Musiikin sekatyöläiseksi itseään kutsuva Paavo Malmberg miksaa Color Dolor -yhtyeen uutta levyä Ambience Studiosin viihtyisissä tiloissa Helsingin Herttoniemessä.
Korona on muuttanut Malmbergin työnkuvaa: keikkojen ja konserttien miksaamista sekä teatterimuusikon töitä on huomattavasti aiempaa vähemmän mutta studiotöitä sentään enemmän. Malmberg pitää omaa tilannettaan varsin hyvänä, vaikka kokonaistyömäärä on ollut jatkuvasti laskussa.
– Minulla on onneksi ollut suhteellisen järkevää tekemistä koko koronavuoden ajan, ja siinä mielessä pidän itseäni tällä alalla etuoikeutettuna.
Malmbergin etuna on, että hän pystyy työskentelemään monipuolisesti musiikin eri osa-alueilla livemusiikista teatteriin.
– Kun jokin osa kuolee pois, en ole jäänyt ihan tyhjän päälle. Moni on jäänyt, jos on esimerkiksi tehnyt töitä pelkästään elävän musiikin kentällä.
Malmbergin tuttavapiiristä ei löydy henkilöitä, joilla olisi korona-aikana mennyt aiempaa paremmin.
– Tiedän muusikoita ja teknisen alan osaajia, jotka ovat siirtyneet muille aloille, joko opiskelemaan tai tekemään muita töitä, koska oma ala ei enää ole pystynyt työllistämään. Joku on ollut vuoden töissä ruokakaupassa. Joillakin taas on isot lainarahat kiinni kalustossa, jota ei pääse ollenkaan käyttämään, Malmberg luettelee.
Kulttuuriministeri Annika Saarikko on luvannut esitellä lähipäivinä ministeriössä valmisteltua tukipakettia, joka suunnataan ennen kaikkea freelancereille ja vapaan kentän toimijoille. Tässä jutussa selvitämme koronapandemian seurauksia eri taiteen- ja kulttuurin aloilla.
Tapahtuma-alan ekosysteemi romahti
Korona on kurittanut kovalla kädellä kotimaista kulttuurikenttää ja etenkin tapahtuma-alaa, jonka toiminta on tällä hetkellä käytännössä pysähdyksissä.
Tapahtuma-alan liikevaihdoksi vuonna 2019 arvioidaan 2,35 miljardia euroa. Viime vuonna alan liikevaihto putosi muutamiin satoihin miljooniin euroihin. Tapahtuma-alan yritysten liikevaihdot ovat pudonneet 70-80 prosenttia.
Yhtä karmivia luvut ovat alan työllisyystilastoissa. Vakituisia työpaikkoja oli aiemmin lähes 30 000 ja väliaikaisia 170 000. Nyt tilanne on aivan toisenlainen.
– Väliaikaiset työpaikat jäivät viime vuonna syntymättä lähes kokonaan. Vakituisesta ympärivuotisesta henkilökunnasta suurin osa taas on lomautettuna, osa on myös irtisanottu, viime vuonna perustetun Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen kertoo.
Tapahtuma-alan kohdalla ei aina ymmärretä, että sen ympärille on rakentunut kokonainen ekosysteemi. Suuret festivaalit ovat vain sen näkyvin osa.
– Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-ala tarvitsee tapahtumia kipeästi: jos ei tapahdu mitään, ei hotelleissakaan ole asiakkaita. Suomen kannalta olisi tärkeää, että tapahtuma-ala palaisi nopeasti kasvukäyrälle. Ihan kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa työpaikkoja ja verotuloja, Pekka Timonen toteaa.
Erilaisia tapahtumia on korona-aikana pyritty Suomessakin korvaamaan striimeillä, mutta niiden taloudellinen merkitys on Pekka Timosen mukaan ollut varsin vähäinen.
– Striimaamisen ansaintalogiikka on hankala. Kannattavan liiketoiminnan tekeminen sen avulla vaikeaa. Joillekin tekniikka-alan yrityksille siitä on tullut liiketoimintaa, mutta tapahtuma-alan laajaan verkostoon sillä ei ole ollut merkitystä.
