Islannissa on meneillään useita päiviä jatkunut maanjäristysten sarja. Islannin ilmatieteen laitos kertoi keskiviikkona Twitterissä, että järistyksiä on mitattu viikossa jo 15 000.
Valtaosa järistyksistä on ollut pieniä. Suurin niistä oli sarjan aloittanut järistys, jonka voimakkuus oli 5,7. Esimerkiksi keskiviikkoon aamupäivään mennessä päivän suurin järistys oli voimakkuudeltaan 4,1.
Järistykset ovat keskittyneet Reykjanesin niemelle, joka sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä Islannin pääkaupungista Reykjavikista.
Järistysalueen lähellä elämä on jatkunut melko normaalina siitä huolimatta, että talot tärisevät vähän väliä.
Krýsuvíkissa sijaitsevaa kuntoutuskeskusta johtava Sigurður Hólmar Karlsson kuvasi Islannin yleisradioyhtiölle RUV:lle, että enimmäkseen tavaroita on putoillut ikkunalaudoilta ja varastojen hyllyiltä maahan.
– Mutta kukaan ei ole ollut vaarassa.
Kuntoutuskeskuksessa on kuitenkin varauduttu äkkilähtöön: laitoksen minibussit on käännetty valmiiksi niin, että matkaan pääsee välittömästi ilman peruuttelua.
Reykjanesin alueelle ominaista
Ylen sähköpostitse haastattelema Viron geologisen tutkimuskeskuksen vanhempi geologi sekä Tallinnan teknillisen yliopiston geologian instituutin vanhempi lehtori Heidi Soosalu on erikoistunut tulivuoriin. Hän on seurannut tiiviisti Islannin tiedeyhteisön mittaustuloksia ja arvioita.
Koska Islanti sijaitsee mannerlaattojen saumassa, maanjäristykset ovat siellä yleisiä.
– Nyt käynnissä oleva intensiivisen maanjäristysaktiivisuuden kausi on Reykjanesin niemimaan geologialla ominaista. Sinänsä tämä ei ole yllätyksellistä, myös melko suuret järistykset olivat odotettavissa, kertoo Soosalu.
Tuhoisaa tulivuorenpurkausta ei ennusteta
Soosalun mukaan nyt käynnissä oleviin maanjäristyksiin liittyy sulan kiviaineksen eli magman liikehdintä maankuoressa useiden kilometrien syvyydessä. Magma tunkeutuu ylöspäin kallioperän rakoihin.
– On paljon todennäköisempää, että magma jähmettyy kallioperän sisällä kuin että se purkautuisi maanpinnalle. Mutta merkkejä mahdollisesta purkauksesta tarkkaillaan herkeämättä.
Yksi tällainen merkki olisi tiheään tahtiin sattuvat pienet maanjäristykset, jotka alkavat lähestyä maanpintaa.
– Todennäköisesti tilanteen eskaloitumisessa olisi varoaikaa joitakin päiviä, vähintään joitakin tunteja.
Nyt aktiivisena on ollut noin 30 kilometrin pituinen vyöhyke Reykjanesin niemimaan keskiosissa, ja mahdollisen purkauksen oletetaan osuvan sinne. Tutkijat ovat vanhojen laavavirtojen perusteella mallintaneet mahdollisia laavan virtaussuuntia.
Alue on asumaton ja tässä vaiheessa katsotaan, että mahdolliset tuhot olisivat paikallisia ja kohdistuisivat lähinnä Reykjanesin tieverkkoon sekä muuhun infrastruktuuriin.
– Välittömän vaaran todennäköisyys on pieni, geologiset olosuhteet ovat sellaisia, että syntyy pitkänomaisia rakopurkauksia, joissa laava virtaa rauhallisesti. Eli ei ole odotettavissa korkealle ilmakehään tuhkaa sinkoavia, räjähdysmäisiä purkauksia, kuten jäätiköiden alla sijaitsevissa tulivuorissa, rauhoittaa Soosalu.
Lue lisää:
Tutkimus: Islannin 900-luvun hurjasta tulivuorenpurkauksesta tuli kristinuskolle käännytysvaltti
Tulivuoritutkija: Heklaa seurataan herkeämättä äkkipurkauksen varalta