Tammikuussa Elon Musk oli maailman rikkain mies. Sähköautoyhtiön osakekurssi oli moninkertaistunut vuodessa, ja samalla Teslan perustajan omaisuus oli kivunnut yli 180 miljardiin dollariin.
Nyt Tesla näyttää olevan alamäessä.
Yhtiön osakekurssi on laskenut tammikuun huipuista lähes neljänneksen – ja Musk on menettänyt kärkipaikkansa Forbesin miljardöörien listalla.
Mitä oikein tapahtui?
Kyse ei ole siitä, että Tesla tai Elon Musk olisivat muutaman viikon kuluessa tehneet jonkin merkittävän virheen. Teknologiayhtiöt eivät yksinkertaisesti nauti enää maailman pörsseissä samanlaisesta myötätuulesta kuin aiemmin.
Kuten alla oleva kaavio kertoo, teknologiapörssi Nasdaq on valunut viime viikot alaspäin. Vuosien nousun jälkeen pudotus on yhä pieni, mutta sijoittajat ovat selvästi hermostuneita.
Torstai oli digijäteille erityisen huono päivä, kun Amazon, Apple, Facebook ja Google menettivät kukin yli kolme prosenttia markkina-arvostaan. Digimaailman opeilla autovalmistajaksi ponnistaneen Teslan kurssista suli yli kahdeksan prosenttia.
Kysyimme asiantuntijoilta, mistä on kyse.
Kurssit laskevat – koska tulevaisuus näyttää hyvältä
Nordean ekonomisti Kristian Nummelinin mukaan teknologiayhtiöiden viime päivien kurssilaskun syynä on inflaatiohuolten herääminen ja etenkin korkojen nousu.
– Ihan viime päivinä on nähty railakkaita nousuja sekä Yhdysvaltojen joukkovelkakirjojen koroissa, ja myös euroalueella korot ovat nousseet. Markkinoilla nähdään, että talouden näkymät parantuvat, Nummelin sanoo.
– Erityisesti Yhdysvalloissa keskuspankki joutuu jossain vaiheessa luopumaan hyvin elvyttävästä rahapolitiikastaan, ja samalla inflaatiokin on pikkuisen herännyt.
Teknologiayhtiöt siis sukeltavat, koska talousnäkymät parantuvat. Se on omituista – kuvittelisi näkymien parantumisen johtavan siihen, että kohta Tesloja myydään entistä enemmän.
Alla oleva kaavio kertaa, että Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjojen korko on korkeammalla kuin kertaakaan koronan puhkeamisen jälkeen. Seuraavan vuoden aikana sen odotetaan kasvavan noin 1,8 prosenttiin.
Mutta mitä tekemistä näillä papereilla on teknologiayhtiöiden osakkeiden kanssa?
Tässä kohtaa on kerrattava hieman osakkeiden arvonmäärityksen teoriaa.
Usein toistetun viisauden mukaan osakkeen arvo on yhtiön tulevaisuudessa tekemä kassavirta diskontattuna nykyhetkeen. Diskonttaus tarkoittaa, että mitä kauempana tulevaisuudessa yrityksen tavoittelemat tulot ovat, sitä vähemmän niille lasketaan arvoa tässä ja nyt.
Inderesin strategi Juha Kinnusen mukaan korona-aikana nämä sijoittajien laskutoimitukset suosivat teknologiayhtiöitä.
– Kun korot ovat olleet nollassa, sijoittajat ovat voineet perustella erittäin korkean arvostuksen nojaten kaukana tulevaisuudessa olleisiin suuriin tulosodotuksiin, hän sanoo.
– Mutta jos tarjolla on riskitöntä korkoa, esimerkiksi Yhdysvaltain velkakirjojen muodossa, se nostaa sitä diskonttokorkoa. Sen seurauksena kaukana tulevaisuudessa olevan rahavirran arvo tässä hetkessä laskee.
Kinnusen ja Nummelinin mukaan markkina toimii siis nyt teoreettisesti täysin oikein, kun koronnousua seuraa teknologiaosakkeiden hinnan lasku.
Korkojen nousu suosisi "tässä ja nyt" -yhtiöitä
Edellä kuvattu osakkeiden arvostuksen periaate on suosinut nollakorkojen aikana yrityksiä, joiden liiketoimintaa vasta rakennetaan – ja joilla on mittavat tuotto-odotukset jossain kaukana tulevaisuudessa.
Tilanne voi muuttua teknologiayhtiöiden kannalta epäsuotuisammaksi, kun epidemia päättyy ja talouskasvu lähtee voimakkaasti liikkeelle.
Kinnusen mukaan siitä tilanteesta saattavat hyötyä aivan uudet yhtiöt. Sellaiset, joiden osakkeiden arvostusta ei määrää tulevaisuuden odotukset vaan tuloksentekokyky tässä ja nyt.
Samaa mieltä on Nordean Nummelin.
– Koronan aikana on puhuttu myös paljon digitalisaation nopeutumisesta. Ehkä sijoittajat siirtyvät jossain määrin muihin osakkeisiin. Ja tätäkin kautta teknologiayhtiöiden vahva nousu ehkä jatkossa vähän kevenee.
Puhkeaako kupla?
Mittava koronaelvytys ja nollakorot synnyttivät täydelliset olosuhteet osakkeiden ja etenkin teknologiaosakkeiden arvon kasvulle.
Onko mahdollista palata normaaliin tilanteeseen ilman pörssikurssien voimakasta pudotusta?
– Lyhyellä aikavälillä tullaan näkemään jonkin verran nikottelua, jos nähdään näin nopeita korkoliikkeitä, Nordean Kristian Nummelin sanoo.
– Asteittainen paluu normaaliin on kuitenkin hyvin mahdollinen. Finanssikriisin jälkeen Yhdysvalloissa keskuspankki Fed pystyi kiristämään rahapolitiikkaa, ja osakkeet silti kipusivat ylöspäin.
Inderesin Juha Kinnunen tuntuu olevan asteen verran pessimistisempi. Hän toteaa, että paluu normaaliin tulee olemaan "nuoralla tanssimista".
Valtiot, yritykset ja jopa yksityissijoittajat operoivat nyt velkarahalla, arvostukset ovat poikkeuksellisen korkeita ja riskinotto on ollut Kinnusen mukaan ainakin osittain liioiteltua.
– Tällä hetkellä meillä on erilaisia arvostuskuplia ympäri maailmaa, hän sanoo.
– Koko markkinan tasolla arvostus on ollut perusteltavissa, koska korot ovat olleet niin alhaisia. Jos korot nousisivat merkittävästi, edessä olisi jonkinlainen korjausliike. Suurin paine kohdistuisi yrityksiin, joiden arvostuksessa on otettu etunojaa kauimmas tulevaisuuteen.
Tällainen teknologiasijoittajia kurittava korjausliike on Kinnusen mukaan mahdollinen, mutta ei kuitenkaan todennäköisin, vaihtoehto.