Keski-Suomen käräjäoikeudessa alkaa tänään äärimmäisen harvinainen oikeudenkäynti, jossa on syyttäjien mukaan kyse poliittisen murhan yrityksestä.
- Oikeudenkäyntiseuranta: Poliittisen vasaramurhan yrityksestä syytetty mies meni syyttäjän mukaan Pekka Katajan asunnolle omalla Passatillaan
Viime kesänä tapahtunut hyökkäys perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan kimppuun saattaa olla ensimmäinen poliittisesta motiivista kumpuava murhayritys Suomessa sitten 1930-luvun. Tuolloin äärioikeistolainen Lapuan liike teki useita vakavia väkivallantekoja.
1940-luvun jälkeen Suomessa ei tiettävästi ole tapahtunut mitään vastaavaa. Pekka Katajan vakavan pahoinpitelyn tekijä, motiivi ja rikosnimike ovat kuitenkin vielä todistamatta. Keski-Suomen käräjäoikeus käsittelee asiaa seuraavat kolme päivää Jyväskylässä.
Valtionsyyttäjä Mika Appelsin ja aluesyyttäjä Janne Kangas syyttävät vastaajaa murhan yrityksestä. Vastaaja on vuonna 1979 syntynyt tuusulalaismies.
Syytteen yksityiskohdat tulevat julki, kun haastehakemus luetaan oikeudessa tänään yhdeksän jälkeen. Syytteen sisällöstä kuitenkin tiedetään jotakin jo nyt.
Yle esittelee tässä selville saamansa seikat, joihin syyttäjän nostama syyte murhan yrityksestä perustuu.
Teon suunnitelmallisuus
17. heinäkuuta 2020 Pekka Katajan ovelle ilmestyi kaksi miestä. Katajan kertoman mukaan miehistä näkyi ensin vain toinen, joka soitti ovikelloa. Miehellä oli kädessään paketti ja hän kertoi, että on tuomassa Katajalle lähetystä perussuomalaisten puoluetoimistolta.
Syyttäjien mukaan miesten mukana ollut paketti kertoo osaltaan suunnitelmallisuudesta. Paketti oli tyhjä, samoin sen osoitekortti. Paketin todennäköisenä tarkoituksena oli toimia rekvisiittana, joka hälventäisi Katajan mahdollisia epäluuloja.
Ylelle Pekka Kataja on kertonut, että selitys oli täysin uskottava ja hän nieli sen. Kun hän avasi oven, sivusta tunki sisään toinen mies. Tämä alkoi heti hakata Katajaa päähän jollakin kovalla esineellä, mahdollisesti vasaralla.
Syyttäjän mukaan käytetty väkivalta kertoo siitä, että miesten tarkoitus oli murhata Kataja. Toinen miehistä löi Katajaa noin 20 kertaa päähän niin, että Katajan kallo murtui. Väkivalta jatkui potkimisena vielä, kun Kataja kaatui ja loppui vasta, kun tämä menetti tajuntansa.
Hyökkääjien käyttämä väkivalta oli syyttäjän mukaan raakaa ja julmaa, sillä fyysisesti ylivoimaiset tekijät kohdistivat Katajan pään alueelle pitkäkestoista ja voimakasta väkivaltaa. Oikeustermein ilmaistuna se osoittaa syyttäjien mukaan sitkeää surmaamispyrkimystä.
Motiivia haetaan Torssosen kautta
Syyttäjät ovat tulkinneet, että myös tekotapa kertoo motiivin henkilökohtaisuudesta. Esimerkiksi ryöstömotiivin sulkee pois se, että tekijät eivät vieneet asunnosta mitään. Kataja on kertonut Ylelle, että hänellä oli lompakko kädessään, kun hyökkäys alkoi.
Esitutkinnassa Pekka Katajaan kohdistuneen väkivallan motiiviksi epäiltiin Jyväskylän kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen kaunaa Katajaa kohtaan. Pekka Kataja oli yksi perussuomalaisista, jotka estivät Torssosen asettumisen ehdolle eduskuntavaaleissa perussuomalaisten listoilta.
Teemu Torssonen oli useita kuukausia vangittuna teosta epäiltynä.
Tutkinnan aikana poliisi alkoi epäillä Torssosta siitä, että hän lavasti poliittisesti motivoituneen ilkivallanteon autoonsa, jotta ei menettäisi ampuma-aseitaan. Sen sijaan Katajan murhan yrityksestä häntä ei enää epäillä.
Silti syytteen saanut mies kytkeytyy Torssosen väitettyyn kaunaan Katajaa vastaan.
Mies on Teemu Torssosen ystävä ja poliittinen tukija. Hän on esimerkiksi toiminut Torssosen tukiyhdistyksen puheenjohtajana.
Esitutkinnassa poliisi tuli siihen tulokseen, että Torssosella on ”vahvasti samanmielistä kannattajakuntaa”. Syyttäjät katsovatkin, että jotkut Torssosen kannattajista ovat mahdollisesti oma-aloitteisesti ryhtyneet suunnittelemaan Katajan murhaa.
Näyttö syytettyä vastaan
Tiedossa ei ole, mikä alun perin yhdisti syytetyn tekoon. Esitutkinnasta saatujen tietojen perusteella poliisi on tutkinut tarkasti hänen ja Torssosen yhteydenpitoa. Yhteydenpitoa on poliisin mukaan ollut, ja se kertoo myös vastaajan kaunasta Pekka Katajaa kohtaan.
Murhan yritykseen liittyvää viestinvaihtoa syyttäjillä ei ole hallussaan. Syyttäjien tulkinnan mukaan tämä kertoo teon huolellisesta valmistelusta.
Esitutkinnassa poliisille selvisi, että Torssonen ja syytetty eivät tavallisesti olleet kovin usein yhteydessä toisiinsa. 16. heinäkuuta 2020, päivää ennen Pekka Katajaan kohdistunutta hyökkäystä, syytetty ja Torssonen kuitenkin olivat yhteydessä.
Viestinvaihtoon poliisi ei päässyt käsiksi. Esitutkinnassa poliisin epäili, että Torssonen olisi käyttänyt prepaidliittymää vain tähän yhteen viestittelyyn. Esitutkinnassa tuli ilmi, että hän oli käyttänyt samaa liittymää myös muuhun viestittelyyn.
Poliisi epäili myös, että Torssonen ja syytteen saanut mies olisivat alustaneet hyökkäyksen jälkeen puhelimiaan ja tietokoneitaan eli palauttaneet niitä tehdasasetuksiin. Tutkinnassa Torssonen kuitenkin osoitti, että hän oli alustanut vain puhelimensa, kuten hänellä oli aika ajoin tapana tehdä.
Teletunnistetiedoista ei selvinnyt, että vastaaja olisi ollut paikalla Jämsänkoskella tekoaikaan. Syyttäjien mukaan vastaajalla ja tuntemattomaksi jääneellä toisella hyökkääjällä ei ollut puhelimia mukanaan.
Syyttäjän merkittävin tiedossa oleva todiste on Katajan asuntoon jäänyt valepaketti. Ylen tietojen mukaan vastaajan sormenjälkiä löytyi paketista useita.
Syyttäjien mukaan tekijöiden käyttämä auto tallentui Jämsänkosken Nesteen valvontakameran kuvaan pian teon jälkeen kello 9.57.
Ylen tietojen mukaan tämän auton yhteyttä syytettyyn on pyritty selvittämään tutkinnassa varsin suurella työllä esimerkiksi auton mallitietojen, maahantuojan, valvontakameroiden sekä kelikameroiden avulla.
Vastaaja kiistää teon
Yle on pyytänyt useita kertoja vastaajan avustajalta kommenttia asiassa. Hän on kuitenkin toistaiseksi kieltäytynyt kommentoimasta.
Ylen tietojen mukaan vastaaja kiistää kaiken osallisuutensa tekoon.
Päivitys 18.3.2021 klo 13.22: Lisätty jutun julkaisun jälkeen julki tulleista asiakirjoista tietoa laitteiden alustamisesta ja prepaidliittymän käytöstä. Esitutkinnan aikana poliisi epäili, että tietokoneita olisi alustettu ja prepaidliittymää käytetty vain kerran, mutta Torssonen pystyi tutkinnassa osoittamaan, että näin ei ollut.
Lue lisää: