Ravintolat ovat tiukilla koronatilanteen jälleen pahennuttua ja uusien rajoitusten uhatessa.
Joensuu, Kontiolahti ja Liperi on torstaina määritelty koronan kiihtymisvaiheeseen, mikä voi tarkoittaa ravintoloiden sulkeutumista kolmeksi viikoksi maaliskuussa.
Muualla Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tautitilanne on perusvaiheessa, mutta kaikkialla ravintolat kärsivät koronan vuoksi.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupalla (PKO) on 27 ravintolaa ja niissä noin 250 työntekijää. Nyt seitsemän ravintolaa on kiinni ja työntekijöitä lomautettuna.
Matkailu- ja ravitsemiskaupan toimialajohtaja Antti Varis arvioi, että kokonaisuutena PKO:n ravintoloiden normaalimyynnistä on hävinnyt noin puolet koronavuoden aikana.
– Alkuvuosikin on ollut erittäin vaatimatonta ravintolakaupan osalta, Varis toteaa apeana.
PKO alkoi jo helmikuusa availla paikkoja ja uusia avauksia oli suunnitelmissa. Tilanne muuttui, kun Siun sote -kuntayhtymä katsoi Joensuun seudun muuttuneen kiihtymisvaiheeseen eikä seurauksista ole vielä varmuutta.
Työntekijöiden kannalta tilanne on vaikea.
– Tässä on ollut kohta vuosi tätä epävarmuutta ja vaihtelevia tilanteita. Nämä käänteet aiheuttavat aina ikävää epävarmuutta edelleen, Varis harmittelee.
Hän kiittelee työntekijöiden muuntautumiskykyä lukuisissa muutoksissa. Lomautuksista huolimatta toimialajohtaja haluaa katsoa eteenpäin.
– Onneksi PKO:ssa tehdään koko ajan investointeja tulevaisuuteen. Uskoisin, että tämä on viimeinen rypistys ja rajut toimet katkaisevat koronan niskan, Antti Varis toivoo.
Parhaiten pärjäävät ne yritykset, joilla tase on kunnossa
Matkailu- ja ravintolapalvelujen etujärjestössä Marassa Itä-Suomessa toimiva Mika Moisander arvioi, että pahoissa ongelmissa on jo 30-40 prosenttia alan yrityksistä.
– Varmasti tämäkin rajoitusaalto tulee tiputtamaan yrityksiä ihan kymmenittäin, jos ei satoja, Moisander pelkää.
Kuopiolaisen hotelli Isovalkeisen yrittäjänä toimiva Moisander tietää työntekijöiden kärsivän, kun yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa.
– Henkilöstön tilanne on todella kehno. Esimerkiksi omassa hotellissa on tällä hetkellä töissä nelisenkymmentä prosenttia määrästä, mikä tavallisina aikoina tarvitaan, yrittäjä murehtii.
Moisanderin mukaan parhaiten selviytyvät suuret yritykset ja ne, joilla on tase kunnossa. Omassa yrityksessä on toistaiseksi selvitty.
– Meillä on ollut muutama hyvä vuosi ja vahva kassa. Lisäksi olemme saaneet kustannus- ja muita tukia, joista voi olla hyvin kiitollinen. 15 vuoden yrittäjäuralla ainoat tuet ovat tulleet nyt korona-aikaan, Moisander kertoo.
Yrittäjän mukaan kassa kuitenkin hupenee ja koko ajan jännitetään, kuinka kauan poikkeusaikaa kestää.
Yrittäjä vinkkaa: kulut minimiin, mutta ei lisää velkaa
Hiihtolomasesonki ei välttämättä tänä vuonna helpota tilannetta edes hiihtokeskuksissa.
– Se, että on ihmisiä, ei välttämättä ravintolayrityksiä auta, ravintolakäynnit ovat siitä huolimatta vähentyneet. Asiakkaat ovat mökeissä ja ostavat kaupparuokaa ja ravintolat ovat tosi hiljaisia, Moisander kuvaa.
Pahin tilanne on Moisanderin mukaan niillä - usein pienillä - yrityksillä, jotka elävät taloudellisesti kädestä suuhun.
– Puhutaan todella pienistä summista; yksi huono viikonloppu saattaa tehdä jo hallaa yritystoiminnalle, Moisander tietää.
Hän neuvoo nyt alan yrittäjiä käyttämään kaikki keinot, joilla kulurakennetta pystyy pienentämään.
– Kannattaa neuvotella yhteistyökumppaneiden ja vuokraisäntien kanssa. Sen sijaan lisävelkaantuminen tässä vaiheessa on iso riski, sitä miettisin ainakin itse, Mika Moisander tuumaa.