Hallitus jarruttelee iltapäiväistä päätöstään valmiuslain käyttöönotosta.
– Valmiuslain pykäliä 106 ja 107 ei sovelleta miltään osin ennen selvyyttä niiden käytön edellytyksistä ja asia selvitetään oikeudellisesti vielä kertaalleen, pääministeri Sanna Marinin (sd.) kertoi Twitterissä.
Iltapäivällä hallitus totesi Suomen siirtyneen koronaepidemian vuoksi poikkeusoloihin kuten viime keväänä.
Samalla hallitus totesi, että valmiuslaista aletaan soveltaa pykäliä 106 ja 107. Ne keskittävät valtionhallinnon viestinnän johtamisen hallitukselle ja antavat sille toimivallan päättää poikkeusoloissa erimielisyydet siitä, mille viranomaiselle jonkin asian päättäminen kuuluu.
Pykälät oli tarkoitus ottaa käyttöön ilman, että valtioneuvosto tekee käyttöönottoasetukset eduskunnalle.
Se on professori Martin Scheininin Perustuslakiblogissa julkaiseman (siirryt toiseen palveluun)kirjoituksen mukaan laitonta.
– Mihinkään ei kuitenkaan päästä siitä, että myös nämä pykälät kuuluvat valmiuslain toiseen osaan, jonka säännökset voidaan ottaa käyttöön vain valmiuslain 6 §:n 1 momentin mukaisesti valtioneuvoston asetuksella, Scheinin toteaa kirjoituksessaan.
Marin sanoi iltapäivällä, että pykälät otetaan käyttöön "soveltuvilta osin" mutta ei täysimääräisesti. Siksi asetuksiakaan ei tarvittaisi.
– Asetusta ei annettu, joten valmiuslain 106-107 pykälien soveltaminen on lainvastaista, ja sen vuoksi myös valmiuslain sovellettavaksi ottaminen kokonaisuudessaan on tapahtunut lainvastaisesti, Scheinin sanoo.
Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaati, että päätös valmiuslain käyttöönotosta on tuotava eduskunnan käsittelyyn.
– Hallitus toimii eduskunnan mandaatin varassa. Kaikki poikkeukselliset toimivaltuudet on tuotava eduskunnan käsittelyyn. Tähän asiaan on saatava pikaisesti selvyys, Orpo kirjoitti Twitterissä.
Alivaltiosihteeri: Valtioneuvosto ei ylitä toimivaltuuksiaan
Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen arvioi aiemmin illansuussa ennen Marinin kertomaa tarkennusta, että oikeusoppineiden esittämässä kritiikissä on kyse tulkintaeroista.
Lankinen uskoo oikeusoppineiden tulkitsevan asiaa siten, että valmiuslain säännöksiä voitaisiin ottaa käyttöön ainoastaan valtioneuvoston käyttöönottoasetusten jälkeen. Hänen mukaansa käyttöönottoasetus on edellytys vain laajempien toimivaltuuksien käyttöön.
– Laajemmat toimivaltuudet voivat tulla käyttöön vasta sen jälkeen, kun valtioneuvosto on antanut käyttöönottoasetuksen näistä ja hankkinut sitä kautta laajemmat valtuudet.
Valmiuslain viestintää koskevassa kiistanalaisessa säännöksessä kuitenkin annetaan Lankisen mukaan mahdollisuus siihen, että valtioneuvoston kanslia yhteensovittaa hallinnon viestintää. Lankinen toteaa, että se on mahdollista jo normaalilainsäädännön puitteissa.
– Säännöksiä ryhdytään soveltamaan tässä vaiheessa siis asteittain eli yhteensovitetaan valtioneuvoston viestintää, mutta ei kuitenkaan oteta vielä täysimääräisesti käyttöönottovaltuuksia käyttöön.
Lankinen sanoo, ettei valtioneuvosto ylitä toimivaltuuksiaan.
– Valtioneuvosto on hyvin tietoinen siitä, että sellaisia toimivaltuuksia ei oteta käyttöön, jotka menisivät niin pitkälle, että alettaisiin viestit kokonaan yhteensovittaa samansuuntaisiksi, ennen kuin käyttöönottoasetukset on annettu.
– Valmiuslaki ei edellytä, että välittömästi kun on todettu poikkeusolot annettaisiin kaikki käyttöönottoasetukset. Niitä otetaan sitä mukaan käyttöön kun on välttämätöntä ja tarpeellista, Lankinen muistuttaa.
Mitä mieltä olet hallituksen aikalisästä? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 2.3. klo 23:een asti.
Lue myös:
Oikeuskansleri Pöysti A-studiossa: Suomen lainsäädäntö ei ollut valmis pandemiaan