Hyppää sisältöön

Pienen kunnan vallankumous vei vaikutusvallan puolueilta – viime kuntavaaleissa hävinneet haluavat poliittisen väännön takaisin Kärkölään

Kärkölässä tapahtui neljä vuotta sitten Suomen oloissa poikkeuksellinen vallankeikaus, kun sitoutumaton ryhmä otti vallan.

Kärkölän pormestari Markku Koskinen haluaa johtaa kuntaa uudella tavalla. Kuva: Marjo Pirilä / Yle
Marjo Pirilä

Harvassa kunnassa on tapahtunut lyhyessä ajassa niin suuri poliittinen myllerrys kuin pienessä päijäthämäläisessä Kärkölässä.

Neljä vuotta sitten kunnassa perustettiin sitoutumattomien Kärkölä-ryhmä, joka kaikkien yllätykseksi nappasi veret seisauttavan vaalivoiton kunnallisvaaleissa vuonna 2017. Lähes pystymetsästä tullut ryhmä sai kaikista Kärkölässä annetuista äänistä 54 prosenttia.

Yksinkertaisen enemmistönsä turvin sitoutumattomat ovat neljässä vuodessa vaihtaneet kunnanjohtajan pormestariin, syrjäyttäneet muiden puolueiden edustajia maakunnallisista luottamuspaikoista ja luoneet toivoa talousvaikeuksien kanssa kituuttelevaan pikkukuntaan.

Muut puolueet ovat kuitenkin käärmeissään ryhmän yksinvallasta.

Mari Tommiskan (vas.) mielestä kunnallishallinnon osaaminen on kateissa Kärkölässä. Valtuustotyöskentelyssä on paljon parantamisen varaa. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

– Yksi ryhmä sanelee. Kärkölä-ryhmä on tehnyt, mitä se on halunnut, sanoo valtuutettu Mari Tommiska (vas.).

Tommiskan mukaan muiden vaikutusmahdollisuudet ovat olleet vähäisiä.

– Toisinaan valtuustotyöskentely on ollut ala-arvoista. Vähättelyä, naureskelua ja valtuustoaloitteiden tyrmäämistä.

Perussuomalaisten Matti Mäntylän mielestä vallankaappaus on liian voimakas sana Kärkölä-ryhmän esiinmarssille, sillä kyseessä oli kuntalaisten tahto. Perussuomalaisetkin menetti "kaappauksessa" kaksi valtuutetun paikkaa.

Vaikka kyseessä oli kuntalaisten tahto, Mäntylä ei pidä demokratian kannalta hyvänä sitä, että yksi ryhmä päättää asioista.

– Yksinkertainen enemmistö on vähän vaarallinen. Siinä voi käydä niin, että muita ei kuunnella yhtään ja on olemassa vain yksi mielipide. Leikillisesti sanottuna: haiskahtaa kommunismilta.

Mäntylä (ps.) kertoo, että valtaa on osattu Kärkölässä käyttää ennenkin. Aiemmin keskusta ja kokoomus tekivät vaalien jälkeen teknisen vaaliliiton, eivätkä hekään muiden kanssa pahemmin neuvotelleet. Kolmas suuri ryhmä, SDP, jätettiin ulkopuolelle.

– Aiemmin mielipiteet kuitenkin hajaantuivat enemmän, kun asioista äänestettiin. Nyt ihmettelen kuinka Kärkölä-ryhmä onkaan löytänyt niin samanmielisiä, ettei kukaan koskaan lipeä äänestyksessä.

Kuntakonsultit pitävät Kärkölää Suomen luovimpana kuntana, sillä se on onnistunut välttämään kriisikuntamenettelyn mitä erilaisimmilla keinoilla. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Keskusta etsii uusia ehdokkaita – yksikään nykyisistä valtuutetuista ei jatka

Entinen valtapuolue koki kirvelevimmän tappion, kun Kärkölä-ryhmä rymisteli valtaan. Keskustalla oli edellisellä valtuustokaudella yhdeksän valtuutettua, nyt vain kolme. Kukaan heistä ei aio asettua enää ehdolle. Ei edes kunnallisneuvos Matti Torkkel, joka on istunut valtuustossa vuodesta 1989.

Torkkel sanoo luopumisen syyksi työelämän haasteet. Silti hän myöntää, että yksi syy on turhautuminen, kun vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet.

– Kuntademokratian kannalta en näe hyväksi minkään ryhmittymän yksinkertaista enemmistöä. Tulevatko kuulluksi ne kuntalaiset, jotka ovat kannattaneet toista puolta? Kokevatko he tulleensa syrjäytetyksi ja otetaanko heidän mielipiteensä huomioon, hän pohtii.

Kunnallisneuvos Matti Torkkel (kesk.) on johtanut Kärkölän kunnanvaltuustoa usealla vuosikymmenellä. Viimeiset vuodet hän on katsonut vierestä, kun sitoutumattomien Kärkölä-ryhmä johtaa kuntaa. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Entä onko keskusta tehnyt itsetutkiskelua viime vaalien rökäletappion jälkeen?

– Vaalikampanjassa väitettiin, että vanhat puolueet ovat tehneet kaiken väärin. Väitän, että me saimme myös jotakin aikaiseksi, sanoo Torkkel ja luettelee pitkän listan kunnassa tehtyjä asioita kaavoituksesta uimahallin saneeraukseen.

Kärkölä-ryhmä on pannut vauhtia homekoulujen uusimiseen, ja kuntakeskukseen nousevat uusi koulu sekä liikuntahalli. Torkkelin mukaan se olisi ollut edessä joka tapauksessa riippumatta siitä, mikä ryhmittymä on vallassa.

Kunnanjohtaja vaihtui pormestariin

Suurin erimielisyys Kärkölä-ryhmän ja muiden ryhmittymien välillä on pormestarimalli. Enemmistön turvin Kärkölä-ryhmä päätti, että muihin tehtäviin siirtynyttä kunnanjohtajaa ei korvata vaan tilalle valitaan pormestari.

Pormestariksi tuli Kärkölä-ryhmän nokkamies Markku Koskinen, joka kunnassa tunnetaan yllätyspotkut saaneena perheyritys Koskisen oy:n entisenä toimitusjohtajana ja yhtenä omistajana.

Pormestarin rooli yhdistää kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Valmistelu ja päätöksenteko kietoutuvat tiiviimmin yhteen.

Samalla valta keskittyy.

– Kuntalain tuntemus on kadonnut. Meillä menee hirveästi voimavaroja siihen, että tutkitaan miten asiat pitäisi viedä eteenpäin. Kunnanjohtajan aikaan kuntalaki tuli kuin apteekin hyllyltä, sanoo Mari Tommiska (vas.)

Perussuomalaisten Matti Mäntylän mielestä päätös pormestarimalliin siirtymisestä ei mennyt oikealla tavalla. Hän halusi nähdä asian juridisen pitävyyden ja valitti hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeuden mielestä päätös toteutettiin lainvastaisesti, mutta korkein hallinto-oikeus KHO päätyi toiselle kannalle. Näin Kärkölä siirtyi pormestarimalliin kesken valtuustokauden. Ilman, että asiasta oli käyty minkäänlaista keskustelua ennen vaaleja.

Matti Mäntylän (ps.) valitus pormestaripäätöksestä eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. KHO:n ennakkopäätöksen mukaan Kärkölän kunta ei rikkonut kuntalakia. Kuva: Marjo Pirilä / Yle

Pormestari kaipaa ideoita ja aktiivisuutta muiltakin

Pormestari Markku Koskinen ottaa häneen kohdistuvan kritiikin vastaan tyynesti. Hän myöntää, että kuntakoukeroissa on ollut paljon opittavaa ja keskustelua on koronan aikaan käyty liian vähän.

Koskinen pahoittelee, jos aktiivinen poliittinen keskustelu on vähentynyt kunnassa, mutta hän ei niele kaikkea kritiikkiä.

– Päätöksenteon keskiössä aiemmin olleet ovat nyt itsekin syyllistyneet siihen, että ovat antaneet periksi ja turhautuneet. Sen sijaan, että he ottaisivat asioista selvää ja toisivat omia ideoita päätöksentekoon.

Pormestari pitää johtamisen tärkeimpänä työkaluna kuuntelemista. Hän haluaa kuulla kuntalaisten mielipidettä sekä olla tiedonvälittäjä kuntalaisten ja virkamiesten välillä. Tavoitteena on yhä sama kuin neljä vuotta sitten: kunnan väkiluvun laskun pysäyttäminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin parantaminen pitkäjänteisesti.

Mutta vallan keskittymisen riski on olemassa.

– Suomessa se on onneksi rajattu riski. Kansa päättää uudestaan neljän vuoden välein, sanoo Koskinen.

Pormestarimallin jatkuvuus on kuntalaisten käsissä. Seuraavan valtuuston ensimmäisiä tehtäviä on päättää, jatkaako kunta pormestarin vai kunnanjohtajan johdolla. Koskisen mielestä pieneen kuntaan sopii hyvin pormestari, kunhan tarjolla on kyvykkäitä ehdokkaita.

Muut puolueet ovat löytäneet toisensa

Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen saa kuntavaaleissa vahvan haastajan, kun entinen kunnanjohtaja Seppo Huldén palaa kuntaan kokoomuksen ehdokkaana. Kaikki siis eivät ole luovuttamassa, vaan taistelutahto nousee muissakin ryhmittymissä.

– Emme saa muutosta, jos ei nousta vastaan. Kärkölä-ryhmä on ja pysyy – se on tullut jäädäkseen. Toivon, että saisimme vähän tasapainoisemman valtuuston ensi kaudelle, sanoo Mari Tommiska (vas.)

Kärkölän demareiden puheenjohtaja Jarkko Veckin mukaan muut puolueet ovat löytäneet neljän vuoden aikana toisensa. Jo viime eduskuntavaaleissa puolueet kampanjoivat ensi kertaa samalla teltalla. Puolueiden toiveena on nyt palauttaa demokratia takaisin Kärkölään.

Samalla maakunnan suurin ryhmä SDP varautuu siihen, että sitoutumattomat ovat ottaneet paikkansa maakunnan politiikassa ja se tulee näkymään myös ylikunnallisissa luottamuspaikkajaoissa.

Neljä vuotta sitten Kärkölä-ryhmä nappasi Kärkölälle osoitetut maakunnalliset luottamuspaikat itselleen. Maakunnallisia neuvotteluja vetänyt Heikki Moilanen (sd.) vakuutti, että Kärkölä-ryhmä löytää sooloilun vielä edestään.

Paikoista oli totuttu neuvottelemaan puolueiden maakunnallisen äänimäärän perusteella, eikä Kärkölä-ryhmän äänimäärä olisi riittänyt maakunnallisiin paikkoihin. Edustajat kuitenkin valittiin valtuustoissa, joten Kärkölä-ryhmä käytti valtaansa.

– Luottamusta rikkoi se, ettei Kärkölä-ryhmä kunnioittanut silloin neuvottelutulosta. Voi olla, että tulehtuneet välit nousevat uudelleen esiin, arvelee Moilanen.

Kaikki riippuu vaalituloksesta.

Hämeen sitoutumattomat ovat perustaneet yhdistyksen. Moilasen mukaan Kuntaliitolta on kysytty tulkintaa, miten heidät tulisi maakunnallisissa luottamuspaikkajaoissa huomioida. Todennäköistä on, että puolueiden pitää ottaa sitoutumattomat aiempaa paremmin huomioon.

Ennakkotietojen mukaan sitoutumattomilla on taas tulossa joukko ehdokkaita useassa päijäthämäläisessä kunnassa.

Suosittelemme sinulle