Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hallitus on antanut asetuksen eduskunnalle neljän valmiuslain pykälän käyttöönottamiseksi. Kaksi niistä, pykälät 106 ja 107, keskittävät tiedottamista tiiviimmin hallitukselle. Kaksi muuta pykälää, 86 ja 88, vaikuttavat kansalaisten sairaanhoidon järjestämiseen.
Valmiuslain neljän pykälän on tarkoitus olla voimassa ensi torstaista vappuaattoon.
Tiedotuspykälillä on tarkoitus vääntää hallituksen päätökset rautalangasta ja saada viesti epidemiatilanteesta kansalaisille mahdollisimman kirkkaana. Ajatus lähenee jonkinlaista yhden luukun periaatetta, jolloin ristiriitainen ja epäselvä viestintä toivon mukaan vähenisi.
– Tarvitsemme entistä selkeämpää, yhdenmukaisempaa ja kansalaisille ymmärrettävää viestintää, pääministeri Sanna Marin (sd.) selitti viestinnän roolia hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Logiikka piilee siinä, että jos suojautumissuosituksia ei ymmärretä, niitä ei myöskään käytetä – eikä koronaa saada aisoihin.
"Sotepykälillä" ennakoidaan viruksen leviämistä
Tiedottaminen kuuluu ja näkyy jokaisen arjessa, mutta varsinaisesti suurempi konkreettinen muutos sisältyy "sotepykäliin" 86 ja 88.
Pykälä 86 tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö tai aluehallintovirasto voivat hakea lisäkapasiteettia muualta – kauempaa tai yksityisiltä toimijoilta, jos koronaan sairastuneiden määrä tukkii sairaanhoidon jollakin alueella.
Pykälästä 88 otetaan käyttöön vain sen ensimmäinen kohta, jonka mukaan hoitotakuussa voidaan joustaa eli kiireettömän hoidon potilaat saavat väistyä kiireellisimpien koronapotilaiden tieltä ilman, että kunnalle tulee tästä seuraamuksia.
Hoitotakuun nyrkkisääntönä voi pitää kolmea kuukautta, jonka aikana esimerkiksi erikoislääkäriä vaativat tutkimukset on aloitettava. Hoidon odotusajat vaihtelevat erikoisaloittain.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan esimerkiksi hammas-, suu-, leuka- ja silmäsairauksissa odotusaika on ollut 70 vuorokautta, kun vaikka yleislääketieteen alalla reilut 20 vuorokautta.
Kun voimavaroja siirretään koronapotilaiden hoitoon, erikoisalojen hoidon odotusajat pitenevät ja saavat ylittää kolmen kuukauden määräajan.
Tehohoidon tarve voi kasvaa nopeasti
Valmiuslain pykäliä ei oteta käyttöön kevein perustein, ja päiväkohtaiset tilastot sekä käyttöönottoasetuksen taustamuistio (siirryt toiseen palveluun) ovat raskasta luettavaa.
Taustamuistiossa ennakoidaan tulevaa. Sairaalahoidon tarpeen ennustetaan muistiossa kasvavan koko maaliskuun ajan, joten pääsiäisen alla HUS-sairaaloissa olisi 300–400 koronapotilasta vuodeosastoilla.
Jos tartunnat lisääntyvät yli 50-vuotiailla, voi sairaalahoidon tarve kasvaa vielä tästä merkittävästi enemmän. Viime viikon aikana on 50–69-vuotiaiden ikäryhmässä nähty tartuntamäärien nousua.
Teho-osastojen potilasmäärät nousevat hitaammin kuin osastohoidon, mutta nousu kestää pidempään.
Tehohoitojaksot ovat keskimäärin 10–11 päivän mittaisia ja siten potilaita kertyy tehohoitoon sairaalahoidon tarpeen kasvaessa, taustamuistiossa todetaan. Lisäksi aavistellaan, että tehohoidon tarve voi lisääntyä nopeastikin.
Osastojen muuttaminen mahdollista
Tehohoitoa annetaan yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa, jotka kuuluvat viiteen eri vastuualueeseen (erva-alue). Niiden koko vaihtelee ja tehohoitoraportoinnin (siirryt toiseen palveluun) mukaan esimerkiksi HYKS-ervan muodostavat HUS-sairaalat ja keskussairaalat Kotkassa, Lahdessa ja Lappeenrannassa ovat hoitaneet 62 prosenttia tehohoidosta. TAYS-erva eli TAYS ja keskussairaalat Hämeenlinnassa ja Seinäjoella 8 prosenttia.
HUSin tehohoidosta on jo siirretty potilaita toisaalle, jotta taakka tasautuisi.
Valmiuslain pykälä 86 antaa mahdollisuuden muuttaa eri osastoja uudenlaiseen käyttöön. Tehohoitokapasiteettia voidaan nostaa merkittävästi muuttamalla valvontapaikkoja, leikkaussaleja ja heräämöjen hoitopaikkoja tehohoitopaikoiksi.
Valtakunnallisesti tehohoidon normaalikapasiteetti on noin 300 potilaspaikkaa, joista suurin osa tarvitaan muiden kuin koronapotilaiden hoitoon. Perjantaina koronapotilailla oli 38 paikkaa.
Tehohoitoa valtakunnallisesti koordinoivan toimiston mukaan kahdessa viikossa koronapotilaiden tehohoidon kapasiteetti voidaan nostaa 140 paikkaan, mikä edellyttää kuitenkin merkittävää kirurgisen toiminnan alasajoa.
Hoitotakuusta joustetaan
Pykälä 88 antaa mahdollisuuden joustaa hoitotakuusta. Kunta voi ilman seuraamuksia lykätä kiireetöntä hoitoa kiireellisen tieltä olettaen, että se ei aiheuta hengenvaaraa potilaalle, jonka hoitoja siirretään tuonnemmaksi.
Pykälää 88 käytetään vain terveydenhoidon osalta, vaikka pykälässä on kohtia myös sosiaalihuoltoon.
Taustamuistion mukaan hoitotakuusta joustaminen säteilee pitkälle tulevaisuuteen.
Muistion mukaan HUSissa keväällä 2020 voimakkaasti kasvanutta hoitotakuujonoa on saatu purettua syksyn ja alkutalven aikana koronavirusepidemian ollessa rauhallisempana. Arvion mukaan hoitotakuuseen pääseminen vaatii noin 1–2 vuotta sen jälkeen, kun koronavirusepidemia on ohi.
Jos epidemia pahenee, hoitotakuun kiinni kiriminen venyy vielä tästäkin. Viikolla 8 raportoitiin 12 sairaanhoitopiirin alueella, että perusterveydenhuollossa kiireetöntä toimintaa oli jo supistettu.
5.3.2021 kello 21.00: Juttuun korjattu tehohoidon normaalikapasiteettia koskevia lukuja 80:sta 300:aan ja täsmennetty, että paikkoja tarvitaan muiden kuin koronapotilaiden hoitoon. Korjattu myös tehohoidon kapasiteetin nostamista koskevaa lausetta niin, että kyse on koronapotilaiden tehohoidon kapasiteetin nostamisesta. Lisäksi poistettu yksi virheellinen lause.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan 6.3.21 klo 23.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Hallitus ottaa valmiuslain toimivaltuuksia käyttöön – lue tästä tiedotustilaisuuden keskeisin anti