Hyppää sisältöön

Itsetuhoisia nuoria on sairaaloissa niin paljon, että osa nukkuu yönsä käytävällä – ylilääkäri: "Yhteiskunnan on kysyttävä, miksi nuoret eivät selviä"

Viidestä suuresta sairaanhoitopiiristä vain HUS kuvaa nuorisopsykiatrian tilannetta kohtuulliseksi.

Potilaita on ruuhkaksi asti myös Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrisilla osastoilla. Kuvan rakennuksessa annetaan akuuttia apua nuorten potilaiden psyykkisiin oireisiin. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Nuorisopsykiatrian osastoilla on suurissa sairaanhoitopiireissä paikoin enemmän potilaita kuin varsinaisia potilaspaikkoja, ilmenee Ylen tekemästä kyselystä.

Yle kysyi nuorisopsykiatrian tilanteesta viideltä suurelta sairaanhoitopiiriltä eri puolilta maata.

Esimerkiksi Oulun seudulta eli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä kerrotaan, että alkuviikon aikana kahdella nuorisopsykiatrian osastolla on ollut hoidossa 35 nuorta, vaikka paikkoja olisi korkeintaan 22:lle.

Ruuhkaa on Turussa, Tampereella ja Jyväskylässäkin. Niistä Turun ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa on jouduttu turvautumaan välillä patjamajoitukseen, koska varasänkyjä ei ole riittänyt kaikille tulijoille.

– Patjalla on jouduttu nukkumaan ruokailutilassa tai käytävien reunoilla, sanoo nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja, ylilääkäri Kim Kronström Turun yliopistollisesta sairaalasta.

Turun ruuhkista on aiemmin kirjoittanut myös Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun) ja Tampereen tilanteesta Aamulehti (siirryt toiseen palveluun).

Kronström toteaa, että kun samassa tilassa on paljon huonosti voivia nuoria, huonovointisuus ja käytösongelmat ovat vaarassa levitä.

– Ei kukaan nuori kuole siihen, jos joutuu olemaan jonkin yön patjalla lattialla. Toki se ei ole sellaista hoitoa kuin erikoissairaanhoidossa pitäisi olla. Suurempi kysymys on, miten hoidon laatuun vaikuttaa, että samalla henkilökunnalla ja samoissa tiloissa on liikaa potilaita.

Hänen mielestään on selvää, että hoidon laatu kärsii ja heikkenee voimakkaasti.

Samoilla linjoilla on psykoosien ja nuorisopsykiatrian vastuualueesta tällä hetkellä vastaava johtaja Juha T. Karvonen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

– Laadullisesti jostain kohtaa joudutaan oikomaan. Hoito ei ole sellaista kuin se olisi, jos paikat olisivat vain täynnä eivätkä ylipaikoilla.

Turun, Tampereen ja Oulun lisäksi nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito on ruuhkautunut ja hyvin kuormittunut myös Keski-Suomessa, kertoo osastonylilääkäri Elina Tirkkonen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin keskussairaala Novasta.

Helsingin ja Uudenmaan HUS puolestaan toteaa, että tilanne on tällä hetkellä kohtuullinen: alkuvuoden aikana potilaita on hoidettu hieman viimevuotista enemmän, mutta kuitenkin vähemmän kuin toissa vuonna.

Ylipaikkatilanteita HUSissa on noin kerran kuussa, nuorisopsykiatrian linjajohtaja Laura Häkkinen sanoo.

Vakava oireilu lisääntynyt jo pitkään, mutta miksi?

Mielenterveysyhdistys Mielen kehitysjohtajaa Kristian Wahlbeckia sairaanhoitopiirien kuvailemat ruuhkatilanteet eivät yllätä.

Nuorisopsykiatrian osastolla hoidetaan usein esimerkiksi itsetuhoisia nuoria. Potilaan oma tai jonkun muun turvallisuus voi olla vaarassa, ja tilanteeseen yritetään puuttua osastohoidolla.

– Tiedossa on ollut, että nuorten vakava oireilu on lisääntynyt, ja yhä useammalla se on niin vakavaa, että sairaalahoito on tarpeen, Wahlbeck toteaa.

Lue lisää: "Pakottava tarve vahingoittaa itseään on lisääntynyt" – Miksi nuorten potilaiden itsetuhoisuus yleistyy? 4 psykiatrian ylilääkäriä vastaa

Wahlbeck itse on taustaltaan psykiatri, ja hän sanoo, että nuorten oireilulle on vaikea todeta yhtä yksittäistä syytä.

Hän arvioi nuorten hyvinvoinnin kuvastavan sitä maailmaa, jossa he elävät.

