Hyppää sisältöön

Kymmenientuhansien porontaljojen päätymisessä jätteeksi ei ole järkeä, sanoo vastuullisuusasiantuntija – materiaali olisi muuta nahkaa ekologisempaa

Porontaljojen asema on sama kuin suomenlampaan villan: ne ovat lihantuotannon sivutuotteita, jotka päätyvät lähinnä jätteeksi.

Porotilallisten näkökulmasta poronnahkat ovat sivutuote, ja siksi porontaljojen päätyminen jätteeksi ei ole niille taloudellinen katastrofi. Kuva: Ensio Karjalainen / Yle

Eikö teurastettu eläin kannattaisi hyödyntää kokonaan?

Tämä kysymys heräsi monella, kun Yle uutisoi aiemmin tällä viikolla, että syksyllä heitettiin menemään kymmeniätuhansia porontaljoja.

Taljat syntyvät poronlihatalouden sivutuotteena, eivätkä ne liiku tällä hetkellä teurastamoilta niitä muokkaaviin yrityksiin.

Vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmen mielestä olemassa olevan materiaalin meneminen hukkaan ei ole vastuullista toimintaa.

– Eläintuotanto ei muutenkaan ole ympäristöystävällistä. Ja jos ei edes hyödynnetä kaikkia osia eläimestä, eihän se ole järkevää.

Nurmi arvelee, että porontaljoista tehdyt tuotteet voisivat kiinnostaa kuluttajia, jos sellaisia valmistettaisiin enemmän. Eettisyydessä ja ekologisuudessa poronnahan tuotanto voittaa esimerkiksi tehotuotetun ulkomailta tulevan naudannahan. Poro kulkee luonnossa vapaana, toisin kuin karja.

– Koska nahka tehdään Suomessa, pystytään paremmin valvomaan, millaisissa olosuhteissa sitä käsitellään ja millaisia kemikaaleja siihen käytetään. Mutta toinen kysymys on, onko porotuotanto, kuten muukaan lihatuotanto, perusteltua ylipäätään eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta.

Kuluttajien kiinnostusta voi lisätä sekin, että poronnahka ja suomenlampaan villa ovat tällä hetkellä ainoita saatavilla olevia kotimaisia materiaaleja. Mutta myös villaa hyödynnetään Suomessa heikosti.

Vastuullisuusasiantuntijasta poronnahkaa voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän esimerkiksi laukkuihin ja kenkiin. Lisäksi siitä voisi tehdä vaatteita.

Ajatus ei ole uusi: poronnahkaisia luomuksia on nähty vuosien saatossa jo esimerkiksi Linnan juhlissa entisen kansanedustaja Susanna Kosken ja laulaja Jari Sillanpään päällä (siirryt toiseen palveluun) (MTV).

Susanna Koski pukeutui poronnahkaiseen pukuun vuoden 2017 Linnan juhlissa. Kaulakoru ja ranneke oli valmistettu minkistä. Materiaalivalintaa arvosteltiin, koska juhlien emäntä Jenni Haukio on tunnettu eläinten oikeuksien puolustaja. Kuva: Yle

Vienti ulkomaille tärkeää nahkatehtaalle

Porontaljojen jätteeksi päätymisen taustalla ovat pääosin yhden firman vaikeudet korona-aikana. Tällä hetkellä porontaljoja muokkaa Suomessa vain yksi yritys, rovaniemeläinen Lapin nahka.

Yrityksen toimitusjohtajan mukaan kyse ei ole siitä, ettei porontaljoja haluttaisi jatkojalostaa. Yrityksestä kommentoitiin aiemmin Ylelle, että he eivät enää osta taljoja teurastamoilta, koska eivät saa niitä myytyä eteenpäin.

Myös Suomen tekstiili ja muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski pitää koronaa syypäänä tilanteeseen ja arvelee tilanteen helpottuvan, kun epidemia laantuu. Hän kuitenkin sanoo, että teurasjäte tulisi mahdollisuuksien mukaan jatkohyödyntää.

Uusia käyttötapoja poronnahalle kehitetään yrityksissä koko ajan, mutta Suomen markkinat ovat pienet, kertoo Ahlskogin nahkatehtaan toimitusjohtaja Mikko Uusitalo. Ulkomaan vienti on pienelle Ahlskogin tehtaallekin elinehto.

Uusitalo näkee, että nahkavalmistajien heikkoon ostointoon voi vaikuttaa koronapandemian lisäksi taljojen hinta. Nahkatehtaan johtajan mukaan taljojen hinnat ovat vuosien varrella vaihdelleet paljon.

– Vaihtoehtona on ollut maksaa hinta tai lopettaa toiminta.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 20. helmikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Tiedätkö, mistä neulomasi villalanka on peräisin? Kokosimme vastuullisen ostajan muistilistan neuloosista kärsiville

Lappilainen poronnahka valloittaa catwalkilla

Selvitys: Suomalaisten suosikkivaatekauppojen vastuullisuudessa edelleen isoja aukkoja – mutta kiinnostaako kuluttajaa?

Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään

Suosittelemme sinulle