Varhain aamulla 19. päivä maaliskuuta 2014 nimimerkki zhvInts kirjautui OpenStreetMap-karttapalveluun ja poisti Krimin niemimaan ja Venäjän välistä rajan.
Hänen tulkintansa mukaan Krim kuului nyt Venäjälle.
Näin oli edellisenä päivänä ilmoittanut myös Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Ukrainan tai kansainvälisen yhteisön mielestä asia ei kuitenkaan ollut näin yksinkertainen. Niiden tulkinnan mukaan Venäjä oli ottanut Krimin Ukrainalta väkisin.
Venäjän joukot olivat ottaneet haltuunsa Simferopolin lentokentän Krimillä. Rautatieasemalla tunnuksettomat sotilaat valvoivat ulkomaanmatkustusta ja kyselivät passeja.
Krimillä oli järjestetty kansanäänestys Venäjään liittymisestä, mutta sekä YK että Suomi olivat tuominneet sen laittomaksi.
ZhvIntsin päivityksestä ehti kulua puoli vuorokautta, ennen kuin nimimerkki emacsen_dwg kävi lisäämässä rajan takaisin Krimin ja Venäjän väliin.
"Kumoan edelliset muutokset poliittisen erimielisyyden takia", hän kirjoitti kommenttikenttään.
20. maaliskuuta rajaa veivattiin edestakaisin vielä muutamaan kertaan.
Klik ja Krim kuului Venäjään. Klik ja klik, eipäs kuulunutkaan.
Nyt seitsemän vuotta Krimin valtauksen jälkeen karttakiista jatkuu yhä. Viimeksi rajaa on muokattu tämän vuoden helmikuussa.
Facebook, Bing ja reittioppaat hyödyntävät avointa karttadataa
Ei ole samantekevää, miltä OpenStreetMapin (OSM) kartat näyttävät.
Avoimeen dataan perustuvaa "karttojen wikipediaa" käyttävät muun muassa suomalaiset reittioppaat, Pokémon Go -peli, Microsoftin Bing-kartasto, Facebook ja kiinalainen hakupalvelu Baidu.
OSM houkuttelee näitä ja muita palveluntarjoajia avoimella, ilmaisella ja helposti eri tarkoituksia varten muokattavalla paikkadatalla.
Sadat miljoonat ihmiset käyttävät kuukausittain OSM:n karttadataan perustuvia sovelluksia.
Myös Ylen käyttämä karttapalvelu käyttää OpenStreetMapia yhtenä lähteenään.
Juuri OSM:n datasta johtui, että Ylen Ykkösaamun katsojat näkivät elokuisena lauantaina 2020 suorassa tv-lähetyksessä kartan, jossa Krim oli virheellisesti merkitty Venäjälle kuuluvaksi. Ylen kartoissa Krim merkitään osaksi Ukrainaa YK:n linjan mukaisesti.
Kuka tahansa saa kirjautua OpenStreetMapin käyttäjäksi ja alkaa päivittää karttaa. Tällä hetkellä palvelun tunnukset on noin seitsemällä miljoonalla ihmisellä.
Aktiivisia päivittäjiä on sivuston mukaan noin 300 000, joista selvästi suurin osa on Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
"Jos vastassa ovat puomit ja sotilaat, raja on olemassa"
OpenStreetMapin etu on ollut juuri päivittäjien innokkuus ja aluetuntemus. Paikallisten käyttäjien ansiosta palvelusta voi löytää esimerkiksi penkkien paikat vieraassa puistossa.
Humanitaariset järjestöt puolestaan turvautuvat OpenStreetMapiin, kun ne tarvitsevat tietoja vaikkapa Etelä-Sudanin pikkuteistä.
Mutta entä kun pitäisi päättää siitä, missä valtion raja kulkee silloin, kun valtiot eivät ole rajan sijainnista yksimielisiä? Avoimen datan perusteella toimivassa palvelussa yksittäinen kartan päivittäjä voi hetkellisesti käyttää varsin isoa päätösvaltaa.
OSM:n filosofia perustuu siihen, miltä asiat näyttävät juuri kyseisestä paikasta katsottuna, selittää suomalainen paikkatietoasiantuntija Topi Tjukanov.
– Jos matkustaa Krimille mistä suunnasta tahansa, vastassa varmastikin ovat puomit ja sotilaat. Sen kokemuksen perusteella raja on olemassa, Tjukanov sanoo.
Hän työskentelee paikkatietopalveluja myyvässä Gispossa ja on itsekin aktiivinen OpenStreetMapin päivittäjä.
Reaalimaailman taistelut valuvat kartoille
OpenStreetMap toivoo päivittäjien ratkaisevan kiistansa keskenään. Sillä on kuitenkin myös omia rakenteita kiistojen ratkomiseen.
Vuonna 2004 Britanniassa käynnistynyt avoin karttaprojekti levisi muutamassa vuodessa niin paljon, että sitä hallinnoimaan perustettiin säätiö. Sen johtokunta valitaan vaaleilla.
Säätiö puolestaan on kutsunut erilaisia työryhmiä pohtimaan karttoihin liittyviä käytännön kysymyksiä. Tekijänoikeuksia ja Krimin kaltaisia poliittisia kiistoja ratkoo datatyöryhmä. Sen jäseneksi pääsee saamalla säätiöltä kutsun.
Nyt työryhmässä on 14 jäsentä, joista kymmenen on Euroopasta. Nimien perusteella joukossa ei ole yhtään naista.
Datatyöryhmän saksalaisen jäsenen Frederik Rammin mukaan Krim on esimerkki niin sanotusta editointisodasta. Se tarkoittaa, että jotakin yksityiskohtaa käydään muuttamassa kartalla edestakaisin.
Rajat, joista ihmiset taistelevat kartalla, ovat samoja kuin ne, joista ihmiset taistelevat tosielämässä. Joskus riidellään paikkojen nimistä tai kielestä.
– Useimmin editointisodat syttyvät [Krimin lisäksi] Kyproksessa, palestiinalaisalueilla, Etelä-Kiinan merellä ja Marokossa, Ramm kertoo Ylelle sähköpostitse.
Karttapalvelun historia paljastaa, että erityisesti Marokon ja Länsi-Saharan välinen raja sekä Kashmirin alue ovat viime vuosina kuumentaneet ihmisten tunteita.
Länsi-Sahara on Marokon miehittämä, mutta YK ei ole tunnustanut sen liittämistä Marokkoon. Kashmirissa kyse on Intian ja Pakistanin rajakiistasta, jossa kumpikaan ei ole tunnustanut toisen aluevaatimuksia.
Krimin rajoja korjaavat venäjän- ja ukrainankieliset profiilit
Suurin osa OSM:n kartta-aktiiveista ei osallistu kansainvälisen tason nahisteluun. Tyypillisesti he päivittävät palveluun tietoja omasta lähiympäristöstään.
– Itse olen viimeksi käynyt muokkaamassa lähiravintolani aukioloajat, sanoo Topi Tjukanov.
Krimin rajoja ovat karttapalvelun historiatietojen perusteella päivittäneet kielen perusteella lähinnä venäläiset ja ukrainalaiset. Yksi Venäjän ja Krimin välisen rajan poistanut henkilö kertoo profiilissaan olevansa moskovalainen yliopisto-opiskelija.
– Joskus rajoja on aidosti tarpeen korjata, mutta [kiistanalaisiin rajoihin liittyvät] hyväksyttävät muutokset ovat melko harvinaisia, OSM:n datatyöryhmän jäsen Ramm sanoo.
Krimin rajoja on muutettu keväästä 2014 lähtien yli 200 kertaa. Krimin itäistä eli Venäjän-vastaista rajaa on muokattu noin 50 kertaa. Se on poikkeuksellisen paljon.
Osa muutoksista koskee esimerkiksi maaston yksityiskohtia, mutta usein on veivattu nimenomaan Krimin statusta. Toisinaan muutoksen yhteyteen on kirjattu poliittisia kannanottoja.
"Peruin ilkivallan Krimillä", kirjoittaa yksi viitaten siihen, että toinen käyttäjä oli muuttanut Krimin Venäjän osaksi.
Krimin oli käynyt liittämässä Venäjään nimimerkki Vladimir Putin.
"Venäjä on numero yksi", kommentoi kolmas isoilla kirjaimilla.
Venäjän ja Krimin välisen rajan kokonaan poistaneet päivittäjät ovat yleensä lisänneet muutokseen venäjänkielisen kommentin kuten "tässä ei ole rajaa". Ainakin puoli tusinaa näyttää käyttäneen tiliään ainoastaan Krimin rajojen muokkaamiseen.
Yle tavoitteli juttua varten useita Krimin rajoja OSM-palvelussa muokanneita henkilöitä, mutta kukaan heistä ei vastannut haastattelupyyntöihin.
Krim näyttää OSM:n kartalla itsenäiseltä
OpenStreetMapilla on Krimin suhteen "virallinen linja", josta datatyöryhmä päätti sähköpostiäänestyksellä kesällä 2014.
Poikkeuksellisessa ratkaisussa Krimin ympäri piirrettiin itsenäisen valtion viivat. Nykyään karttapalvelussa Krimin rajat näyttävät samoilta kuin esimerkiksi Suomen.
Jos sattuu vierittämään vaikkapa Sokos-hotellien sijaintikarttaa Krimille asti, näkee itsenäiseltä valtiolta näyttävän niemimaan.
Lisäksi datatyöryhmä päätti, että Krim kuuluu kartalla sekä Ukrainalle että Venäjälle. Se siis näkyy Venäjän osana, jos kartalta etsii Venäjän valtion rajoja ja Ukrainan osana, jos hakee Ukrainan rajoja.
Virallinen päätös ei kuitenkaan lopettanut kartalla käytävää tappelua. Muokkauksia tehdään yhä joka vuosi.
– Tilanne on samanlainen esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä. Suunnilleen kaksi tai kolme kertaa vuodessa joku keksii, että esitämme rajan siellä "väärin" ja käy "korjaamassa" sen mieltymyksensä mukaiseksi, datatyöryhmän jäsen Frederik Ramm sanoo.
Kiina pitää omanaan laajaa merialuetta Etelä-Kiinan merellä. Samalla alueella vaatimuksia on myös ainakin Taiwanilla, Vietnamilla ja Filippiineillä.
Apple taipui painostuksen alla
Muillakaan karttapalveluilla ei ole ollut Krimin suhteen helppoa.
Venäjä painosti kuukausien ajan Applea muuttamaan karttojaan ja sai tahtonsa läpi loppuvuodesta 2019. Nykyään Applen kartoissa Krimin ja Venäjän välissä ei näy rajaa. Kun iPhone-käyttäjä katsoo karttaa Venäjällä, tekstikenttään tulee ilmoitus "Krim, Venäjä".
Googlen kartoissa Krimin ja Ukrainan raja on merkitty kiistanalaiseksi, jos karttaa katsoo Suomessa. Venäjällä käyttäjä voi nähdä kovan rajan.
OpenStreetMapin kaltaista joukkoistettua palvelua ei ole kovin helppo painostaa valtion tasolta. OSM:ssä voi kuitenkin käyttää valtaa muulla tavoin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan digijätit kuten Amazon, Facebook ja Apple lisäävät jatkuvasti läsnäoloaan OpenStreetMapissa.
Jo lähes viidennes karttoihin tehdyistä sadoista miljoonista muokkauksista vuosina 2019–2020 oli peräisin digijättien työntekijöiltä. Päivitykset eivät liity valtioiden rajoihin, vaan etenkin teihin ja rakennuksiin.
Tutkijat arvioivat, että avoimen kartan muokkaamisen motiivi ei ole pelkästään digijättien puhdas kiinnostus avoimeen paikkatietoon.
– Hyvää tieverkoston tuntemusta tarvitaan tulevaisuudessa moneen asiaan, esimerkiksi itseohjaavien kulkuneuvojen navigointijärjestelmiin, sanoi yksi tutkimuksen tekijöistä, Ottawan yliopiston apulaisprofessori Dipto Sarkar uutistoimisto Bloombergille.
Voit keskustella aiheesta ma 8.3. klo 23 asti.
Lisäys 7.3. klo 11.06: Tuotu näkyviin viimeisestä kuvasta puuttunut kuvateksti.
Lue myös:
Yle Krimillä: Niemimaan arki on asettunut kuoppaisiin uriinsa viisi vuotta valtauksen jälkeen