Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tunnistatko tämän rakennuksen? Tv-sarja Ivalon komea hotelli on "pelkkä" digiluomus niin kuin yhä useampi miljöö ruuduilla ja valkokankailla

Tv-sarjojen ja elokuvien aina suuremmat tuotantobudjetit ovat lisänneet visuaalisten tehosteiden määrää.

Digitaalisesti tehty hotelli Ivalo TV-sarjasta.
Tv-sarja Ivalon tapahtumapaikkoihin kuuluu Arctic Resort -hotelli on Troll VFX:n käsialaa. Sitä ei oikeasti ole olemassa, vaan se on sarjaan luotu digitehoste. Kuva: Yellow Film & TV
Jussi Mankkinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kotimaisessa tv-sarjassa Ivalossa on komea hotelli nimeltä Arctic Resort. Hotelli on saanut monet kyselemään, missä päin Lappia paikka sijaitsee. Vastaus kuuluu, että ei missään: kyseessä on digitaalinen luomus hotellin ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta.

– Tuotantoyhtiö rakennutti tunturin päälle pienen palasen hotellia, ja me jatkoimme sitä. Tällainen työskentelytapa on nykyisin varsin yleinen: fyysinen lavaste voi olla vaikkapa alakertaa, jonka kanssa näyttelijät ovat vuorovaikutuksessa, ja visuaalisilla tehosteilla hoidetaan loppu. Me toimimme tässä yhteydessä ikään kuin visuaalisena rakennusfirmana, VFX-suunnittelija Samuli Torssonen Troll VFX -yhtiöstä kertoo.

Troll VFX, Samuli Torssonen
VFX-suunnittelija Samuli Torssonen osoittaa näyttöpäätteellään Ivalo-tv-sarjan digitaalisesti rakennettua hotellia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Ivalo on yksi esimerkki siitä, kuinka VFX:ää eli visuaalisia tehosteita hyödynnetään kotimaisissa televisiosarja - ja elokuvatuotannoissa yhä tiuhempaan tahtiin. Digitaalisen tehosteiden luominen on työllistänyt etenkin tamperelaista Troll VFX -yhtiötä, joka on tehnyt efektejä Ivalo-sarjan lisäksi muun muassa Aku Louhimiehen Tuntemattomaan sotilaaseen (2017) ja Antti J. Jokisen Heleneen (2020). Tällä hetkellä työn alla ovat esimerkiksi Supermarsu 2 sekä Omerta-suurtuotanto.

Troll VFX, Antti Kulmala
Troll VFX:n toimitusjohtaja Antti Kulmalan mukaan visuaaliset tehosteet edustavat monimuotoista tekemistä: ne vapauttavat luovuutta ja ihmisten tapaa ajatella. Kulmalan mielestä erityisen hieno esimerkki digitaalisten tehosteiden käytöstä on Game of Thrones -sarja. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Troll VFX:n toimitusjohtajan Antti Kulmalan mukaan digitaalisten tehosteiden kasvavaan kysyntään kotimaisissa tuotannoissa on monta syytä.

– Visuaalisia tehosteita ei ole koskaan varsinaisesti vierastettu Suomessa, mutta niiden hyödyntäminen ei ole ollut aina mahdollista, eikä niitä varten ole ollut käytettävissä rahaa. Budjetit ovat kasvaneet viime aikoina paljon, ja VFX:n käyttö osataan ottaa huomioon jo käsikirjoitusvaiheessa, Kulmala toteaa.

Kulmalan mukaan myös tekijöiden käsitys visuaalisuudesta on kehittynyt ja muuttunut. Visuaaliset tehosteet eli VFX nähdään yhtenä elokuvan työvälineenä, ja sitä osataan käyttää luovasti.

– Jos elokuvassa halutaan näyttää vaikkapa historiallisia maisemia, tiedetään jo etukäteen, että sellaisia on mahdollista luoda. Kyse on myös kustannustehokkuudesta: isojen elementtien, vaikkapa Ivalo-sarjan hotellin, rakentaminen olisi hyvin kallista. Voisi sanoa, että kun käyttää VFX:ää, ei tarvitse räjäyttää planeettaa.

Räjähdyksistä puheen ollen, niitä on esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa paljon.

– Elokuvaan on tehty digitaalisesti paljon sellaista, mikä on lisännyt näyttelijöiden turvallisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi pää- ja kaulaosumat, Antti Kulmala kertoo.

Troll VFX, Tuntematon sotilas
Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvassa visuaalisia tehosteita käytettiin muun muassa räjähdysten luomiseksi. Kuva: Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

Historiallisen aikakauden luominen on tarkkaa puuhaa

Helene-elokuvan yhtenäisen ilmeen takia on ollut oleellista, että aikakaudessa pysytään ja pitäydytään millintarkasti. Visuaalisten tehosteiden kannalta elokuvaa varten Troll VFX:llä työskentelevät VFX-artistit tekivät paljon “näkymätöntä” työtä: he esimerkiksi poistivat kuvista ilmastointilaitteita ja moderneja rakennuksia. Lisäksi he vaihtoivat uudenmallisia kattoja aikakauteen sopiviksi.

VFX-suunnittelija Torssosen mukaan taustatyötä joutuu tekemään runsaasti, kun haluaa tehdä aidolta vaikuttavia visuaalisia tehosteita.

– Historiallisen rakennuksen kohdalla pitää selvittää, milloin se on rakennettu, ja onko sitä mahdollisesti entisöity. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei elokuva ole dokumentti vaan että siellä tehdään paljon asioita, jotka taiteellisista tai tarinankerronnallisista syistä vääristävät totuutta, Samuli Torssonen toteaa.

