Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa on rokotettu tähän mennessä lähes 400 000 henkeä, lähinnä sote-alan henkilöstöä ja yli 80-vuotiaita, mutta myös riskiryhmäläisten rokotukset on aloitettu eri puolilla Suomea.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että rokotteen ja sairastetun taudin tuoma suoja tehoaa myös viruksen brittimuunnosta vastaan. Erityisesti pääkaupunkiseudulla brittimuunnos on ottanut sijaa aiemmin Suomessa levinneeltä koronavirukselta.
Sen sijaan suoja ei välttämättä tehoa Etelä-Afrikan tai Brasilian muunnoksiin.
– Se mahdollisuus on olemassa, että virus kehittää muuntuneita muotoja, johon aiemmin sairastettu infektio ei niin hyvin suojaisi. Mutta keskimäärin sekä rokotteen että sairastetun infektion immuniteetti suojaa useampia näitä variantteja vastaan, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri.
Ainakin yhdeksän kuukauden suoja
Koska pandemia on kestänyt vain reilun vuoden, ei ole täyttä varmuutta siitä, kuinka kauan immuniteetti tautia vastaan kestää. Se riippuu myös ihmisestä sekä viruksen tyypistä.
Ruotsalaisten alustavien tutkimusten mukaan koronainfektion sairastaneilta on mitattu vasta-aineita 9–10 kuukauden kuluttua sairastumisesta. Vasta-aineiden löytyminen ei vielä tarkoita immuniteettia, mutta tulokset ovat olleet lupaavia.
Suomessa vasta-aineita seuraa THL, ja tutkimuksessa on havaittu, että hyvin suurella osalla koronavirustartunnan saaneista oli kuuden kuukauden jälkeen mittavia määriä vasta-aineita.
Suojan koronavirusinfektiota vastaan voi saada rokotteesta tai sairastetun taudin myötä. Rokote näyttäisi suojaavan vähintään yhtä hyvin kuin virusinfektion tartunnasta saatu immuniteetti.
– Rokotteen saaneilla vasta-aineiden tasot ovat olleet vähintään yhtä korkealla kuin koronavirustartunnan saaneilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.
Toisen rokotuksen eli tehosteannoksen jälkeen suoja on parempi kuin keskimäärin sairastetun infektion jälkeen ja sen immuniteetti suojannee ainakin vuoden, arvioi Seppo Meri.
Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka paljon vasta-ainetta pitää olla, jotta suoja muodostuu. Toisin sanottuna ei ole varmaa, kuinka lievästä tautimuodosta muodostuu riittävä suoja.
THL:n tutkimuksen mukaan varsinkin vakavan taudin sairastaneet saavat hyvän immuniteetin, mutta myös lievän taudin sairastaneilla muodostuu immuniteettia.
Brasiliassa uusi variantti tarttuu sairastaneisiinkin
Jotkut ovat kuitenkin sairastaneet koronavirusinfektion toistamiseen. Esimerkiksi elokuussa uutisoitiin Hongkongin yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan 33-vuotias mies oli saanut tartunnan kaksi kertaa, toisella kertaa ilman oireita.
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo, että myös Brasiliasta on raportoitu uudelleensairastumisia. Brasiliassa uskottiin laumasuojan tuovan jo suojaa, mutta toinen aalto iski maahan ensimmäistä aaltoa rajummin. Osasyynä pidetään tarttuvampaa, Amazonian virusmuunnosta.
Alustavien tutkimusten mukaan Brasilian variantti voi tarttua myös sellaisille henkilöille, joille on syntynyt immuniteetti aiempaa viruskantaa vastaan, kertoo the New York Times.
Suomessa uudelleen sairastaneet ovat yksittäistapauksia
Suomessakin on kuvattu muutamia yksittäistapauksia, joissa henkilö on todettu kahdesti koronaviruspositiiviseksi. Kattavaa tietoa uudelleensairastaneista ei kuitenkaan Suomessa kerätä – eikä syytä uudelleensairastamiseen myöskään tiedetä varmaksi.
– Vaikuttaa siltä, että sairastumistapauksissa on useimmiten ollut kyse vanhan, edellisen infektion häntimistä eli positiiviset näytteet ovat olleet vanhan infektion jäänteitä, arvioi HUSin ylilääkäri Asko Järvinen.
Immunologian professori Seppo Meri uskoo, että toisen tartunnan saaminen voi olla mahdollista, jos ensimmäinen sairastettu infektio jää niin lieväksi, ettei se suojaa uudelta infektiolta.
– Tavallisempaa varmasti on, että sairastaa ensin infektion ja sen jälkeen voi myöhemmin saada virustartunnan, joka ei välttämättä aiheuta tautia, mutta jos syystä tai toisesta menee testiin, testi voi olla positiivinen. On myös tapauksia, että tulee uusi infektio, mutta ne ovat kyllä onneksi harvinaisia.
Uusintainfektio voi Meren mukaan olla mahdollinen, jos henkilöllä on esimerkiksi heikko immuunijärjestelmä.
Vakavia uudelleensairastumisia ei ole tullut asiantuntijoiden tietoon. Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan on kuitenkin mahdollista, että tapauksia tulee lisää, jos virukset muuntuvat.
– Toistaiseksi näitä on liitetty lähinnä virustyyppeihin, joita ei Suomessa ole esiintynyt.
Asko Järvinen ei usko, että aiempi lievä tartunta tautiin aiheuttaisi vakavan taudin toisella sairastumiskerralla.
– Todennäköisemmin toiseen kertaan sairastuminen johtaisi lievempään tautiin, eli sairastuneilla olisi olemassa jonkin näköistä puolustusvastetta aikaisemmasta sairastumisesta. Näinhän rokotteetkin toimivat: ne suojaavat käytännössä oikein hyvin vaikealta tautimuodolta.
Voit keskustella aiheesta alla.
Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Johnson & Johnsonin koronarokotteelle suositellaan myyntilupaa Yhdysvalloissa