Anna Pastak pohti asiaa viimeiseen asti.
Lähteäkö reissuun vai ei?
Yhtäältä vaakakupissa painoi perheen ja ennen kaikkea puolitoistavuotiaan kuopuksen hyvinvointi. Toisaalta työ julkisena vaikuttajana: Pastak kirjoittaa suosittua Mungolife-blogia. Kuvapalvelu Instagramissa hänellä on runsaat 24 000 seuraajaa.
Päätös syntyi, kun Pastak sai lapsensa tuoreimmat laboratoriotulokset. Hän valitsi perheensä, ja kahta päivää myöhemmin perhe istui koneessa matkalla Arabiemiraatteihin.
Pastak tiedosti, että matka saattaisi saada aikaan vihaviestien tulvan ja iso osa ajasta voisi mennä myrskyä vastaan taistellessa.
Aavistus piti paikkansa. Perillä Pastak sai kuulla, että joku oli vuotanut tiedon viestipalvelu Jodeliin: suosikkibloggaajan perhe oli nähty lentoasemalla.
Pastak kertoi asiasta sosiaalisen median tilillään. Sieltä uutinen etelän lämpöön lähteneestä blogitähdestä löysi tiensä molempiin iltapäivälehtiin.
Kun jokin asia on keltaisen lehdistön sivuilla, vastassa on aina tappouhkauksia ja huorittelua, vaikuttaja sanoo. Niin tälläkin kertaa.
Kesken kovimpien koronalukujen
Anna Pastak vastaa videopuheluun kotisohvaltaan Pirkanmaalta. Ääni on hieman painuksissa, mutta ei: kyseessä ei ole korona, vaan tavallinen kevätflunssa.
Testattu on, kuten ajan henkeen kuuluu.
Pastak on ollut Suomessa toista kuukautta. Muun muassa Dubain kaupungista tunnettuun öljyvaltioon perhe lähti helmikuun puolivälissä ja oli siellä viisi viikkoa.
Suomen koronavirusluvut olivat tuolloin kasvussa, ja hiihtolomien kynnyksellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suositti yllättäen, ettei Uudeltamaalta matkustettaisi yhtään minnekään.
Siinä kuvassa otsikot etelään lentäneestä sosiaalisen median vaikuttajasta eivät näyttäneet välttämättä kovin hyvältä.
Voi olla, etteivät näyttäisi vieläkään. THL:n suositus on edelleen, että kaikenlainen matkustaminen sekä kotimaassa että ulkomaille pitäisi rajoittaa vain välttämättömään, lukuun ottamatta Brasiliaa, Etelä-Afrikkaa ja Intiaa, joihin matkustamista olisi vältettävä kokonaan.
Pelkona ovat etenkin virusmuunnokset.
Mutta mikä on välttämätöntä? Siitä Pastak puhuu tässä haastattelussa.
Ja siitä, millaista korona-aika on ollut somevaikuttajalle. Mitä saa tehdä ja mitä ei, kun arjestaan kertoo työkseen mahdollisesti kymmenilletuhansille ihmisille.
Taustalla lapsen terveyshuolet
Pastak avasi matkansa syitä tunteikkaassa blogikirjoituksessaan kohun ollessa kuumimmillaan. Hän totesi, että taustalla ovat lapsen terveydentilaan liittyvät tekijät eivätkä ne kuulu julkisuuteen.
Tällä kannalla hän on yhä.
– Hänen terveydentilansa on hänen yksityisasiansa. On hänen asiansa kertoa siitä, jos hän joskus haluaa.
Sen Pastak sanoo, ettei viisi viikkoa ulkomailla ollut pakollista hänen nuorimmaisensa terveyden kannalta. Suomessa annetun hoidon seurauksena kylmä kuitenkin pahensi lapsen tilannetta, ja niin perhe lähti Arabiemiraatteihin helpottamaan arkea ja nopeuttamaan tilanteen normalisoitumista.
– Vaihtoehtona oli, että joko hän ei pääse ulkoilemaan niin kauan kuin on kylmä tai lähdemme pitkälle matkalle, jonka aikana voimme turvallisuusmääräykset huomioiden elää suhteellisen normaalia elämää ja puolitoistavuotias lapsi pystyy liikkumaan.
Seuraajan näkökulmasta kyse oli pitkälti luottamuksesta: oli luotettava, että Pastak oli harkinnut matkan olevan välttämätön. Että kyse ei ollut silkasta lomailusta auringon alla.
Tosin onko sellainenkaan yksiselitteisen tuomittavaa, Pastak kysyy. Koronavuosi on voinut olla monelle piinallisen raskas.
– Se voi itsessään olla hyvä syy lähteä reissuun.
Pastak sanoo kymmenien seuraajiensa lähestyneen häntä ja kertoneen, että ovat myös olleet ulkomailla, mutta eivät ole uskaltaneet paljastaa sitä muille.
