Yli tuhat suomalaista on jo jakanut tarinansa tutkimuskäyttöön – “Erityisesti kaivataan nuorten kertomuksia, kuinka vaikeudet ovat voitettavissa”

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yle ja Tampereen yliopisto ovat keränneet kahden viikon ajan suomalaisten kokemuksia elämän vastoinkäymisistä. Oman tarinansa on kertonut jo yli 1 300 eri-ikäistä ihmistä eri puolilta Suomea.

Yliopiston tarkoituksena on selvittää ensimmäistä kertaa laajasti ja systemaattisesti sitä, millä keinoilla ihmiset ylittävät kriisit ja vastoinkäymiset.

Voit jakaa omat kokemuksesi tämän artikkelin lopusta löytyvällä lomakkeella. Viimeinen vastauspäivä on sunnuntaina 7.3.

Feeniks-projektiksi nimetyn hankkeen tietojen keruusta vastaava asiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen on tyytyväinen jo nyt kerätyistä vastauksista.

Laadullisia eli omin sanoin kirjoitettuja kertomuksia on tullut Kainulaisen mukaan tutkijoiden käyttöön hyvin. Enemmän tarvittaisiin vielä etenkin miesten kertomuksia sekä vastauksia Kainuusta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta ja Satakunnasta.

– Erityisesti kaivataan nuorten ihmisten kertomuksia siitä kuinka vaikeudet ovat voitettavissa.

Sakari Kainulaisen mukaan tämän kaltaisella kyselyn tuloksista ei saada yleistettävää tietoa suomalaisten selviytymiskeinoista, mutta tarinat ja vastaukset antavat suuntaa antavan käsityksen siitä, millaisia keinoja ihmisillä on käytettävissään eri elämänvaiheissa.

– Tämän tiedon varassa voidaan sitten haarukoida, esimerkiksi tilastoja hyödyntäen, kuinka ihmiset reagoivat ja hakevat tukea erilaisiin elämän kolhuihin.

Tavoitteena parempaa apua arkeen

Feeniks-tutkimusprojektin isä, Tampereen yliopiston terveyspolitiikan professori ja yhteiskuntatieteellisen laitoksen dekaani Juho Saari uskoo, että tutkimuksen avulla suomalaisille voidaan ohjata entistä paremmin juuri sellaista apua kuin kulloinkin tarvitaan.

– Tässä on vahva tulokulma sote-uudistukseen. Tutkimus auttaa meitä ymmärtämään, millaista apua ihmiset tarvitsevat kolhujen sattuessa. Ja se auttaa meitä, kun alamme rakentaa tulonsiirtoja ja palvelujärjestelmää ihmisten arjen ympärille.

Lue lisää: Petri Hörkkö olisi voinut luovuttaa, kun onnettomuus vei liikuntakyvyn parikymppisenä – Tutkijat selvittävät nyt, kuinka hän ja me muut selviämme elämän kolhuista

Saaren ennakkoarvio on, että ihminen toipuu vastoinkäymisistä sitä nopeammin, mitä enemmän hänellä on tukiverkostoa.

– Mutta saattaa olla, että asia ei ole näin. Sehän on tutkimisen idea, että näitä selvitellään.

Mutua riittää, mutta tietoa on vielä vähän

Kriisin sattuessa ihminen tarvitsee sekä perheen, läheisten että yhteiskunnan tukea. Näiden suhde on vielä hämärän peitossa, Saari sanoo.

– Rehellinen vastaus on, että me emme tiedä.

Saaren mukaan jonkin verran tiedetään esimerkiksi päihdeongelmiin joutuneiden saamasta tuesta, mutta kokonaiskuva puuttuu.

– Me emme esimerkiksi tiedä, mitä työttömäksi jääneelle tapahtuu tai mitä tapahtuu, kun ulosottomies tulee ovelle ensimmäisen kerran tai mitä tapahtuu eron jälkeen.

Sakari Kainulaisen mukaan kyselyyn vastaaminen auttaa tutkijoiden mukaan myös kolhun kokenutta itseään.

– Oman, joskus hyvinkin raskaan tapahtuman analyyttinen läpikäynti voi jäsentää asiaa myös itselle. Samalla on mahdollista tuottaa turvallisesti tätä tietoa palveluiden ja tuen kehittämiseksi.

Päivitys 5.3.2021: Juttuun päivitetty kyselyyn vastanneiden määrä.