NAANTALI Pakkaskausi hellitti ainakin hetkeksi, ja säiden puolesta nyt on polttopuiden pätkimisen aika Ampuminmaan saarella.
Naantalin Rymättylässä, kuten saaristossa yleensäkin, eletään nuukasti. Niinpä Jouko Mild katkaisee ohuetkin tervalepän oksat polttopuiksi.
Joukon puoliso Ritva Mild pinoaa puita. Käsi on jo siinä kunnossa, että homma alkaa hoitua. Tammikuun lopulla tunnelmat olivat toiset.
Kelirikko ei kysele lääkäriaikoja
Ritva Mildin käden hermopinne on ollut niin paha, että se päätettiin operoida. Lääkäriaika sattui tammikuun lopulla pahaan saumaan.
Pakkanen oli vahvistanut jään, mutta ei riittävän paksuksi. Lääkärireissu kotisaarelta Ampuminmaasta mantereen puolelle ei onnistunut omin avuin, joten piti pyytää apua muilta.
Yhteysalus kulkee saaren ohi, mutta se ei pysähdy Ampuminmaassa. Tälläkään kertaa kippari ei suostunut tekemään poikkeusta.
Naantalin kaupunki heltyi lopulta neuvottelujen jälkeen kustantamaan lääkärireissun kuljetukset, mutta se koski vain tätä yhtä kertaa.
Asioiminen kaupungin kanssa ei kaikin puolin saarelaisia miellyttänyt. Siksi Mildit tekivät yhdessä naapurinsa Marjaana Koskisen kanssa asiasta valituksen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Koskinen on entinen SDP:n kansanedustaja.
Ritvaa asia pohdituttaa syvemmin. Aika harvoin apua tarvitaan, ja silloinkin se on ison väännön takana.
Ritva ja Jouko Mild ovat pärjänneet saaressa hyvin, mutta tulevaisuus ei näytä lupaavalta.
– Meillä on perunaa ja porkkanaa kellarissa ja ruokaa pakastimessa, mutta emme enää tästä nuorennu, Ritva pohtii.
Onko laissa valuvika?
Samanlaisia tilanteita on tullut esiin monissa muissakin asutuissa saarissa, joihin yhteysalus ei säännöllisesti kulje.
Kun pitäisi saada kelirikkoaikana kulkuapua, käy välillä niin, että kunta ja ely-keskus pallottelevat vastuuta toiselle.
Näyttää siltä, että laki ei kyllin selvästi määrittele, miten kelirikkoaikana asukkaiden tärkeät kuljetukset hoidetaan ja kuka sen maksaa.
Kiireellisissä tapauksissa apua kyllä tulee, mutta vähemmän kiireelliset näyttävät olevan harmaalla alueella.
Kasvattaako etätyöbuumi kelirikko-ongelmaa?
Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sandra Bergqvist asuu Paraisten Nauvossa, ja hänelle kelirikko on tuttu asia.
Valtakunnallisen neuvottelukunnan tehtävänä on valvoa, että saaristolakia noudatetaan Suomessa.
Bergqvistin mukaan Turun saaristossa asuu kymmeniä ihmisiä sellaisilla saarilla, joihin ei yhteysalus kulje. Etätyön yleistyessä väkimäärä voi hyvinkin lisääntyä, joten ongelma saattaa pahentua.
Yhteistyöllä vauhtia kulkupulmiin
Bergqvistin mukaan saaristoasiain neuvottelukunta selvittää parhaillaan, millaisia viranomaispalveluja saaristossa on.
– Meidän toivomuksemme on, että voidaan yhdistää palveluita, kun niitä tarvitaan, Bergqvist täsmentää.
Viranomaisten yhteistyön tiivistäminen ei onnistu sormia napsauttamalla. Joissakin tapauksissa se vaatii Bergqvistin mukaan muutoksia lakiin.
Vahvoja ja väylille sopivia yhteysaluksia
Sandra Bergqvist on mielissään siitä, että neuvottelukunta on hyväksytty mukaan ely-keskuksen pariksi suunnittelemaan tulevaisuuden saaristoliikennettä. Työ liittyy valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (siirryt toiseen palveluun), joka oli alkuvuonna lausuntokierroksella.
Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että yhteysalusreiteille saadaan jatkossa riittävän vahvoja aluksia, joilla voidaan liikennöidä sujuvasti myös kelirikkoaikana.
Samalla pitää päivittää nykyinen tilanne ja selvittää, millaisia kulkutarpeita saariston eri osissa on.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 25.2.2021 kello 23:een asti.
Lue myös: