Neljän ministeriön asettama työryhmä suosittelee Veikkauksen voittojen siirtämistä valtion kirstuun kolmannen sektorin järjestöiltä.
Samalla järjestöjen rahoitus otettaisiin osaksi valtion budjettia vähintään nykyisten tukien suuruisena.
Nykyisin Veikkaus-voitot on korvamerkitty järjestöjen tukemiseen, ja ne tilitetään ministeriöille, jotka jakavat varat ennalta sovittujen osuuksien mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöille, kulttuuriin, taiteeseen, urheiluun ja nuorisotyöhön.
Ministeriöt asettivat työryhmän arvioimaan Veikkaus-tuottojen laskemisen vaikutuksia edunsaajajärjestöille ja julkiseen talouteen, koska Veikkauksen tuotot putosivat viime vuonna noin kolmanneksella eli 330 miljoonalla eurolla.
Työryhmä laati neljä vaihtoehtoa järjestöjen rahoittamiseen, mutta ensisijaisesti se suosittelee, että Veikkaus-rahat siirretään valtion tulopuolelle esimerkiksi verotulojen tapaan. Järjestöjen rahoitus taas tulisi päätettäväksi tavanomaisessa budjetoinnissa.
Uudistus valmisteltaisiin huolellisesti kuluvan eduskunnan aikana ja uuteen malliin siirryttäisiin vuodesta 2024 lähtien.
– [Tämä vaihtoehto] aiheuttaa vähiten ristiriitoja kahden tehtävän, yhtäältä rahapelihaittojen vähentämisen ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan rahoittamisen välille, työryhmän puheenjohtaja Erkki Liikanen sanoo.
Työryhmä suosittaa malliin kaikkien eduskuntapuolueiden välistä elintä rahoituksen valvontaan. Uhkana on, että hallituskausien vaihtuminen voisi tuoda edunsaajien rahoittamiseen voimakasta poukkoilua.
– Haluamme turvata ennustettavuuden tässäkin. Sen vuoksi esitetään, että olisi kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen elin, joka valvoisi ja tukisi toimintaa yli vaalikausien, Liikanen sanoo.
Työryhmältä neljä ehdotusta
Hallitus kompensoi rahapelituottojen viime vuoden pudotuksen edunsaajajärjestöille täysimääräisesti ja kuluvan vuoden pudotuksen Veikkauksen 2019 tuottojen tasoisena.
Vuonna 2019 Veikkaus jakoi järjestöille avustuksina yli miljardin euron voittonsa. Viime vuonna sen tuotot putosivat noin 330 miljoonalla eurolla, kun kolikkopelit olivat koronan vuoksi suljettuina. Kuluvalle vuodelle odotetaan suunnilleen saman suuruista tuoton laskua.
Pelituotot laskevat koronasta riippumatta, ja valtion kompensointi on tähän pelkkä hätäratkaisu.
Yksi työryhmän ehdotuksista on olla tekemättä mitään muutoksia. Järjestöt saisivat avustuksia jatkossa noin 700 miljoonaa vuodessa entisen noin miljardin euron sijaan. Kompensaatiotarve harkittaisiin joka vuosi erikseen.
Monille kulttuuri-, taide-, urheilu-, ja terveysjärjestöille pudotus olisi katastrofi.
Toisessa vaihtoehdossa osa edunsaajista saisi yhä rahoituksensa rahapelituotoista ja osa siirrettäisiin valtion budjetin alle.
Kolmas työryhmän esittämä vaihtoehto on purkaa kaikki korvamerkinnät ja siirtää edunsaajat kertaheitolla tavallisen budjettimenettelyn piiriin.
Järjestöjen rahoitus tulisi päätettäväksi kehysriiheen ja malliin siirryttäisiin välittömästi, kun tarvittavat lakimuutokset olisi tehty.
Neljännessä ja työryhmän ensisijaisena pitämässä vaihtoehdossa järjestöjen rahoitus siirrettään valtion budjettiin ja Veikkaus-tulot valtion tulopuolelle vasta pitkällisen valmistelun ja suunnittelun jälkeen.
Suurin ero kertaheitolla toteutettavaan malliin on se, että järjestöjen rahoituksen jakoa, suuruutta ja yksityiskohtia valmisteltaisiin huolellisesti kuluvan vaalikauden ajan ja malli otettaisiin käyttöön vasta myöhemmin.
Veikkauksella ristiriitainen kaksoistehtävä
Veikkauksen edunvälittäjien verkoston puheenjohtaja Rosa Meriläinen kiittelee Liikasen työryhmän ehdotuksia, jossa on haettu pitkäjänteistä ratkaisua.
– Tämän hetken kriittisintä ongelmaa eli rahoitusta vuodelle 2022 se ei kuitenkaan ratkaise, Meriläinen sanoo.
Meriläinen on erityisen huolissaan siitä, että koronatilanteesta pahasti kärsineet kulttuurialan toimijat joutuisivat leikkausten kohteeksi myös Veikkausten tuottojen jaossa.
Veikkauksen tilittämät rahapelituotot ovat elintärkeä rahoitus lukuisille kolmannen sektorin toimijoille esimerkiksi urheilussa, taiteessa ja kulttuurissa sekä sosiaali- ja terveysaloilla.
Veikkauksen tuloilla rahoitetaan kolmannen sektorin toimijoita, mutta yhtiön on myös torjuttava pelihaittoja.
Tehtävä on nurinkurisen kaksijakoinen, koska pelihaittojen ehkäiseminen laskee samalla yhtiön voittoja eli järjestöjen rahoitusta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti viime viikolla julkaistamassaan raportissa, että Veikkauksen tuotot pitäisi tilittää valtion kirstuun ja järjestöjä rahoittaa suoraan valtion budjetista.
Se tehostaisi KKV:n mukaan haittojen ehkäisyjä, kun järjestöjen rahoitus ei olisi riippuvaista suomalaisten pelikoneisiin häviämistä euroista.
Meriläisen mukaan Veikkauksen tuottoja saavilla järjestöillä ei ole yhtenäistä kantaa siihen, kuinka järjestelmää pitäisi kehittää. Koska toimijoita on monilla aloilla ja erilaisten lakien piirissä, näkyy tuottojen lasku eri tavoin eri järjestöille.
Puolet Veikkauksen tuotoista – eli pelaajien tappioista – tulee THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan vain noin kahdelta prosentilta pelaajista, joista leijonaosa on peliriippuvaisia tai ongelmapelaajia.
Vuonna 2019 pelaajat hävisivät Veikkauksen peleihin noin 1,7 miljardia euroa.
Veikkausvarojen edunsaajat 2020
| Edunsaaja | Avustus (miljoonaa euroa) |
| Sosiaali- ja terveysjärjestöt | 380 |
| Kulttuuri ja taide | 258 |
| Liikunta | 151 |
| Tiede | 106 |
| Veteraanit | 91 |
| Nuorisotyö | 54 |
| Hevosurheilu | 40 |
Juttua täydennetty 26.2.2021 klo 16.19: tekstiin lisätty Erkki Liikasen ja Rosa Meriläisen kommentit.
Juttua korjattu 2.3.2021 klo 11:27: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Veikkauksen monopolin perusteita ovat kolmannen sektorin rahoittaminen ja pelihaittojen torjunta. Monopolin juridisena perusteluna on kuitenkin todellisuudessa ainoastaan pelihaittojen torjunta.
Lue lisää:
THL:n tutkimus: Rahapeleihin käytetyistä rahoista puolet tulee parilta prosentilta pelaajista