Helene
Helene-elokuvassa visuaalisia tehosteita hyödynnettiin aidon näköisen ajankuvan luomisessa. Kuva: Andewa Teiss

Myös eläinten ja ihmisten liikkeiden luonnollinen esittäminen vaatii tutkimista, ja tähän alan ammattilaiset käyttävät paljon Youtubea, mikä voi toisinaan olla vähemmän miellyttävä kokemus.

– Minun täytyy antaa kustannusarvio fiktioon, jossa tapetaan paljon eläimiä. Tämän takia olen joutunut katsomaan Youtubesta tukun videoita, joissa iso määrä erikokoisia eläimiä saa luodista. Siitä on kyllä tullut huono olo, Torssonen kertoo.

Youtubea hyödynnetään alalla myös esimerkiksi räjähdysten mallintamisessa.

– Ensin yritämme löytää videon, jossa näytetään, mitä on tapahtunut oikeasti. Sitten pohdimme, kuinka tuo tehdään digitaalisesti, paljonko siihen laitamme savua ja teemmekö 3D-mallin, joka simuloidaan, Torssonen jatkaa.

Torssonen on itse mukana erilaisissa projekteissa tuotannon alkuvaiheesta lähtien.

– Luen käsikirjoituksen ja ryhdyn kuvittelemaan elokuvaa päässäni: montako tehosteellista kuvaa tähän kohtaukseen tarvitaan, tässä ei varmaan oikeaa stuntti riitä vaan tarvitaan digitaalista apua ja niin edelleen.

Troll VFX
Troll VFX:n työtiloja Tampereella. Yhtiö työllistää noin 30 henkeä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Muuttuvatko näyttelijät digitaalisiksi?

Toimitusjohtaja Antti Kulmalan mukaan visuaalisia tehosteita tehdään kotimaisiin televisio- ja elokuvatuotantoihin tällä hetkellä laidasta laitaan. Niihin voi törmätä yllättävissäkin yhteyksissä. Esimerkiksi arkirealismia viljelevän Sisäilmaa-sarjan (2021) ankeaan toimistoympäristöön syntyy karmivaa kauhutunnelmaa, kun seinän uumenista nousee pahuutta kihisevä musta, hämähäkkimäinen olento.

– Vajaa vuosikymmen sitten visuaalisten tehosteiden tekeminen oli Suomessa hyvin erilaista. Kyse oli pitkälti yksittäisten asioiden siistimisestä, esimerkiksi jonkin liikennemerkin poistamisesta kuvasta. VFX saattoi myös alkuaikoina olla visuaalisesti erottuva elementti, josta normaali katsojakin pystyi sanomaan, että tuo ei tunnu oikealta, Kulmala muistelee.

Toimistotyöntelijä (nainen) huutaa epätoivoisen näköisenä.
Sisäilmaa-sarjan pääroolissa näyttelee Elina Knihtilä. Sarja on ehdolla Vuoden draamasarja -kategoriassa. Kuva: Marek Sabogal / Solar Films Inc Oy

Suomalaisen elokuvahistorian ensimmäinen suuri kokonaisuus visuaalisten efektien alalla oli Iron Sky -elokuva (2012). Samuli Torssonen oli siinä mukana.

– Monta vuotta kestänyt Iron Sky oli projekti, joka oli minulle elokuvatehostealan koulu, jossa kaikki opittiin kantapään kautta.

Entä jos katsotaan tulevaisuuteen? Käyvätkö fyysiset lavasteet ja ehkäpä lihaa ja verta olevat näyttelijätkin jossakin vaiheessa tarpeettomiksi? Ainakin jossain määrin, Samuli Torssonen ennustaa.

– Luulen, että vuosikymmenen tai kahden sisällä isoissa amerikkalaistuotannoissa se vähenee, että mennään oikean näyttelijän kanssa oikeisiin lavasteisiin. Esimerkiksi supersankarit tekevät kameran edessä asioita, joita näyttelijä ei voi tehdä. Tällaista on helpompi tehdä digitaalisesti.

Samuli Torssonen, Troll VFX
Samuli Torssonen on tehnyt digitaalisia tehosteita Star Wreckiin ja Iron Skyhin, jotka ovat alan kotimaisia pioneerielokuvia. Kuvassa näyte Star Wreck 3 -elokuvasta, joka valmistuu vähitellen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Täydellinen kolmiulotteinen digitaalinen ihminen on kuitenkin ainakin toistaiseksi vielä tavoittamattomissa.

– Jokainen meistä katselee päivittäin ihmisiä. Jos toisessa ihmisessä on jotain vähänkin poikkeavaa tai outoa, sen huomaa nopeasti. Siitä tulee vahanukkefiilis, Samuli Torssonen summaa.

Lue lisää:

Elokuvan Helene Schjerfbeck on vimmainen taiteilija, kipakka tytär ja lojaali ystävä: "Hänelle tärkeintä oli maalaaminen, muu oli turhaa"

Pelimoottorit ja 3D-teknologia kohtaavat Joonas Hyvösen teoksissa: "Tällaiselle taiteelle ei välttämättä löydy näyttelypaikkoja"

VJ-kulttuuri sai ensimmäisen kotimaisen festivaalinsa: Ideoita visuaaliseen ilmaisuun haetaan vaikkapa Leonardo da Vinciltä

Iron Sky nettosi 2,3 miljoonaa pääsiäisviikonloppuna

Suosittelemme