Kun UPM ilmoitti Jämsän Kaipolan tehtaan sulkemisesta, hallitus lupasi Jämsän seudulle tukea suuren taloudellisen menetyksen paikkaamiseen.
Viime syksyn budjettiriihessä hallitus kohdensi Jämsän seudulle koronaelpymiseen 8,7 miljoonaa euroa. Tähän mennessä summasta on myönnetty 4,5 miljoonaa euroa, joka ohjautuu seudulle maakuntaliiton ja ely-keskuksen kautta.
Jämsän kaupungilla ei ole rahojen kanssa mitään tekemistä, vaan tukirahojen käyttö on kiinni siitä, miten alueen yritykset niitä hakevat.
Myönnetystä miljoonapotista on tällä hetkellä käyttämättä vielä 2,8 miljoonaa euroa yritysten tutkimus- ja investointihankkeisiin tarkoitettua rahaa.
Jämsäläisyritykset ovat kyllä hakeneet ahkerasti tukea myös erilaisiin investointeihin, mutta liikkeellä ovat olleet lähinnä pienet yritykset, sanoo kaupunginjohtaja Hanna Helaste.
– Hankkeet ovat olleet sen verran pienempiä, että niitä on tuettu lähinnä maaseuturahoituksen puolelta, jossa on myös ollut hyvin yritystukea jaossa, Helaste selvittää.
Toiveena tuki julkisille hankkeille
Kaupunginjohtaja uskoo, että yritystuen kysyntää ja investointi-intoa on vähentänyt myös koronaepidemia. Jämsän talouden tukijalat eli ilmailu- ja paperiteollisuus sekä matkailu ovat kaikki kärsineet koronan vaikutuksista.
Aluekehittämiseen varatulla tuella on sitä vastoin ollut kysyntää.
Aluekehittämisrahaa on Jämsässä käytetty muun muassa yrityspalvelujen vahvistamiseen, Himoksen matkailuhankkeisiin ja yhteisöllisen etätyötilan käynnnistämiseen.
Jämsä toivoo nyt, että valtio myöntäisi alueelle sellaista tukirahaa, jota myös julkinen taho - kuten kaupunki - voisi hyödyntää. Tällaista perusrakenteen investointitukea ei Keski-Suomeen ole juuri aiemmin myönnetty, Helaste kertoo.
Jämsä voisi käyttää investointitukea esimerkiksi omistamiensa yrityskiinteistöjen kehittämiseen. Tällä hetkellä ajankohtainen on kaupungissa toimivan juustoyrityksen laajennushanke.
Jokilaakson Juusto toimii kaupungin omistamassa kiinteistössä, ja valtion tukirahat olisivat tervetulleita uusia työpaikkoja merkitsevän laajennuksen toteuttamisessa.
Kaupunginjohtaja Helaste uskoo, että jo myönnetyillekin yritystukirahoille löytyy käyttöä. Kaupunki luotsaa Helasteen mukaan pk-yrityksiä aktiivisesti kasvu-uralle, mihin ohjautunee osa valtion tuesta.
Jämsässä elää edelleen myös toivo siitä, että UPM löytäisi Kaipolan tehdaskiinteistölle suuremman mittaluokan teollista toimintaa. Helasteen mukaan yritys käy neuvotteluja, mutta tietoa tulevasta ei toistaiseksi ole.
Valtion tukea tarvitaan kuitenkin siinä vaiheessa, jos tällainen toimija Kaipolaan löydetään.
Tukea kaipaavat myös Kaipolasta työttömäksi jäävät.
Tehdas on jo suljettu, mutta suurimmalta osalta työntekijöistä työsuhde ja palkanmaksu UPM:ltä loppuu tänä keväänä, toukokuussa.
Silloin tärkeää on etenkin henkinen tuki, sanoo Kaipolan tehtaan pääluottamusmies Ismo Salonen.
– On aikamoinen järkytys, kun ihminen joutuu työttömäksi, ja kyllä se viimeinen työpäiväkin on herkkä hetki. Toivoisin, että siinä tulisi sitten selkeästi ja enemmän apuja ihmisille, Salonen toteaa.