Yhdysvalloissa on keväällä tulossa myyntiin ensimmäinen muuntogeeninen eläinperäinen elintarvike. Kyseessä on bioteknologiayhtiö AquaBounty Technologiesin kehittämä geenimuunneltu lohi.
Yhtiö on muokannut lohensa perimää siten, että Atlantin lohelle on lisätty yksi geeni Tyynenmeren lohesta ja geneettisiä sääntelyelementtejä amerikankivinilkasta.
Manipulaation ansiosta geenilohi kasvaa täysikasvuiseksi kaksi kertaa tavallista lohta nopeammin ja kuluttaa vähemmän ravintoa.
Yhtiö kutsuu lohtaan nimellä AquAdvantage Salmon.
AquaBountyn toimitusjohtaja Sylvia Wulf kertoi viime viikolla lehdistötilaisuudessa, että koronapandemia on lykännyt muutamalla kuukaudella ensimmäisen lohierän saapumista Yhdysvaltain markkinoille.
Wulfin mukaan nyt yhtiön tavoitteena on nostaa kalat maaliskuun lopussa Indianan osavaltiossa sijaitsevalta viljelmältä. Silloin kuluttajat voisivat päästä maistelemaan geenilohta huhtikuussa.
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi AquaBountyn muuntogeenisen lohen ihmisravinnoksi jo vuonna 2015. Geenilohen tulo markkinoille viivästyi sääntelyyn liittyvien esteiden takia.
FDA:n mukaan geenimuunneltua lohta on yhtä turvallista syödä kuin tavallista serkkuaan.
Kalat kasvatetaan altaissa sisätiloissa
AquaBounty Technologies kasvattaa geenimuunneltua lohta suuriin halleihin rakennetuissa altaissa Prinssi Edwardin saarella Koillis-Kanadassa ja Indianan osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Yhtiö aikoo rakentaa lisää lohifarmeja Yhdysvaltoihin ja ulkomaille.
Sisäaltaista kalojen ei pitäisi päästä karkaamaan luontoon. AquaBountyn mukaan myyntiin kasvatetut geenilohet ovat naaraita, ja niistä lähes kaikki ovat lisääntymiskyvyttömiä.
Ylen kuvausryhmä vieraili viime vuonna AquaBountyn laitoksessa Prinssi Edwardin saarella. Ryhmä kuvasi Voiko tätä syödä? -sarjan jaksoa, joka käsittelee sushin tulevaisuutta.
AquaBountyn toimitusjohtaja Sylvia Wulf kertoo Ylen haastattelussa, että lohen geenimuokkaus tehtiin noin 30 vuotta sitten. Sen jälkeen yhtiö on jalostanut kalaansa tavanomaisin keinoin 14 kalasukupolven ajan.
– Geenimuunnellun lohen etu on, että se menestyy kuivalle maalle rakennetussa kiertovesikasvattamossa. Näin minimoimme vaikutukset valtamereen. Samalla suojelemme kaloja sairauksilta, saalistajilta ja säältä, Wulf sanoo.
Wulfin mukaan myös lohentuotannon hiilijalanjälki pienenee kiertovesikasvattamojen avulla, koska ne voi sijoittaa lähelle väestökeskittymiä. Silloin kalan kuljetusmatka kasvattamosta markkinoille lyhenee.
Geenimuunneltuun ruokaan liittyy pelkoja
Ympäristöaktivistit ovat vastustaneet jo vuosia AquaBountya ja geenilohen myyntiä elintarvikkeena.
Friends of the Earth -ympäristöjärjestön mukaan 80 kauppaketjua, ravintolaa ja muuta yritystä on ilmoittanut, että ne eivät ota myyntiin geenimanipuloitua lohta.
Sylvia Wulf sanoo uskovansa, että moni yritys harkitsee uudelleen päätöstään. Hän myöntää, että kuluttajat suhtautuvat epäilevästi ja vähän pelokkaastikin geenimuunteluun.
– Meidän täytyy tehdä yhteistyötä jälleenmyyjien kanssa varmistaaksemme, että kuluttajat saavat oikeanlaisia viestejä. Kehotamme heitä olemaan antamatta viimeistä sanaa geenimanipulaation vastustajille. Kuluttajien pitää antaa itse tehdä päätös.
Wulfin mukaan AquaBounty aikoo merkata kalapakettien etiketteihin, että kyseessä on muuntogeeninen lohi. Silloin kuluttajat tietävät, mitä ovat ostamassa.
Hän arvelee, että geenimanipuloinnin vastustajat eivät tiedä tarpeeksi aiheesta.
– Mielestäni geenimuuntelun vastustajien yleiset väärinkäsitykset ja sensationalismi ovat saaneet aikaan pelkoa ja epävarmuutta, joka ei oikeasti perustu tosiasioihin.
