Avasin keltaisen omakotitalon oven muutama viikko sitten.
Tilavassa eteisessä oli pitkä rivi lenkkareita, joiden omistajat olivat lähteneet keilaamaan.
Keltainen omakotitalo sijaitsee pellon laidalla Sastamalassa Pirkanmaalla.
Se on yksityinen lastenkoti Villa Keikyä, jossa asuu tällä hetkellä viisi nuorta.
He ovat 14–17-vuotiaita, ja heillä kaikilla on paha päihderiippuvuus.
Keltaisen talon olohuoneessa johtaja Saana Lehtonen ja ohjaaja Pasi Turkia kertoivat minulle, millaista on arki päihdenuorten lastenkodissa.
Työntekijät odottavat näissä tilanteissa, että päihderiippuvaiset lapset ja nuoret käyttävät huumeita.
Päihderiippuvaiset nuoret tilaavat usein puhelimella huumeita lastenkodin läheisyyteen. Tytöt salakuljettavat huumeita lastenkotiin rintaliiveissä ja pojat nivusissa.
Mitä silloin tekee lastensuojelu?
Se seuraa sivusta. Ja odottaa.
Työntekijät odottavat näissä tilanteissa, että päihderiippuvaiset lapset ja nuoret käyttävät huumeita.
Silloin kun nuori on huumepäissään lastenkodissa, tilanteeseen voidaan puuttua. Nuorelle voidaan tehdä henkilötarkastus, jossa vaatteet ja reppu tarkistetaan.
Henkilötarkastus voidaan tehdä myös, jos esimerkiksi vanhempi ilmoittaa lastenkotiin, että lapsi on kotilomalla hankkinut tai käyttänyt huumeita.
Toisinaan käy niin, että nuori haluaa karata lastenkodista. Hän tilaa kännykällään hatkakyydin.
– Rohkeimmat kaverit tulevat hakemaan meidän lapsiamme talon pihalta, kertoi ohjaaja Pasi Turkia.
Tuntuu järjettömältä, että nuorelle täytyy antaa mahdollisuus tilata puhelimellaan huumeita tai hatkakyytejä.
Kun lapsi käyttää lastenkodissa väärin puhelintaan, hänelle voidaan määrätä yhteydenpitorajoitus.
Monessa päihdenuorten lastenkodissa ollaan sitä mieltä, että puhelin olisi joskus hyvä saada otettua pois ennakoivasti. Esimerkiksi silloin, kun lapsi tulee sijoitukseen vahvasti päihtyneenä, hänen tilanteensa olisi hyvä saada rauhoitettua.
Tuntuu järjettömältä, että nuorelle täytyy antaa mahdollisuus tilata puhelimellaan huumeita tai hatkakyytejä, ennen kuin puhelimen käyttöä voidaan rajoittaa.
Olisiko aika lopettaa huumenuorten paapominen?
Olisiko aika antaa lastenkotien työntekijöille nykyistä paremmat mahdollisuudet valvoa päihdenuoria?
Viimeisin paikka kohdata rajat voi olla niin sanottu kivitalo, kun vankisellin ovi kolahtaa kiinni.
Rajat ja rakkaus.
Jos niitä ei ole saanut lapsena, niiden etsimiseen voi mennä koko elämä.
Rajat voivat löytyä omasta kodista, lastenkodista, koulusta, harrastuksista tai joskus työpaikalta.
Viimeisin paikka kohdata rajat voi olla niin sanottu kivitalo, kun vankisellin ovi kolahtaa kiinni.
Lastensuojelulain ongelma on se, että laki on sama kaikille lastenkodeille.
On äärimmäisen tärkeää, että laki määrittää huostaanotettujen lasten oikeuksia. Toisinaan lastensuojeluyksiköissä on syyllistytty lasten epäasialliseen kohteluun ja väärinkäytöksiin.
Lastensuojelulain ongelma on kuitenkin se, että laki on sama kaikille lastenkodeille. Niille, joissa on pieniä lapsia, ja myös niille, joissa asuu päihde- ja rikoskierteessä olevia nuoria.
Lastensuojelulakia ollaan uudistamassa.
Lakimuutos on menossa eduskuntaan ensi syksynä, jolloin nähdään, millainen laki lopulta on. Työryhmä on ehdottanut säännöstä rajoitustoimista, joilla päihdekierre voitaisiin katkaista.
Joskus lastensuojelu epäonnistuu karmeimmalla mahdollisella tavalla, kun se ei kykene suojaamaan edes lapsen henkeä.
Lastensuojelulaitoksissa saadaan paljon hyvää aikaan. Se on tosiasia, joka saattaa usein unohtua.
Joskus lastensuojelu kuitenkin epäonnistuu karmeimmalla mahdollisella tavalla, kun se ei kykene suojaamaan edes lapsen henkeä.
Lastenkodista kotiin palautettu 8-vuotias Vilja Eerika joutui isänsä ja äitipuolensa murhaamaksi. Koskelan henkirikoksen uhri oli lastenkodissa, 16-vuotiaan pojan murhasta syytetään kolmea alaikäistä.
Miksi Turkia haluaa tehdä työtä, joka on toisinaan raskasta ja jopa vaarallistakin?
Lastenkoti Villa Keikyän ohjaaja Pasi Turkia istuu keltaisen omakotitalon olohuoneessa.
Hän kertoo, että lähes jokaiselta hatkalapselta löytyy nykyisin teräase. Turkia laskee etsineensä ja löytäneensä hatkalapsen noin tuhat kertaa.
Haastattelu loppuu pian, mutta haluan tietää vielä yhden asian.
Miksi Turkia haluaa tehdä työtä, joka on toisinaan raskasta ja jopa vaarallistakin?
– Kun lapsi tulee meille sijoitukseen, hänen kasvonsa ovat usein harmaat ja posket lommolla. Hän on iloton, vaatteet saattavat olla nuhruiset ja hieman haisevat. Kun päästään eroon vieroitusoireista, ruoka alkaa maistua ja kasvoille tulee tervettä punaa. Tämän kehityksen näkeminen on parasta tässä työssä, Turkia sanoo.
En tavannut koskaan lastenkoti Villa Keikyän lapsia ja nuoria. He ovat kuitenkin usein mielessäni.
Lastensuojelulakia on muutettava niin, että Turkia ja hänen kollegansa eri puolilla Suomea voisivat tehdä työtään nykyistä paremmin. Pelastaa mahdollisimman monta lasta ja nuorta huumehelvetistä.
En tavannut koskaan lastenkoti Villa Keikyän asukkaita.
He ovat kuitenkin usein mielessäni.
Toivon sydämestäni, että heidän jokaisen tulevaisuus olisi valoisampi kuin menneisyys.
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka kävi helmikuussa Villa Keikyän lastenkodissa. Hän vakuuttui siitä, että työntekijät tekevät siellä kaikkensa auttaakseen lastenkodissa asuvia päihdenuoria.
Lue myös: