Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet, ja ne ovat jo arkipäivää myös Suomessa.
Vakuutusyhtiöt ovat heränneet ilmiöön. Osa yrityksistä tarjoaa nyt vakuutusturvaa henkilötietojen varkauden varalle.
Tuote on vasta rantautumassa Suomeen. Se jakaa sekä markkinoita että mielipiteitä.
– Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa identitettivakuutus osana kotivakuutuksen oikeusturvaa on vakiintunut tuote, kertoo vakuutusyhtiö Ifin vakuutuspäällikkö Sanna Bergroth.
Lain mukaan identiteettivarkaus tapahtuu, kun anastettuja henkilötietoja käytetään vilpillisesti ja siitä aiheutuu taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.
Henkilötietoihin liittyvät varkaudet ovat usein maksuvälinepetoksia tai muita petoksia.
Identiteettivakuutuksilla voidaan korvata esimerkiksi lakimieskuluja tai taloudellista vahinkoa, joka on aiheutunut henkilötietojen luvattomasta käytöstä petoksiin.
Tarjolla on pääasiassa kahdenlaisia identiteettivakuutuksia. Niistä osa on kytketty kotivakuutuksen oikeusturvaan ja osa erillisiä vakuutuksia, jotka tarjoavat myös apua ennaltaehkäisyyn.
Ennaltaehkäisy tarkoittaa sitä, että vakuutukseen kuuluva monitorointipalvelu etsii netistä merkkejä sähköpostiosoitteen tai henkilötunnuksen väärinkäytöstä.
Aalto-yliopiston professori ei niele vakuutusta purematta
Professori Tuomas Aura Aalto-yliopistosta suhtautuu kriittisesti identiteettivakuutuksiin.
– Useimmiten luottamukselliset tiedot kuitenkin vuotavat ulkomaalaisista nettipalveluista, joilta korvauksen vaatiminen on teoreettinen mahdollisuus ja vaatisi kalliimmat asianajajat kuin mitä mikään vakuutus suostuu maksamaan.
Nettiin vuotaneita tietoja, kuten psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaiden terveystietoja, ei voi kokonaan palauttaa salaisiksi, vaan ne jäävät nettiin elämään.
Näkyvyyttä voi vähentää vaatimalla tietojen poistamista verkkosivuilta ja hakukoneista. Tämä on kuitenkin työlästä.
– Asianajajan tai konsulttipalvelun käyttö voi nostaa hintaa korkeaksi. Mikään vakuutus tuskin korvaa vuosia jatkuvaa netin tarkkailua, arvelee Tuomas Aura.
Vakuutusta miettivän kannattaakin lukea vakuutusehdot tarkkaan: mitä vakuutus korvaa ja onko korvauksille aika- tai rahakattoa?
“Ei tarvetta, koska tavallinen oikeusturvavakuutus voi kattaa kulut”
Kun henkilötiedot joutuvat vääriin käsiin ja väärin käytetyksi, asiakas tekee rikosilmoituksen, sulkee tilit ja kortit. Siihen palaa aikaa ja rahaa.
Kulut jäävät omalle kontolle.
Moni alan asiantuntija uskoo, että moniin kotivakuutuksiin kuuluva oikeusturvavakuutus voi riittää identiteettivarkaudesta aiheutuvien kulujen kattamiseen.
– Mikäli identiteettivarkaus johtaa oikeudenkäynteihin, voidaan oikeudenkäyntikuluja korvata oikeusturvavakuutuksesta, toteaa johtaja Markus Uimonen, joka vastaa Pohjola Vakuutuksesta.
Oikeusturvavakuutuksesta voi saada korvausta identiteettivarkauteen vasta, kun mahdollinen syyllinen eli epäilty voidaan osoittaa, syyte on nostettu ja valmistaudutaan oikeudenkäyntiin.
– Identiteettivakuutus sen sijaan korvaa lakimieskuluja jo ennen oikeudenkäyntiä, perustelee Sanna Bergroth Ifistä.
Kyse voi olla ylimääräisten laskujen ja maksuhäiriömerkintöjen oikaisemisesta, tutkintailmoituksen tekemisestä ja esitutkinnassa avustamisesta.
– Voimme kiistää laskut ja luotot, jotka on otettu identiteettivarkauden yhteydessä, toteaa markkinointijohtaja Johanna AbgottsponMySafetystä.
Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari uskoo, että erillinen identiteettivakuutus voi tulla tarpeeseen silloin, kun oikeusturvavakuutusta ei syystä tai toisesta ole.
Harmia vakuutus ei korvaa
Markus Uimosen mukaan identiteettivarkaus aiheuttaa harvoin vahinkoa tai menetystä, jonka euromäärä olisi mahdollista arvioida.
– Suomessa vakuutuksilla korvataan vahinkotapahtumien aiheuttamia taloudellisia menetyksiä. Harmi, mielipaha ja muu aineeton menetys ei ole vakuutuksesta korvattava vahinko.
Uimosen mukaan identiteettivarkauden seurauksena tapahtuvan maksukortin väärinkäytön kulut korvaa maksukortin myöntänyt yhtiö.
Onko rikoksen uhri verkkokauppa vai yksityishenkilö?
Professori Tuomas Aura nostaa esiin, että oikeusturvavakuutus kattaa rikoksen uhrin asianajokuluja. Identiteettivarkaudessa rikoksen varsinainen uhri on yleensä kolmas osapuoli, esimerkiksi verkkokauppa, johon on luotu asiakastili ja tilattu tavaraa väärällä henkilöllisyydellä.
Henkilö, jonka identiteettiä on käytetty petokseen, ei yleensä tarvitse asianajajaa oikeuteen. Hänelle kuitenkin aiheutuu huomattavasti vaivaa asian selvittelystä.
Tähän saumaan vakuutusten tarjoajat nyt iskevät.
– Konsulttiapu vyyhdin selvittämiseen luottokorttiyhtiöiden tai verkkokauppojen kanssa on tarpeen kiireiselle ihmiselle, uskoo Aura.
Mutta petosten havaitseminen ja raportointi jää silti jokaisen itsensä tehtäväksi. Moni selviääkin identiteettivarkaudesta omin voimin ilman vakuutusta tai lakiapua.
Identiteettiturvan tarve voi kasvaa tulevaisuudessa
Asiantuntijat uskovat, että ennaltaehkäisevän identiteettisuojan ja erillisten vakuutusten tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun tietomurrot ja nettirikollisuus lisääntyvät.
Finanssialan asiantuntijan mukaan vakuutukset ovat päivittymässä toimimaan nykyajassa ja nettimaailmassa tapahtuvien petosten suojana.
– Nettihuijaukset tapahtuvat nopeasti ja koskettavat laajoja joukkoja. Tässä kehityksessä on vaikea lainsäätäjienkään aina pysyä perässä, toteaa Finanssialan varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
Identiteettivarkaus tuli rikoslakiin vuonna 2015 ja siitä lähtien tapausten määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Vuonna 2020 poliisin tietoon tuli 4 320 identiteettivarkautta. Viidessä vuodessa luku on kasvanut noin 29 prosenttia.
Lue myös: