan perustanut Patrick Tiainen erosi kirkkonsa johdosta
Sairaalassa vietetyn ajan jälkeen mies havahtui siihen, ettei hänen karismaattisissa piireissä hankkimallaan koulutuksella ja papereillaan ollut mitään arvoa tavallisessa yhteiskunnassa.
– Kuten kenialaisen ministeriön leimalla. Se ei merkinnyt enää mitään – olin epäonnistunut täydellisesti, sanoo Tiainen, joka oli mukana perustamassa maahan kristillistä koulua.
Lue myös: Keniassa saarnaava Patrick: Ihmeet kantavat yli yksinäisten päivien
Mies otti uuden suunnan: haki ja pääsi hätäkeskuspäivystäjätutkintoon Kuopion pelastuslaitokseen. Opintojen aikana ja työskennellessään lopulta uudessa ammatissa Turussa hän pystyi käsittelemään sitä, mitä oli tapahtunut ennen romahdusta vuonna 2017.
Rippileiri oli käänteentekevä kohta Tiaisen elämässä. Siihen asti häneltä oli puuttunut yhteys.
Leirillä hän myös huomasi nauttivansa esiintymisestä. Toisten edessä seistessään aistii jännitteet, joita rippileirillä on ilmassa valtavasti, sanoo Tiainen.
– Sitä ajattelee, että jaahas: tuolla nurkassa istuvat ne, jotka ovat kiusanneet minua. Tuolla kauempana on luokkakavereita ja eturivissä uskovaisia.
Jo tuolloin, 14-vuotiaana, Tiaisesta oli hienoa ottaa johtajan rooli ja yrittää luoda ymmärrystä eri ryhmien välille.
Rippileirillä hän myös kertoi olevansa homo. Koska sitä pidettiin silloin vakavana syntinä, Tiainen alkoi kulkea kahta rinnakkaista matkaa.
– Toisella niistä lähestyin Jumalaa ja toisella taistelin itseäni vastaan voidakseni jonain päivänä mennä naimisiin ja elää heteronormatiivista elämää.
Myöhemmin Tiainen menikin naimisiin. Samaan aikaan hän piti yhä intensiivisempiä ja kovaäänisempiä saarnoja seurakunnassaan.
– Vahvat tunteenpurkaukset pitivät minut käynnissä.
Kun Tiainen nyt muistelee aikoja Word of Faith Church Finlandissa, jota oli itse perustamassa, hän kaipaa sieltä monia asioita. Yhteistä tekemistä kirkon siivoamisesta tuolien asetteluun ja kirkkokahveille leipomiseen.
– Olin ystävien ympäröimä: me kutsuimme toisiamme siskoiksi ja veljiksi. Mutta samaan aikaan uhrasin itseni täysin enkä huomannut, kuinka ylitin omat rajani.
Lue myös: Nuorimies perusti uskonnollisen yhdyskunnan – sai kannattajien lisäksi tappouhkauksia
Uhkaukset eivät lannista nuorta saarnaajaa – "Jokaisen uhkauksen takana on avunhuuto"
Tiainen paahtoi eteenpäin sekä seurakunnan että 180 oppilaan raamattukoulun parissa.
Hän piti kokouksia ympäri Suomen.
– Saatoin suunnitella niin, etttä yhtenä päivänä olin Lappeenrannassa, seuraavana Oulussa ja sitten Helsingissä. Se oli yhtä ajamista.
Lue seuraavaksi: Kokkolan pasuuna haluaa pelastaa koko Suomen Jeesukselle
Romahdus tuli parkkipaikalla, kun Tiainen oli menossa ostamaan kertakäyttökuppeja seurakunnan tilaisuuteen.
– Mitä minä teen? Olen rakentanut vankilan: luvannut paljon ja suuria asioita, mutta nyt kyse ei ole enää vain minusta, vaan olen vastuussa monesta muustakin ihmisestä, mies pohti.
Kaiken muun ohella Tiainen oli tavannut miehen, joka näki tämän väsymyksen.
– Hän kykeni rakastamaan minussa sitä, mitä itse pelkäsin. Toisaalta olin uskoton, mutta toisaalta löysin jotain, mikä oli uskomattoman totta. Kaksi maailmaa törmäsi.
Tiainen kuvaa suhdetta kokemukseksi, joka eheytti ja tuki häntä sekä ennen romahdusta, sen aikana että jälkeen – irtisanoutumisen ja avioeron keskelläkin.
Suhde kuitenkin päättyi, kun opinnot pelastusopistossa olivat ohi ja Tiainen muutti Naantaliin töiden takia.
– Sitten olin yksin.
Yksinäisyyttä hän kuvaa helvetiksi, jossa ihminen joutuu kohtaamaan pahimmat pelkonsa. Tiaiselle pahinta oli ymmärtää, kuinka syvästi hän oli loukannut muita ihmisiä.
– Kuinka kovasti taistelinkaan itseni kanssa, minulla oli aina ollut velvollisuus olla rehellinen. Kesti kauan ennen kuin pystyin ajatella sitä, että olin todellakin aiheuttanut toisille traumoja olemalla epärehellinen. Kuinka sellaisen asian kanssa voi elää?
Viime kesänä yksin ollessaan Tiainen uskalsi ensi kertaa ajatella tosissaan tapahtunutta.
– Se oli käsittämättömän kamalaa. Mutta en kuollut siihen.
Juttu on pääosin suomennos Hanna Klingenbergin artikkelista Efter åren som karismatisk pastor landade Patrick Tiainen i ensamheten: "Det värsta var att inse hur mycket jag skadat andra."
Juttua korjattu 22.2. klo 7: poistettu väärä tieto siitä, että Tiainen olisi kiireisimmässä vaiheessaan myös opettanut etänä kenialaisen raamattukoulun oppilaita.