Pastakin mielestä julkinen keskustelu on tältä osin vinoutunut. Mediasta saa helposti käsityksen, että kukaan ei matkusta Suomesta minnekään.
Tai korkeintaan, että joku kävi Britanniassa ja toi sieltä brittimuunnoksen.
– Todellisuus on, että lentoja on kyllä mennyt eivätkä ne tyhjiä ole olleet.
On kuitenkin eri asia, lähteekö reissuun rivikansalainen vai joku, jota jotkut saattavat pitää esikuvanaan tai vähintään seuraamisen arvoisena.
Siksi toisinkin olisi voinut valita.
Toinen ei lähde edes Lappiin
Janne Naakka kertoo, ettei ole nähnyt isäänsä pian vuoteen.
Naakka on Suomen seuratuimpia miesten muodin ja tyylin vaikuttajia. Esimerkiksi Instagramissa hänellä on runsaat satatuhatta seuraajaa, Youtubessa sitäkin enemmän eli 142 000.
Naakka asuu pääkaupunkiseudulla, mutta on alun perin kotoisin Pohjois-Suomesta. Hänen vanhempansa asuvat siellä yhä: äiti Oulussa ja isä Kemijärvellä.
Suuri seuraajamäärä on Naakan mukaan vain yksi syy sille, miksi hän ei ole liikkunut koronakevään aikana juuri kotikulmiaan kauemmaksi. Hänen mielestään kenenkään muunkaan ei pitäisi, ennen kuin suositukset sen sallivat.
Hän on puhunut aiheesta myös Instagram-tilillään. Palaute on ollut kiittävää, ja se on hämmentänyt Naakkaa.
– Moni on sanonut, että vau, upeaa nähdä, että olet noin vastuullinen. Mutta minä elän vain suositusten mukaisesti. Ei sen pitäisi olla poikkeus eikä hieno asia. Sen pitäisi olla normi.
Kuuntele, kun Janne Naakka pohtii aihetta omin sanoin ja kertoo, miksi korona-aika on ollut somevaikuttajan näkökulmasta jopa pelottavaa:
Vastuutaan pohti etukäteen myös Pastak. Sen takia hän epäröi matkalle lähtöä ylipäätään. Lopulta lapsen etu painoi enemmän.
Ja se on argumentti, joka riisuu aseista.
Pastak sanoo huomioineensa vaikutusvaltansa matkan aikana tuottamassaan sisällössä.
– Korostin mahdollisimman paljon, että kun lähtee reissuun, tekee sen oikein. Reissaaminen ei ole väärin. Vastuuton reissaaminen pahentaa koronaa.
Tilillään Pastak kertoi muun muassa, mitä kaikkea oli tehnyt ja miten toiminut ennen matkaa, millaisia asuinkohteita Arabiemiraateissa valitsi, mitä koronamääräyksiä maassa oli ja millaista oli olla kotikaranteenissa matkan jälkeen.
– Halusin viestiä, että ulkomailla pystyy pitämään turvavälit. Oioin väärinkäsityksiä myös siitä, kuinka vaarallinen paikka lentokone on. Se kun ei sitä ole.
Vastuullista vaikuttamista
Mutta millainen oikeastaan on somevaikuttajan vastuu?
Onko vaikutus niin suoraviivainen, että kun yksi matkustaa pandemian keskellä ulkomaille, tuhannet seuraavat perässä?
Janne Naakka sanoo ymmärtäneensä esimerkin voiman seurattuaan joitakin vuosia sitten sivusta, kuinka eräs vaikuttaja teki videolla jotain hölmöä ja katsojat toimivat perässä.
– Jokainen saa julkaista, mitä haluaa, mutta siitä pitää kantaa vastuu.
Vastuusta puhuu myös sosiaalisen median vaikuttajiin perehtynyt viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Hän itse ajattelee, että niin paljon kuin vaikuttajalla on valtaa, on tällä myös vastuuta.
– Jos vaikuttaja tavoittaa 25 000 ihmistä, on hänellä myös vastuuta vaikuttaa näiden 25 000 ihmisen hyvinvointiin.
Se on painava taakka yhden ihmisen harteille.
Luoma-aho toteaa kuitenkin, että ammattikunta on uusi eikä sille ole ehtinyt muodostua selviä vastuullisuuskäytäntöjä. Siksi tapauksia on arvioitava yksi kerrallaan.
Anna Pastak on tottunut siihen, että vaikuttajille yritetään kasata vastuuta milloin mistäkin.
– Olen saanut kuulla, että on minun vikani, että jonkun ihmisen teini-ikäinen tytär haluaa raskaaksi, koska minä olen tehnyt raskaudesta ja vauva-arjesta niin kivannäköistä. Minua on syyllistetty viinin mainostamisesta 30-vuotiaana: joku, jolla on alkoholiongelma, voisi inspiroitua sisällöstäni. Olen saanut syytöksiä siitä, että ajan ihmisiä velkaan, koska teen kalliita hankintoja. Mikään ei enää yllätä.