– Esimerkiksi kouluissa on tehty useita uudistuksia, joissa on painotettu koululaisten itseohjautuvuutta. On enemmän valintamahdollisuuksia, on haluttu antaa vapautta. Voi kuitenkin sanoa, että uudistukset on tehty vahvojen oppilaiden ehdoilla. Kaikilla ei ole edellytyksiä ohjata elämäänsä yhtä vahvasti.

Vaikka trendi on ollut nähtävissä ennen koronapandemiaa, on poikkeuksellisella vuodella Wahlbeckin mukaan oma osansa kokonaisuudessa.

– Etäkoulu ja se, että nuoret eivät ole voineet harrastaa tai ikäkautensa mukaisesti seurustella keskenään, ovat olleet omiaan aiheuttamaan juuri tätä akuuttia tilannetta.

Myös Turun yliopistollisen sairaalan Kim Kronström sanoo, että vaikka tilanne on ollut vaikea pitkään, on koronavuosi kärjistänyt sitä entisestään.

– Sisääntulevien nuorten määrä on kasvanut koko ajan. Osastohoitoon tulee keskimäärin 40 nuorta joka kuukausi. Se tarkoittaa, että nuoria pitää saada nopeasti pois, jotta ei päädytä totaaliseen katastrofiin. Ja se on hankalaa, koska syyt, minkä takia osastohoitoon tullaan, ovat kertyneet pitkän aikaa.

Koko yhteiskunnan on katsottava peiliin, kehottaa lääkäri

Miten tilannetta voitaisiin sitten helpottaa?

Nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja, ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että Tampereelle avataan piakkoin uusi kuusipaikkainen akuuttiyksikkö, joka toimii niin, että nuoret potilaat menevät yöksi kotiin.

Yksikön arvioidaan purkavan jatkuvan yliruuhkautumisen.

– Uuden kapasiteetin avaaminen on nyt välttämätöntä, mutta pitemmällä tähtäimellä koko yhteiskunnan on kysyttävä, miksi nuoret eivät selviä, vaan yhä useampi tarvitsee mielenterveydellistä hoitoa, Kaltiala toteaa ja huomauttaa, että nuorten mielenterveyspalvelut ovat ylikuormittuneita aina matalan kynnyksen palveluista yliopistosairaaloihin.

Myös Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian tulosalueella on käynnissä iso rakennemuutos. Sen yksi osa on siirtää Lakeuden varhaiskuntoutusyksikkö Ala-Temmekseltä psykiatrisen sairaalan pihapiiriin, Juha T. Karvonen kertoo. Tämän toivotaan helpottavan myös nuorisopsykiatristen osastojen kuormitusta.

Mieli-järjestön Kristian Wahlbeck lähtisi ratkomaan tilannetta ensi sijassa sen alkupäästä.

– Kouluissa pitäisi panostaa toimiin, jotka hoitavat masennusta ja ahdistusta ajoissa. Tiedämme, että varhain annettu hoito auttaa nuorta, ennen kuin tilanne monimutkaistuu.

Wahlbeckin mukaan hankkeita nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi on jo aloitettu, mutta niiden vaikutuksia on odotettavissa vasta myöhemmin.

Kim Kronström Turusta sanoo, että lisää henkilökuntaa tarvittaisiin joka portaalle: erikoissairaanhoitoon, perustasolle, kouluihin.

Hän toteaa sen olevan arvokysymys, mihin yhteiskunnan varat kohdennetaan.

– Itse ajattelen, että nuorten mielenterveys on eettisesti ja taloudellisesti järkevä kohde. On vahvaa näyttöä, että siihen sijoitetut eurot tuottavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

Nuorisopsykiatrialla tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta vastuualuejohtaja kuvaa "lähes katastrofaaliseksi".

– Olen itse irtisanoutunut työstäni. Pelkään, että muitakin on lähdössä. Paine on tuntunut kaikissa työntekijöissä. Oma irtisanoutumiseni liittyy siihen, että olen uupunut tähän tilanteeseen, Kronström kertoo.

Hän sanoo, että tarvittavista toimista on tehty viime viikkoina esitys yhteistyössä Turun kaupungin ja yliopistollisen sairaalan kanssa.

– Toivotaan, että kevään aikana tulisi ratkaisuja.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 22. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Viisi nuorta kertoo, mikä ahdistaa – kaiken keskellä on myös toivoa: kasvamassa on sukupolvi, joka puhuu asioista ääneen

Mitä tehdä, jos oma lapsi voi huonosti? Nuorisopsykiatrin kolme käytännönläheistä neuvoa

Näin korkeakoulut lupaavat nyt helpottaa opiskelijoiden ahdinkoa – enemmän vertaistukea, mutta ammattiapua ei juuri lisätä

Suosittelemme sinulle