Jyväskylä käynnisti viime keväänä valmistelun talouden tasapainottamisen ohjelmalle. Raportti (Jyväskylän kaupunki) on nyt valmis, ja se listaa noin 30 miljoonaan euron edestä säästökohteita.
– Niin isoja säästöjä me emme nykyarvion mukaan edes tarvitse, vaan varmasti tasapainotamme taloutta myös tulopuolella, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Raportin lista mahdollisista säästökeinoista on pitkä. Suoraan jyväskyläläisten arkeen voisivat vaikuttaa esimerkiksi:
- Kouluverkon supistaminen (esimerkiksi Oravasaari, Tikkala, Kuohu) ja ryhmäkokojen kasvattaminen
- Pienten kirjastojen ja yhden kirjastoauton lakkauttaminen
- Terveysasema- ja neuvolaverkon supistaminen (Korpilahti, Tikkakoski, Säynätsalo, Keljonkangas)
- Jyväskylän vuokrataloyhtiön asuntojen muuttaminen osin senioriasunnoiksi
- Pysäköinnin hinnan nosto, JyväsParkin vähemmistöosuuden myyminen
- Palo- ja pelastustoimen kustannusten leikkaaminen
- Kiinteistöveron nostaminen
- Alva-yhtiöiden pilkkominen ja joidenkin osien myyminen osittain tai kokonaan (energia, vesi)
- Henkilöstösäästöt
- Kaupungin vuokratilojen vähentäminen esim. etätyötä lisäämällä
Raportin esitykset ovat mahdollisia säästö- tai tulokohteita, uusien sopeutusvaihtoehtojen linjaaminen ja niistä päättäminen on kevään vaaleissa valittavan uuden valtuuston työtä.
– Kaikki mahdollisuudet eivät välttämättä ole poliittisesti tai strategisesti mahdollisia tai järkeviäkään, sanoo raporttia tekemässä ollut kuntatalouden konsultti Eero Laesterä.
– Osa kohteista on sellaisia, että niillä tuskin on menestymisen mahdollisuuksia päätöksenteossa, osa taas on sellaisia, että ne ilman muuta toteutetaan. Sen yksityiskohtaisemmin ei liene tarkoituksenmukaista niitä nyt käydä läpi, Koivisto sanoo.
– Tämä on uuden valtuuston taloustyölle erittäin vahva pohjapaperi, mutta vaikutusten arviointi täytyy tehdä huolella sanoo Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela (vihr.).
Yhden miehen Jyväskylän hyväksi -ryhmää lukuunottamatta kaikkien nykyisten valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet kannanoton, jonka mukaan "toimenpiteet on tehtävä riittävään tietoon pohjautuen ja siten, että niiden toteuttaminen ei heikennä kuntalaisten hyvinvointia ja aiheuta myöhemmin kertautuvia kustannuksia".
Kuluvan vuoden jo hyväksyttyyn talousarvioon sisältyy noin 13 miljoonan euron sopeutustoimet, eli tulevalle valtuustokaudelle jää vajaan 20 miljoonan euron sopeutukset.
Vuoden 2022 sopeutustarpeen arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa euroa, ja vuosina 2023–2024 4–5 miljoonaa euroa vuodessa.
Miljoonien miinuksen sijaan plussaa
Jyväskylän talouden sopeuttamisen tarve on ennakoitua selvästi pienempi, sillä kaupunki teki viime vuonna yli 16 miljoonaa euroa ylijäämää.
Ennakointien mukaan Jyväskylän talous olisi jäänyt 50 miljoonaa euroa miinukselle.
– Hyvän toteutuman syynä on se, että valtio kompensoi koronaa todella hyvin, mutta myös se, että onnistuimme omassa sopeuttamisessamme. Myöskään työttömyys ei kasvanut sillä vauhdilla kuin odotettiin, sanoo Timo Koivisto.
Koiviston mukaan Jyväskylä sai koronan vuoksi viime vuonna enemmän valtion tukia kuin mitä tulojen menetyksiä tuli. Kaupunkiin tuli valtion koronatukea yli 44 miljoonaa euroa.
– Tälle vuodelle tuet pienevät selvästi, mutta kustannusvaikutuksia on edelleen. Ja niitä on myös ensi vuonna.
Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä sanoo, että kaupungin viime vuoden talousluvut eivät ole pitkälle aikavälille vertailukelpoisia, eikä tulevaa taloutta voi perustaa niiden varaan.
–Sekä kaupungin tulo että menot muodostuivat poikkeukselliseksi, ja lähes kaikki talouden tunnusluvut paranivat.
Pienet menot, pienet tulot
Jyväskylän talouden ongelmana eivät ole suuret menot, vaan pienet tulot. Palvelujen hinnoissa kaupunki on edullisten joukossa, mutta tulot asukasta kohden ovat myös verraten matalat.
Koronaviruksen iskiessä viime vuonna, Jyväskylä perusti talouden tulevaisuuden varmistamiseksi toimikunnan.
– Talouden ennusteet heikkenivät viime keväänä voimakkaasti, ja tuli selkeä tarve varmistaa, että talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa, sanoo taloustoimikuntaa vetänyt Meri Lumela.
Talouden tasapainottaminen tarkoittaa tälläkin kertaa lähinnä säästöjä.
– Meillä on hankalia vaihtoehtoja edessä, niin säästöissä kuin toiminnan kehittämisessäkin, Lumela sanoo.