Wulf vakuuttaa, että yhtiö on huomioinut toiminnassaan eläinten hyvinvoinnin ja että geenimuunneltua lohta on turvallista syödä ja se on turvallista ympäristölle.
Tiedot perustuvat hänen mukaansa 25 vuoden aikana kerättyyn tutkimusdataan.
Muuntogeenistä lohta myytiin ilman merkintöjä Kanadassa
Myös Kanada on hyväksynyt AquaBounty Technologiesin muuntogeenisen lohen ihmisravinnoksi.
Uutistoimisto Reutersin mukaan AquaBounty myi vuosina 2017–2018 yhteensä yhdeksän tonnia geenilohta Kanadassa. Kyseessä olivat testierät.
Kanadalaisen Maclean's-lehden mukaan lohi oli kasvatettu AquaBountyn pilottilaitoksessa Panamassa ja sitä myytiin Kanadassa ilman merkintää geenimuuntelusta. Yhtiö ei ole paljastanut, kenelle lohi myytiin.
Geenilohta syöneet ihmiset eivät todennäköisesti tienneet, millaisesta kalasta oli kyse.
Reutersin mukaan Kanadan laki ei vaadi AquaBountya paljastamaan, että sen myymä lohi on geenimuunneltua.
Lohien suojelija näkee AquaBountyn toiminnassa hyvää ja huonoa
Kala-aktiivina tunnettu näyttelijä Jasper Pääkkönen arvioi, että AquaBountyn liiketoimintaan liittyy sekä positiivisia että maallikon näkökulmasta arveluttavia puolia.
Pääkkönen korostaa videopuhelussa, että hän ei ole geenimanipulaation ja elintarviketurvallisuuden asiantuntija.
Lohensuojelun puolestapuhujana profiloitunut Pääkkönen sanoo, että maallikon kannalta tuntuu väärältä, että ihminen leikkii jumalaa ja muuttaa eläinten geeniperimää keinotekoisin menetelmin laboratoriossa.
– Tässä tapauksessa ilmeisesti kyseinen lohi on geenimanipuloitu kasvamaan harvinaisen nopeasti. Se yksinkertaisesti tuntuu kaikessa outoudessaan hiukan pelottavalta, Pääkkönen sanoo.
AquaBountyn kalankasvatustoimintaa Pääkkönen puolestaan pitää poikkeuksellisen edistyksellisenä, koska se tapahtuu tehdashalliolosuhteissa suljetun kierron järjestelmässä.
– Geenimanipuloidut lohet eivät voi päästä karkaamaan kasvattamoista ja sitten sekoittamaan esimerkiksi luonnonlohikantoja ja tuhoamaan niiden geeniperimää.
Pääkkönen katsoo, että kalankasvatuksen ainoa kestävä tulevaisuus on suljetuissa kiertovesijärjestelmissä.
Geenilohta saa odotella Euroopassa
Euroopan unionin alueella muuntogeenisiä elintarvikkeita ei saa myydä ilman lupaa.
AquaBounty ei ole jättänyt lupahakemusta geenimuunnellusta lohesta EU:lle, kertoo johtava asiantuntija Sanna Viljakainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Viljakaisen mukaan kaikki muuntogeeniset elintarvikkeet käyvät EU:ssa läpi tiukan hyväksymismenettelyn. Tuotteet eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisen, eläimen tai ympäristön terveyteen.
Tällä hetkellä EU:ssa on hyväksytty joitakin muuntogeenisiä kasviperäisiä tuotteita.
Viljakaisen mukaan EU:ssa muuntogeenisten elintarvikkeiden lupaprosessi on pitkä, kallis ja politisoitunut. Esimerkiksi geenimuunnellun maissin ja soijan kohdalla lupaprosessi kestää useita vuosia.
– Jos puhutaan muuntogeenisestä lohesta, niin on hyvin vaikea arvioida, kauanko se kestäisi. Varmasti kestäisi kymmenen vuotta. Meillä ei ole ollut yhtään eläinperäistä muuntogeenistä elintarviketta lupaprosessissa, joten se olisi ensimmäinen laatuaan, Viljakainen sanoo.
Tästä voi päätellä, että EU-maiden kalatiskeille geenimuunneltua lohta ei ole laillisesti tulossa lähivuosina.
Millaisia ajatuksia muuntogeeninen lohi herättää sinussa? Haluaisitko maistaa kyseistä kalaa? Keskustelu on auki keskiviikkoon 3.3. kello 23 asti.
Lisää aiheesta:
Voiko tätä syödä? Jakso 2: Mistä sushia tulevaisuudessa?
Voiko eettinen kuluttaja syödä tonnikalaa? Kuuluiko lohi alun perin sushiin? Testaa tietosi kalasta!