Faktoilla sisään.
Suomen joukkue lähtee Oberstdorfin MM-kisoihin kokoonpanolla, jossa yksi urheilija, yhdistetyn Ilkka Herola, on päässyt tuulettamaan maailmancupissa henkilökohtaista palkintokorokesijoitusta kuluvan kauden aikana.
Kun Herolan kolmen podiumin lisäksi miesten ja naisten viestihiihtäjät ovat kertaalleen olleet kolmen joukossa, joukkueen palkintokorokesijojen kokonaismäärä nousee viiteen. Luku on pienin sitten kauden 1992–1993, jolloin Marja-Liisa Kirvesniemen toinen sija Ulrichenin maailmancupin 10 kilometriltä oli Suomen joukkueen ainoa podium tultaessa Falunin MM-kisoihin.
Joukkue sai vuoden 1993 Falunin MM-kisoista kaksi mitalia, jotka tulivat molemmat naisten 15 kilometriltä. Kirvesniemi hiihti hopeaa ja Marjut Rolig pronssia. Tulosta pidettiin sen ajan Suomessa katastrofina.
Nyt Oberstdorfissa kilpailevalle Suomen joukkueelle kaksi mitalia olisi maailmancupissa nähdyt tulokset huomioiden kiitettävä, jopa erinomaista lähentelevä suoritus.
Kirvesniemen ja Roligin kaltaisia urheilijoita, joille arvokisamenestys ei ollut haave vaan lähimuistista löytyvä voimavara, Oberstdorfissa edustavat vain Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski. Kaksikosta kuitenkin vain Niskanen on esittänyt parhaiden ollessa viivalla otteita (kaksi viidettä sijaa), joilla mitali on realismin rajoissa henkilökohtaisilla matkoilla.
Ei podiumia, ei mitalia
Lähihistoria on osoittanut, että suomalaisten ennen MM-kisoja saavuttamat maailmancupin podiumit ovat olleet hyvin linjassa kisoista tulleiden mitalien kanssa.
Jos Suomen joukkueen palkintolaari kumisee Oberstdorfiin tultaessa lähes tyhjyyttään, toisin oli vuonna 2005, kun saksalaispitäjä järjesti edelliset MM-hiihtonsa. Tuolloin seitsemän suomalaista oli saavuttanut cupissa kauden aikana vähintään yhden henkilökohtaisen palkintokorokesijoituksen. Voittoja oli peräti 21 kappaletta, joista 12 oli Janne Ahosen käsialaa.
Ahonen ei ollut mitaliodotusten kanssa yksin, sillä kuten oheinen tilasto osoittaa, Hannu Manninen oli dominoinut yhdistetyn maailmancupia mielin määrin. Muutkaan suomalaisurheilijat eivät rakentaneet odotuksiaan tyhjän päälle.
Taulukkoa ladataan
Kultasadetta ei kuitenkaan tullut Oberissa 2005, vaan vasta kaksi vuotta myöhemmin Sapporossa. Kahdeksan mitalia, joista viisi kultaa, on Suomen MM-joukkueen paras mitalisaalis 2000-luvulla. Vuonna 2009 Liberecissä tuloksena oli niin ikään kahdeksan mitalia, joista kolme oli kultaisia.
Sapporon ja Liberecin yhdistävä tekijä oli ainakin, että kisoihin saapui yhdeksän suomalaisurheilijaa, jotka olivat seisseet kauden aikana palkintokorokkeella maailmancupin henkilökohtaisissa kilpailuissa.
Suomalaisurheilijat olivat saavuttaneet ennen Liberecin MM-kisoja, kolmen kuukauden aikana, 51 maailmancupin palkintokorokesijoitusta. 2010-luvulla tahti oli verkkaisempaa.
Vaikka viime vuosikymmenellä järjestettiin viidet MM-kisat, suomalaiset eivät saaneet kyseisinä kausina kasaan edes yhteensä niin paljon palkintokorokesijoituksia kuin Liberecin MM-kaudella. Koko vuosikymmenen saldoksi jäi 48 podiumia.
2010-luvulla yksikään urheilija ei yltänyt henkilökohtaiselle mitalille, mikäli plakkarissa ei ollut sijoitusta kolmen parhaan joukkoon kuluvan kauden maailmancupin henkilökohtaisessa kilpailussa. Harri Olli onnistui tempussa 2007 ja Matti Heikkinen 2009.
Lämpö sekoittaa pakkaa
Suomen MM-joukkueen ennakkoasetelmat ovat siis tilastojen valossa vaikeat mitä tulee odotuksiin mitaleista.
Oberstdorfin lämmin sää voi kuitenkin vaikuttavaa tuloksiin merkittävissä määrin. Sisäpiiriläisten arvioiden mukaan on jopa todennäköistä, että ainakin joissain kisoissa ratkaisevat erot eivät löydy kuntopuolelta vaan suksenpohjista. Hionnoista.
Täysin toinen kysymys on, onko urheilullisesti järkevää ratkoa maailmancupissa paremmuus talvisissa postikorttimaisemissa ja viedä kauden päätapahtuma tietoisesti maaliskuulle – ja Oberin tapauksessa eteläisille leveysasteille.
Jos cupissa ei ole tullut tulosta enemmän tai vähemmän tasaisissa talvikeleissä, valtaosalla suomalaisurheilijoista ei ole MM-kisojen mahdollisessa kelilotossa ainakaan mitään menetettävää.
Lue lisää:
Jännitä MM-hiihdot avaavaa sprinttiä heti aamusta – katso päivän kisaohjelma ja lähetystiedot