Pastak ei pidä somevaikuttajan valtaa niin yksioikoisena. Hän sanoo nähneensä itsekin ulkomaisia vaikuttajia, joilla on satojentuhansien ihmisten Instagram-yleisö ja jotka ovat matkustelleet suosituksista huolimatta.
– Yhtä lailla minä voisin todeta, että olen inspiroitunut heistä enkä ole vastuussa valinnoistani. Mutta se olisi vastuun pakoilua.
Siitä Naakka ja Pastak ovat samaa mieltä, että koronasta on tullut eräänlainen lyömäase vaikuttajia vastaan.
Naakan mukaan vaikuttajia vahditaan ja heistä saatetaan levittää perättömiä väitteitä: esimerkiksi että joku on nähty jossakin ilman maskia tai muuten toiminut väärin.
Pastak taas sanoo, että jos vanhassa maailmassa vaikuttajia syytettiin liiasta lentämisestä ja kuluttamisesta ja siten ilmaston tuhoamisesta, nyt suurennuslasin alla on korona.
Ilmapiiri on hänestä niin kapea ja jännitteinen, että pelkkä koronatoimien, saati hallituksen koronastrategian, ihmettely tulkitaan niiden vastustamiseksi.
Pastak on itse eniten huolissaan pandemian ja sen mukanaan tuomien rajoitusten pitkäaikaisista yhteiskunnallisista vaikutuksista. Sen vuoksi hän ei pelkää sanoa omia, mahdollisesti epäsuosittuja mielipiteitään ääneen ja seistä niiden takana.
Yksi asia yllätti vaikuttajan
Entä kohumatkan seuraukset?
Sen Pastak arvasi, että palautetta tulisi, jopa uhkauksia. Sitä hän ei nähnyt ennalta, mitä tapahtuisi hänen ja hänen seuraajakuntansa väliselle suhteelle.
Se nimittäin vahvistui. Muutama sata lakkasi seuraamasta, mutta saman verran tuli tilalle.
Kaikki eivät tuominneet korona-ajan synneistä ehkä synkimmän tehnyttä vaikuttajaa.
Pastak uskoo, että hänet löysivät ihmiset, jotka sopivat hänelle ja jakavat hänen arvomaailmansa. Pois saattoivat lähteä ne, jotka olivat liipaisimella muutenkin.
Lopputuloksena on ollut paljon kiinnostavaa keskustelua, kun olemassa ollutkin seuraajakunta on aktivoitunut.
– Minulle se on voitto.
Jyväskylän yliopiston Vilma Luoma-aho ymmärtää, miksi Pastakin omat seuraajat ovat suhtautuneet hyväksyvästi tämän matkaan: he ovat seuranneet tämän elämää jo aiemmin ja ovat valmiita uskomaan, että matka on ollut tarpeen.
Tutkimuskielellä kyse on yksisuuntaisesta parasosiaalisesta suhteesta. Siinä seuraaja kokee olevansa ystävyyssuhteessa vaikuttajan kanssa, joskin yksipuolisessa sellaisessa.
Mutta kun tapaus nostetaan iltapäivälehtien otsikoihin, yhteistä historiaa ei ole ja suuri yleisö näkee vain sanat: somejulkkis lähti etelän lämpöön.
Se voi synnyttää epäreiluuden kokemuksen, etenkin jos on itse toiminut niin kuin yhteiskunta on neuvonut. Luottamus siihen, että muut toimivat samoin, joutuu koetukselle.
Anna Pastakin puolitoistavuotias kuopus saapuu ihmettelemään tietokoneen ruutua kesken videopuhelun.
Vaikuttaja sanoo, että vihaviestien tulvasta huolimatta lähtisi reissuun uudestaan.
– En rupea valehtelemaan, ettenkö lähtisi uudelleen samassa asetelmassa.
Hän toteaa matkan olleen avartava. Ennen sitä hän luuli, että maailma on kaaoksessa.
Niin ei kuitenkaan ollut.
– Suomessa on menty paniikin kaltaiseen pelon ja syyttelyn kulttuuriin. Se puuttui ulkomailta. Siellä todettiin, että koronaa on, ja oli konsensus, että pitää tehdä välttämättömät toimet, jotta se ei leviä holtittomasti. Mutta toimet olivat nimenomaan välttämättömiä eivätkä ylimitoitettuja.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 3. toukokuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Kati Kelolan kolumni: Shhh… Olin Rukalla, mutta älä kerro kellekään
Johanna Malisen kolumni: Moni vähättelee somevaikuttajien työtä, vaikkei tiedä siitä juuri mitään