Musiikkialan freelancerit menettävät talven aikana kymmeniä miljoonia euroja
Suomen musiikkialalla työskentelee yhteensä noin 30 000 ihmistä. Heistä valtaosa on freelancereita tai itsensä työllistäjiä. Monien tulotaso on romahtanut, ja ylipäänsä mahdollisuus tehdä työtä on kutistunut.
– Niilläkin, joilla on työtä, volyymi on pientä, sanoo Juho Viljanen, freelancereiden luottamusmies Muusikkojen liitosta.
Koko pandemian ajalta freelancereiden menetykset ovat Muusikkojen liiton mukaan ylittäneet 100 miljoonan euron rajan. Talven 2020–2021 osalta alan toimijat ovat arvioineet, että freelance-muusikot ja musiikintekiijät menettävät yhteensä 38 miljoonaa euroa.
– Omassa tuttavapiirissäni on useita korkean profiilin freelancereita, jotka ovat lähteneet kouluttautumaan uudelle alalle. Ei sitä ehkä trendiksi voi sanoa, mutta ilmiöstä on kyse, Viljanen toteaa.
Music Finlandin tammikuussa tekemän selvityksen mukaan tulonmenetykset musiikkialalla vuonna 2020 olivat yhteensä lähes 255 miljoonaa euroa. Suurimmat tappiot koki elävä musiikki, yhteensä 243 miljoonaa euroa.
Suomen laaja sinfoniaorkesteriverkosto työllisti 2 518 freelanceria vuonna 2019. Luvussa ovat mukana yksittäisten konserttien tilapäiset muusikot sekä määräaikaiset pätkätyöläiset. Vuonna 2020 vastaava lukema oli 1 665 työllistettyä.
Talven 2020–2021 aikana valtionosuusorkestereiden arvioidaan menettävän lipunmyynnin, vierailutoiminnan, kiertuemyynnin ja oheispalveluiden tappioiden vuoksi neljä miljoonaa euroa.
Kuvataiteilijoilla kymmenien miljoonien eurojen menetykset
Suomen taiteilijaseuran toiminnanjohtajan Annukka Vähäsöyringin mukaan korona on vaikuttanut merkittävästi myös kuvataiteilijoiden sekä taide- ja näyttelyorganisaatioiden toimintaan. Tästä kertoo Suomen taiteilijaseuran viimesyksyinen kysely.
– Kun kyselyn tulokset laajennetaan koskemaan Suomen 3 300 ammattikuvataiteilijan kokonaisjoukkoa, arviomme mukaan yhteenlaskettu tulonmenetys viime vuonna oli lähes 24 miljoonaa euroa, Vähäsöyrinki toteaa.
– Valtio, kunnat ja säätiöt ovat toki myöntäneet apurahoja, mutta kyselyn mukaan 14 prosenttia taiteilijoista sai niistä kompensaatiota, joka olisi kattanut tulonmenetykset täysimääräisesti.
Vähäsöyringin mukaan kuvataide on Suomessa edelleen yksi hauraimmista taiteenaloista, ja kuvataiteilijan tulonlähteet ovat tunnetusti sirpaleisia.
– Korona on vaikuttanut muun muassa teosmyyntiin, opetustehtäviin ja teostilauksiin. Taiteilija on usein riippuvainen keikkaluonteisista tehtävistä, kuten esimerkiksi asiantuntijapuheenvuoroista.
Kevään teosvälitystilaisuudet ovat merkittävä tulonlähde koko kuvataidealalle, mutta korona on hankaloittanut niidenkin järjestämistä. Taidemaalariliiton Teosvälitys-tapahtuma on esillä Helsingin Kaapelitehtaalla kuudelle ihmiselle kerrallaan, ja se on ensimmäistä kertaa nähtävillä myös verkossa. Kuvanveistäjien ja taidegraafikoiden vastaava tapahtuma on siirretty syksyyn.
– Jos tällaiset myynnit menetettäisiin kokonaan tai osittain, olisi sillä todella dramaattisia vaikutuksia taideorganisaatioiden toimintaan, Annukka Vähäsöyrinki summaa.
Teatteri, tanssi ja sirkus: freelancereiden palkanmaksu syöksyi viime vuonna
Teatteri-, tanssi- ja sirkustaiteen alalla koronapandemian vaikutukset näkyvät muun muassa freelancereiden tilannetta tarkastelemalla.
Vuonna 2019 yli puolet alojen ammattiyhteisöjen menoista oli henkilöstökuluja, yhteensä 183 miljoonaa euroa. Aloilla työskenteli lyhyissä määräaikaisissa vierailijatehtävissä tuolloin yhteensä 3 800 freelanceria. Vakituisissa työsuhteissa oli noin 2 000 henkilöä.
Koronapandemian ajalta freelancereiden tulonmenetykset ovat teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton Temen ja Suomen Näyttelijäliiton arvioiden mukaan yhteensä 60–70 miljoonaa euroa.
– Pelkästään freelancereiden tulonmenetysten kautta huomaa, että palkkoja on maksettu teatteri-, tanssi- ja sirkuskentällä todennäköisesti lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, toteaa Kaisa Paavolainen.
Paavolainen on Teatterikeskus ry:n toiminnanjohtaja ja Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja.
Edunvalvojien selvityksen mukaan esittävän taiteen alat saattavat kärsiä talven 2020–2021 aikana pahimmillaan jopa 35 miljoonan euron tulonmenetykset yleisötilaisuuksien rajoitusten vuoksi. Teatterin, tanssin ja sirkuksen osuus tuosta summasta on noin 32 miljoonaa euroa. Tulonmenetysten yhteenlasketut summat koostuvat lipunmyynnin, vierailutoiminnan, kiertuemyynnin sekä oheispalveluiden myynnin tappioista.
Museoiden kävijämäärät putosivat roimasti
Kotimainen museotoiminta oli kokonaan kiinni viime keväänä, ja lähinnä pääkaupunkiseudulla näyttelytoiminta on ollut pysähdyksissä joulukuusta lähtien. Sillä on ollut dramaattisia vaikutuksia koko museoalalle.
– Koronavuoden aikana yli 40 prosenttia museoista on lomauttanut tai vähentänyt henkilöstöään taloutensa ja toimintansa tasapainottamiseksi, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä toteaa.
Myös museoiden kävijämäärässä tapahtui jyrkkä pudotus: vuonna 2019 vierailuja oli 7,6 miljoonaa, viime vuonna kävijöitä oli 3,2 miljoonaa vähemmän.
Museotoiminnan rahoituspohjan takia kotimaisten museoiden toiminta on koronasta huolimatta ollut kohtuullisen turvattua. Noin 80 prosenttia kuluista, esimerkiksi henkilöstö- ja kiinteistökulut, katetaan julkisilla avustuksilla. 20 prosenttia museoiden tuloista tulee lipunmyynnistä.
– Lipputuloilla kuitenkin rahoitetaan museoiden toimintaa, kuten näyttelyjä, ja siinä mielessä tämä on tehnyt ison loven. Ohjelmia on vedetty alas, ja epävarman tilanteen takia sisältöihin investoidaan vähemmän, Kimmo Levä listaa.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa museot ovat riippuvaisia yksityisen sektorin rahoituksesta, ja useampi kuin joka kymmenes sikäläinen museo on ilmoittanut, ettei pysty enää jatkamaan toimintaansa. Suomessa ja muualla Euroopassa tilanne on huomattavasti parempi.
– Kaikki ammatillisesti toimivat kotimaiset museot tulevat selviämään koronasta, mutta niiden ulkopuolella on monia museoita, joiden talous on riippuvaisempi pääsylipputuloista. Siellä voi ilmetä tilanteita, joissa ovia joudutaan sulkemaan, Kimmo Levä arvioi.
Digitaalisuus kutisti kirjailijoiden tuloja
Kirjamyynti kasvoi kohisten koronavuonna, mutta kaikilla kirjailijoilla ei välttämättä ole mennyt hyvin.
– Korona on vaikuttanut myös kirjailijoiden työhön ja toimeentuloon merkittävällä tavalla. On tullut siirtymä digitaaliseen kirjojen kuluttamiseen, ja siitä saatavat tuotot ja tekijänpalkkiot eivät ole lähellekään vastaavia kuin painetuissa kirjoissa, Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen toteaa.
Viime syksynä tehdyn selvityksen mukaan digitaalisista versioista, etenkin äänikirjoista, saatavat palkkiot ovat viidesosa siitä, mitä painetusta kirjasta saa.
Monelta on myös jäänyt huomaamatta teatterin ja kirjallisuuden välinen yhteys, johon korona on vaikuttanut dramaattisesti.
– Teatterien sulkeminen on ollut raju isku kirjailijoille. Moni kirjoittaa paljon näyttämölle, ja monen kirjailijan teoksia dramatisoidaan teattereihin. Kirjailijat ovat saaneet osan lipputuloista, joita ei tällä hetkellä ole lainkaan, Oinonen kertoo.
Korona on vaikuttanut merkittävästi kirjailijoiden muihinkin työskentelymahdollisuuksiin.
– Pitää muistaa, että kirjailijan ammattiin kuuluvat esiintymiset kirjastoissa, kouluissa, messuilla ja muissa tapahtumissa. Ne ovat merkittävä osa kirjailijan toimenkuvaa. Tämä kaikki on ollut nyt vuoden katkolla.
Elokuva- ja tv-ala selvinnyt suhteellisen ehjin nahoin
Elokuva- ja tv-alalla työskentelee noin 1200 audio-visuaalisen alan ammattilaista freelancerina, arvioi Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme. Toisin kuin monilla muilla kulttuurin aloilla tuotanto on käynnissä koronapandemiasta huolimatta.
Alalla elettiin hiljaisempia aikoja viime vuonna, mutta työllisyyden kannalta mainio lisä oli Tampereella loppuvuodesta kuvattu Hollywood-elokuva. Vastaavia projekteja on viritteillä myös tälle vuodelle.
– Tuntuu, että iso osa aktiiviporukastamme oli töissä Tampereella. Ja nyt kun kansainvälisiä tuotantoja on tulossa lisää, varauskirjat ovat kuumina, Temen tiedottaja Anne Saveljeff toteaa.
Av-tuottajien edunvalvojan APFI:n toiminnanjohtaja Teemu Kalliala huomauttaa, että kaikesta huolimatta koronapandemia on puraissut myös elokuva- ja tv-alaa.
– On selvää, että liikevaihdot ja erityisesti tulokset ovat edellisvuoteen verrattuna pudonneet merkittävästi.
Elokuvien puolella syy tappioihin on yksinkertainen: elokuvatuotannot häviävät joka päivä, kun elokuvateattereita pidetään suljettuna.
– Elokuvien tuotantoyhtiöille menetys on vuoden 2020 osalta viiden miljoonan euron luokkaa, Kalliala sanoo.
Hänen mukaansa tv-tuotantoja rassaa pandemian mukanaan tuoma epävarmuus.
– Tuotantoja on pitänyt lykätä, mutta kuluja on jo syntynyt. Kamerat eivät käy siinä aikataulussa kuin on ajateltu. Budjetit ylittyvät jo siksi, että asioita tehdään turvatoimien vaatimalla tavalla, hän selittää.
Yksikään tuotantoyhtiö ei ole mennyt konkurssiin, mutta lomautuksia ja muita sopeutuksia tehtiin viime vuoden puolella.
Korjaus 25.2. klo 10:35: Korjattu jutun toisen kuvan kuvateksti. Kuvassa Stereo-yhtye, ei Haloo Helsinki! -yhtye.
Lue lisää:
Suomen elokuva-ala pitää koronarajoituksia lainvastaisina ja vaatii niiden muuttamista